Oodi tiimityölle

Kun sanoimme toisillemme tahdon, emme varmasti kukaan tienneet mihin olemme loppupeleissä sitoutuneet. Emmekä varmasti tiedä täysin vieläkään, sillä matkamme on juuri alkanut. Olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä. Tässä veneessä, jota tiimiksikin kutsutaan. Kokka on eteenpäin ja purjeet on avattu tuulen kuljetettavaksi, nopeus kasvaa vauhdilla ja ihmiset hymyilevät. Jokaista meitä tarvitaan, että purjevene pysyy oikeassa suunnassa. Jos yksikin meistä jättäytyy pois, on tasapaino ja suunta etsittävä uudelleen.

Kuinka meistä syntyi me

Olimme yhdeksäntoista hengen ryhmä ihmisiä, jotka laitettiin ulkopuolisen toimesta yhteen – tarkoituksena muodostua tiimi. Tiimi ei kuitenkaan synny vain ryhmästä ihmisiä, vaan kyse on työyhteisön synnyttämisestä, joka työskentelee saman tavoitteen saavuttamiseksi. Tiimin syntymiseksi tarvitaan vahvaa sitoutumista ja yhteinen tahtotila saada onnistumisia aikaan yksilösuorittamisen sijaan yhteistyön voimalla. ”Tiimityössä piilee salaisuus, joka saa tavalliset ihmiset saavuttamaan epätavallisia tuloksia.” (Salminen 2013, 18).

Tiimin syntymiseen vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, eikä se ole yksioikoinen prosessi. Kehittymistä edesauttavat tiimin jäsenten aikaisempi tiimikokemus, keskinäinen tuntemus, toimintaympäristöltä saatu tuki, tiimivalmentajan osaaminen, yhteisten tavoitteiden selkeys sekä johtamisvoima (Salmi 2013, 55). Olemme onnekkaita, että meille on suotu nämä avainasiat ja olemme jo muutamassa kuukaudessa päässeet tiimin rakentamisessa vauhdilla eteenpäin. Tiimi tulee matkan varrella kokemaan monia eri vaiheita, kuten perustamisvaiheen, myrskyvaiheen, oppimisvaiheen, suoritusvaiheen ja parhaimmassa tapauksessa voidaan yltää jopa huipputiimivaiheeseen.

Olemme todenneet, että toimivassa tiimissä vaaditaan luottamusta, avoimuutta, rohkeutta ja kunnioitusta. Yksittäin ne ovat vain sanoja, mutta avattuna niiden takaa löytyykin paljon suurempia merkityksiä. Sanoessani tiimilleni tahdon olen luvannut sitoutua tiimiini, sen hyvinvointiin, yhteisiin tavoitteisiin ja yhteiseen päämääräämme. Tämä vaatii rohkeutta sekä luottamusta. Rohkeutta heittäytyä tuntemattomaan, tarttua haasteisiin ja antaa itsestäni pala muille. Luottamus ei ole vain sana, vaan se täytyy teoilla osoittaa ja ansaita. Tulenko paikalle sovittuna aikana? Teenkö tehtävät sovittuun hetkeen mennessä? Ja näytänkö, että minuun voi luottaa myös henkilökohtaisissa asioissa. Ilman luottamusta ei voi syntyä todella avointa tiimihenkeä. Avoimuuteen vaaditaan, että uskallat paljastaa syvimpiäkin osia itsestäsi muille ja olla täysin rehellinen erilaisissa tilanteissa. Aito tiimityö vaatiikin jäseniltään syvempää sitoutumista työyhteisöön, kuin normaalin esimiesvetoisen organisaation työntekijän rooli (Salminen 2013, 107).

