Johdanto:  

Tiimin perustaminen on pitkä prosessi, joka vaatii aikaa. Pitkällä prosessilla tarkoitan sitä, että toivottuun tulokseen pääseminen vaatii paljon yhteistä työskentelyä tavoitteisiin pääsemiseksi sekä keskinäisen luottamuksen toteutumista. Yhteinen työskentely luo tiimille toimintatapoja, joiden avulla tiimille selkeytyy tavoitteet, joita kohti mennään. Toisaalta myös keskinäisen luottamuksen saavuttaminen tapahtuu yhteisen työskentelyn kautta, kun tiimiläiset oppivat näkemään, missä tiimin osa-alueissa kukin tiimiläinen loistaa. Nämä asiat kumminkin tapahtuvat ajan kanssa ja niitä kohti kuljetaan erilaisten välietappien kautta.  

Tässä esseessä aion käydä läpi tiimin perustamisen eri vaiheita ja peilata niitä siihen, miltä Hurmoksen matka tähän mennessä on näyttänyt. Tässä esseessä lähteinäni toimivat Karl-Johan Spiik:n E-kirja “Yhteisöohjautuvuus: Yhdessäohjautuva tiimi” (2022) sekä Lähijohtamiseen erikoistuneen konsultointiyrityksen Brik Johtaminen Oy:n verkkolehden artikkelia “10 keinoa, joiden avulla hioa tiimityöskentely huippuunsa” (2020). 

Ensiaskeleet:  

Tiimin perustaminen on mielenkiintoista aikaa. Tietyllä tavalla sitä voisi kutsua meidän opintojen kautta uuden aluksi. Vaikka mekin olemme jo tiimiläisten kesken tutustuneet syksyn mittaan ja suorittaneet perusopintoja yhdessä on aivan uudenlainen kokemus lähteä työstäminen 22 erilaisen tiimin jäsenen tiimiyritystä. Alkuvaiheessa tiimille on tärkeää se, että tiimiläiset sisäistävät, miten tärkeää on läsnäolo, kommunikaatio sekä yhteistyö. Näitä asioita voidaan pitää tiimityöskentelyn peruspilareina ja ilman näitä taitoja onkin vaikea päästä pitkälle. Läsnäolon kanssa on mielestäni alussa ollut hieman haasteita, sillä totuimme syksyllä, että olemme vain kolme päivää viikossa paikalla. Läsnäoloa voidaankin pitää nykyään priorisointikysymyksenä. Priorisoinnista olemme käyneetkin alkuun keskustelua ja miettineet tiimin kanssa, mitä sitoutuminen meille merkitsee. Tässä näenkin yhden tiimimme vahvuuksista. Se on selkeästi se, että uskallamme ottaa asioita puheeksi ja käsittelemään niitä, siten että kaikki saavat mielipiteensä sanottua. (Spiik, 2022, 10-11) 

Spiik (2022, 11) kertoo kommunikaation tiimiläisten kesken olevan ydin asia yhdessä ohjautuvan tiimin kehityksessä. Tiimin pitää asettaa selkeitä raameja, sille miten keskustelutaidot sekä asioiden priorisointi tulee näkymään paremmin tiimillä. Palaverit ovat yksi oiva esimerkki siitä, missä testataan sitoutumista. Palaverit ovat tärkeitä tiimin tapaamisia, jotka edesauttavat jotakin tiimin asiaa. Tämän takia onkin tärkeää, että kaikki olisivat läsnä palavereissa. Myös aikataulutus palavereissa on tärkeää. Se opettaa tiimiä luomaan palavereihin sellaisen rakenteen, jolla pysytään ennalta suunnitellussa aikataulussa. Mielestäni palaverit ovat tiimimme kanssa kehittyneet koko ajan. Alan “huutoäänestyksestä” on alettu pääsemään eroon ja olemme oppineet kunnioittamaan jokaisen puheenvuoroa ja olemaan puhumatta päällekkäin. Tässä asiassa on kumminkin vielä paljon kehitettävää, mutta alussahan tässä ollaan ja siihen nähden tiimi on kehittynyt huomattavan paljon kommunikaation näkökulmasta.  