Tiimityö valttikorttina työhyvinvointiin

Tiimissä työskenteleminen poikkeaa moneltakin osin esimiesvetoisessa organisaatiossa työskentelemisestä. Tiimissä yhteistyön tarve korostuu ja usein tiiminjäsenet huomaavat, että yhteistyö auttaa heitä myös yksilöinä saavuttamaan omat tavoitteensa nopeammin sekä toimimaan työn parissa tehokkaammin. ”Vahva sitoutuminen tiimiin ja sitä kautta saavutettu kokemus osallisuudesta johonkin isompaan tehtävään kantaa pitkälle.” (Salminen, 2013, 108). Tiimityö myös edesauttaa työhyvinvoinnin kannalta tärkeiden asioiden lisääntymistä sekä työyhteisössä, että työtehtävien kannalta. On todettu, että työhyvinvointi syntyy työssä, jossa työntekijä ja hänen työtehtävänsä mielekkyys kohtaavat mahdollisimman hyvin. Tiimityö antaa todella hyvät edellytykset tälle, sillä työtehtäviä voidaan jakaa hyvin ihmisten mielenkiinnon kohteiden sekä osaamisen mukaan. (Salminen 2013, 14)

Aito tiimityö tukee työntekijän työhyvinvointia, sillä onnistuneessa tiimityössä mm. avoin vuorovaikutus, työn merkityksen kokemus, rakentava palaute, oikeudenmukainen palkitseminen, omien taitojen ja mielenkiinnon kohteiden huomioiminen työnkuvassa sekä kannustava työyhteisö pääsevät kukoistamaan läsnäolollaan. Valtaosa ihmisistä arvostaa nimenomaan edellä mainittuja asioita työssään ja työyhteisössään ja siksi voisikin sanoa, että tiimityö on valttikortti työhyvinvointiin. (Salminen 2013, 68) Toimiva tiimi pystyy tukemaan työntekijän eli tiiminjäsenen hyvinvointia kannustamisella, tukemisella sekä motivoinnilla (Salminen 2013, 66). ”Vahvakaan henkilö ei pitkään jaksa huonossa työyhteisössä ja toisaalta hyvä tiimi kantaa jäsenensä vaikeidenkin aikojen yli.” (Salminen 2013, 113)

Salminen toteaa kirjassaan (Salminen 2013, 77), että arvioiden mukaan suomalaisten työajasta käytetään jopa n. 20-25% toimintaan joka ei tuota mitään. Tämä johtuu aikataulujen pettämisestä, huonosta työnlaadusta ja siitä johtuvien virheiden korjaamisesta. Tuottamaton toiminta on seurausta huonosta suunnittelusta sekä sovittujen sääntöjen noudattamattomuudesta. (Salminen 2013, 77) Tästä syystä olisikin erittäin tärkeää, että tiimin sisällä sovitaan tarkat pelisäännöt, joita jokainen tiiminjäsen sitoutuu noudattamaan. Jokaisen yksilön on osattava johtaa itseään ja oltava ankara myös itselleen sääntöjen noudattamisesta, sillä pienikin lipsahtaminen ja aikataulujen noudattamattomuus aiheuttavat tiimitasolla jo suuriakin ongelmia. Sääntöjen noudattamisesta lipsutaan yleensä liiankin helposti, vaikka sääntöjen sopiminen yhdessä onnistuisi vaivatta. Onkin tärkeää, että sääntöjen noudattamista seurataan yhdessä muiden tiimin jäsenten kanssa ja noudattamattomuuteen puututaan jo heti alkuvaiheessa.