Avoimen keskustelun painottaminen on mielestäni meidän tiimillemme ollut todella tärkeää. Keskiössä näkyy se, että kaikki kertovat rohkeasti oman mielipiteensä ja emme arvostele, sitä mitä kukin sanoo. Alussa meillä saattoi olla ongelmana se, kun puhe oli todella nopeaa, niin oli vaikea päästä keskusteluun mukaan. Tämä aiheutti sen, että esimerkiksi itse saatoin olla hiljaisempi. Nopea puhuminen aiheuttaa nopeasti myös tilanteen, jossa keskustelu karkasi raiteilta. Olemme huomanneet, että näiden ongelmien ratkaisuna voi olla hyvinkin se, kuinka hyvin pajat vedetään taikka suunnitellaan. Hyvin vedetyssä pajassa onkin ollut paljon rauhallisempaa ja keskustelu on pysynyt aiheessa. Spiik:n (2022, 15) konkreettisia vinkkejä avoimeen keskusteluun onkin kuulumisten kyseleminen ennen varsinaista keskustelua, lämmitellyksi jonkinlainen harjoitus taikka kannustaa kaikkia tuomaan omat mielipiteet esiin. Mielestäni näiden vinkkien avulla on pajan/palaverin pohja kunnossa.  

Missä mennään:  

Kevät alkaa olemaan jo puolivälissä ja olemme työskennelleet tiiminä yli kahden kuukauden ajan. On ollut hienoa nähdä, kuinka nopeasti tiimi pystyy työskentelemään yhdessä, mutta myös haastamaan tiimiläisten ajatuksia. Spiik (2022, 26-27) toteaa sparraamisen olevan merkityksellinen osa tiimityöskentelyssä ja kuinka vaihtelevuus työtehtävissä opettaa tiimiläisiä kehittymään eri osa-alueilla. Tiimissä oleminen on tuntunut helpolta ja pidän sitä erityisesti voimavarana. Avunpyytäminen on ollutkin helppoa ja apua on aina myös saanut. Vaikka ei osattaisikaan heti auttaa, koitetaan keksiä keino, millä homma saadaan hoidettua. Tämä kertoo, mielestäni tiimin yhteishengestä. 

On ollut mielenkiintoista oppia tiimiläisten eri vahvuuksista jo näin pienellä aika välillä. Toissa viikolla pajamme aiheena oli Belbin-tiimiroolitestien läpikäyminen tiimitasolla. Lähdimme luomaan tiimiläisistämme selkeämpää kuvaa, miten koemme saamamme roolit ja miten ne näkyvät tiimityöskentelyssämme. Poikkeuksellista oli, että tiimistä löytyy huomattava määrä “resource investigatoreita”, jotka ovat ulospäinsuuntautuneita, innokkaita, kommunikoivia persoonia. Tämä näkyy selkeästi siinä, että jokaisella meillä myös allekirjoittaneella, joka omaa tämän roolin on kauheasti asiaa ja haluan tuoda omia mielipiteitä esiin. Tämä selittää myös sen, miksi aikaisemmin pajoissamme keskustelussa oli puutteita. Puhuimme todella nopeasti. Mutta tästä on suunta vain ylöspäin. 

Kun mietin tiimimme alku aikoja ja esimerkiksi ensimmäistä pajaamme tulee nopeasti mieleen se, että ajattelimme paljon yksilötasolla asioita. Pienin askelin olemme alkaneet tuntemaan toisiamme ja tekemään töitä yhdessä. Olemme siis alkaneet löytää “me” sanalle merkityksen. Spiik (2022, 32) toteaa, kuinka tutustumisen myötä opitaan ottamaan palautetta vastaan, joka on selkeä merkki tiimiytymisestä. Mielestäni on ollut hienoa huomata, kuinka paljon tiimiläiset ovat olleet kiinnostuneita siitä, mitä jokainen haluaa oppia ja ennen kaikkea, mitä haluamme oppia toisiltamme. Teemme kumminkin kaikki omia projektejamme, jonka myötä pyörimme aika paljon niiden ympärillä. Tämän takia näkökulmat projektien ulkopuolelta ovat tärkeitä ja mielestäni arvokkaita. Salminen toteaa (Brik-lehti, 2020) toimivan tiimin olevan enemmän kuin sen osien summa. Tiimin kehittyessä vuorovaikutuksen kautta, alkaa se mielestäni muuttumaan koko ajan toimivammaksi paletiksi. Mielestäni on tärkeää, että koetaan asioita yhdessä ja juhlistetaan pieniäkin onnistumia. Sillä tavoin kehitymme tiiminä entistä paremmaksi.  

Yhdessäohjautuvuus:  

Kirjan osiossa yhdessäohjautuva tiimi kerrottiin konkreettisia esimerkkejä, mitkä kertovat siitä, että luottamus, jaettu näkökulma taikka parviäly ovat alkaneet näkyä tiimin tekemisessä. Tämä oli yllättävän silmiä avaava hetki lukea esimerkkejä. Jos lähdetään liikkeelle luottamuksesta. Mielestäni tiimissämme luottamus on kehittynyt todella paljon. Spiik (2022, 40) kertoo, kuinka uskallus puhua avoimesta, mistä tahansa on tärkeä osa tiimin luottamusta. Avoimuus, luottamus muihin tiimiläisiin sekä jatkuva oppiminen on kehittänyt luottamuksen sille tasolle, että voidaan luottaa siihen, että eri osa-aluille saadaan asioita vietyä eteenpäin niin, että mennään koko ajan kohti tavoitteita.  