Tiimityön voimaannuttavuus

On voimaannuttavaa olla osana motivoitunutta, uusista haasteista innostuvaa ja samoja tavoitteita kohti suunnistavaa tiimiä. Kun ympärillä on ryhmä täynnä erilaisia, taitavia ja innostavia ihmisiä, ei voi kuin ajatella, että mitä kaikkea voisinkaan heiltä ajan saatossa oppia. Totta kai toiveena on, että pystyisin yhtä lailla matkan varrella tarjoamaan heille uudenlaisia tietoja, taitoja ja inspiraatiota. Se on yksi tiimityön hienouksista– kenenkään ei tarvitse osata kaikkea, vaan voimme oppia toinen toisiltamme ja olla jokainen mestareita omassa osa-alueessamme. Tiimissä ei pidä vähätellä osaamistaan, sillä jokaisella on oma ainutlaatuinen taustansa ja osaamisensa, joka voi tuottaa suuresti arvoa yhdistettynä muiden tiimiläisten taitoihin. Kyse on tiimiälystä: ”Älykkäät tiimit pystyvät yhteistyöllä parempiin tuloksiin, kuin niiden älykkäimmät jäsenet yksin.” (Salminen 2013, 24). Tämän vuoksi tiimejä perustetaankin, sillä niiden avulla pystytään tehostamaan toimintaa ja saamaan aikaan parempia tuloksia.

”Huipputiimin jäsenet puhaltavat yhteen hiileen, työ etenee rivakasti, ristiriitoja osataan ratkaista ja henkilökohtaiset kahnaukset loistavat poissaolollaan. Tekemisessä syntyy yhteisiä flow-tiloja, jotka tuottavat uutta ajattelua ja uusia innovaatioita.” (Salminen 2013, 31). Siinä on jo tavoitetta kerrakseen, sillä toimivat tiimit, ja erityisesti huipputiimit eivät rakennu itsestään. Jokaisen tiiminjäsenen on sitouduttava tiimin toimintaan ja oltava valmis panostamaan sen kehittymiseen. Jos näin ei ole, ei tiimi pääse kehittymään ja hitsautumaan yhtenäiseksi, toimivaksi kokonaisuudeksi. Hyvät tiimit muotoutuvat pikkuhiljaa, ajansaatossa ja yhteisten kokemusten kautta. Parhaimmillaan tiimi tukee tiiminjäsenen kehittymistä tiimin tarpeista lähtien ja edellyttää jatkuvaa kehittymistä tiimin jäsenenä (Salminen 2013, 110).

Tiimityö yksilön haastajana

Tarkoitukseni ei ole katsella tiimityötä pelkkien vaaleanpunaisten lasien läpi. Vaikka nyt hommat sujuisivatkin kuin tanssi, niin jokaisella tiimillä tulee olemaan myös aikaisemmin mainitsemani myrskyvaihe. Tiiminjäsenten sitoutuminen ja henkilökohtaiset ristiriitojen ratkaisutaidot muun muassa tulevat määrittelemään sen, kuinka haastavasta ajanjaksosta tullaan selviytymään. Jos jokainen on valmis tarvittaessa panostamaan itsestään yli sataprosenttia tiimille sekä tiimin hyvinvoinnille, kaikenlaiset ongelmat pystytään yhteistyöllä ratkomaan. Avain onneen onkin yhteistyö ja sitoutuminen, sillä ilman sitä ei tiimiä ole. Tiimi kehittyy vahvemmaksi hyväksymällä jäsentensä erilaisuuden sekä ainutlaatuisuuden ja hyödyntämällä niitä piirteitä.

Koska asiakkaiden tarpeet ja maailma ympärillämme muuttuvat koko ajan kiivaampaa vauhtia, mestarina voi selviytyä vain tiimi joka on valmis koko ajan haastamaan itseään, oppimaan uutta ja kehittymään jokaisella osa-alueella. (Salminen 2013, 80-81) Tähän haluan yhdessä tiimini kanssa pyrkiä. Haluan haastaa sekä itseäni että tiimiäni muuttumaan aika ajoin, sillä ilman muutosta ei tapahdu kehitystä. Tähän vaaditaan myös rohkeutta, sillä joskus muuttuminen voi tarkoittaa hyppyä tuntemattomaan. Mutta koska ympärilläni on tiimi täynnä ihmisiä, jotka haluavat samoja asioita, vaativat kehitystä ja tukevat haasteiden hetkellä toinen toistaan, olen minäkin valmis tuohon hyppyyn. Yhdessä saavutetut tulokset sekä menestyneisyys ovat arvokkaampia kuin mitä voisin yksilönä saavuttaa.