Tiimissämme on selkeästi alkanut huomaamaan sitä, että olemme alkaneet luomaan omanlaistamme näkökulmaa asioihin. Yhteisiä tavoitteita on alettu kirjamaan jo ylös, joka kertoo siitä, että meille on muodostumassa jonkinlainen päämäärä siitä, missä pisteessä haluamme olla opintojemme lopussa. Se onkin upeaa huomata, kuinka tavoitteita on yhdessä tiiminä pystytty asettamaan. On hienoa kuulua tiimin, jolla on näin tavoitteellinen suhtautuminen menestymiseen ja oppimiseen. Salminen (Brik-lehti, 2020) huomauttaa, että kaikki tiimit kehittyvät eri tahdissa, joka riippuu esimerkiksi jäsenten osaamisesta, aikaisemmasta kokemuksesta sekä organisaation saamasta tuesta. Proakatemiassa tiimiyrittäjänä en peilaan asiaa niinkään aikaisemman opin tekemisen kautta, sillä olemme kaikki samalla viivalla oppimassa. Näenkin asian niin, että kehittyminen on meistä itsestä kiinni ja parempaa tukea ja apua, mitä yhteisö meille tarjoaa en voisi toivoa.   

Kirjassa käytetty termi “parviäly” oli itselle uusi käsite ja olikin mielenkiintoista sisäistää sen merkitys. Parviälyllä tarkoitetaan sitä, että tiimi on alkanut hitsaantua niin hyvin yhteen, että ongelmien tullessa eteen pystytään tekemään korjausliikkeitä nopeasti. Spiik (2022, 46) toteaa, että tällä tarkoitetaan myös sitä, että tiimi pystyy nopeasti reagoimaan siihen, mitä vastaan tulee. Se näkyy niin, että tiimi on sisäistänyt toimintatapansa ja oppinut kommunikoimaan sekä ennen kaikkien toimimaan yhdessä. Tässä vaiheessa tiimi on yhdessäohjautuva. Kun olemme tiimini kanssa vielä alkuvaiheessa matkaamme en näe suoranaisesti, että olisimme vielä tässä pisteessä. Olemme kumminkin nopeasti oppiva tiimi, joten en näy sen kestävän välttämättä kauaa, kun saavutamme tämän pisteen. Parviälystä halusin nostaa esiin sen, että tiimin kanssa oleminen on alkanut tuntumaan kotoisalta ja yleinen hengailu on todella miellyttävää. Meillä on tiiminä hauskaa yhdessä ja töiden ulkopuolella kuulumisten vaihtaminen on jokapäiväistä. Tämän on opettanut varmasti myös Proakatemian yhteisö, mutta myös onnistunut tiimiytyminen.  

Pohdinta: 

Esseetä kirjoittaessa tuli kyllä viimeistään huomattua se, kuinka paljon on tapahtunut viimeisen kahden kuukauden aikana. Kun alkaa oikeasti pohtimaan tiimi on toiminut todella lyhyen ajan ja nyt on alkanut jo näkyä merkkejä yhdessäohjautuvuudesta. Se kertoo mielestäni siitä, että olemme oikeasti valmiita tekemään töitä sen eteen, että saamme “me” asenteen näkymään jokaisessa asiassa, mitä teemme. Tiimin sisältä on alkanut löytymään luottamusta ja tiimin kanssa ovat alkaneet hommatkin luonnistumaan. Aina on jotain alku kankeutta, mutta niinhän se on monessa muussakin asiassa. Ei tiimi muutu yhdessäohjautuvaksi, jos se ei ole jokaisen tiimin jäsenen päämäärä. Kaikki on kiinni yksilön muuttumiseksi osaksi “me”-asennetta. Enää ei olla yksilösuorittajia vaan tiimiyrittäjiä. Meidän tiimimme on matkalla kohti parhainta lopputulosta ja sen näkee jo tässä vaiheessa. Hurmos, We rock! 

Lähteet:  

Spiik, K. 2022. Yhteisöohjautuvuus. Yhdessäohjautuva tiimi. E-kirja. Suomi: Karlex. Viitattu 13.3.2023. Vaatii käyttöoikeuden: https://www.bookbeat.fi/kirja/yhteisoohjautuvuus-:-yhdessaohjautuva-tiimi-664086 

Salminen, J. 2020. 10 keinoa, joiden avulla hioa tiimityöskentely huippuunsa. Brik-lehti 5.8.2020. Viitattu 13.3.2023. https://brik.fi/brik-lehti/10-keinoa-joiden-avulla-hioa-tiimityoskentely-huippuunsa/