Välillä mietin, olenko Proakatemialla osana ryhmää vai tiimiä. Vieläkin. Joskus tiimin yhteisöllisyyden tunnistaa ja fiilis on yhdessä vahva ja hyvä. Välillä taas tuntuu, että tipahtaa täysin kuin eno veneestä. Tälläkin viikolla jäädyin tilanteessa, jossa oli meneillään hieman negatiiviseen suuntaan kääntyvä dialogi. Silloin näen kaikki uhkaavina yksilöinä ja tuntuu, että olen ryhmässä, en tiimissä. Tilanteessa jäätyminen on tietysti oman käytösmallini tulosta, jolloin haluan vain tarkkailla muiden käytöstä ja tilanteen kehitystä. Myönnän, että minua myöskin laiskottaa osallistua vänkäykseen… Mutta nyt, alkubriiffauksen jälkeen, haluaisin keskittyä esseessäni siihen, mitä eroa tiimillä ja ryhmällä sitten oikeastaan on? Miltä tuntuu olla tiimissä ja miltä ryhmässä? Laura Rötkinin kirjoittama Terveisiä pomolle –kirja antoi tähän vastauksia:

”Minulle ryhmä merkitsee joukkoa ihmisiä, joilla ei välttämättä ole syvempää yhteyttä tai sielujen sympatiaa. Ryhmä voidaan koota yhteen mitä moninaisemmista syistä, ja se voi hajota koolle kutsumisen jälkeen ilman, että kenellekään syntyy minkäänlaista vauriota. Tiimi-sana puolestaan kertoo joukosta, joka toimii yhdessä ja jonka jäsenet eivät tule toimeen ilman toisiaan. Tiimissäkin voi olla erilaisia rooleja ja vastuita, mutta ne on sovitettu yhteen siten, että kokonaisuus pelaa.” (Rötkin 2015, 85)

Näinhän se on. Ehkä haastavassa tilanteessa yhteys jollain tavalla katoaa ja tiimi muuttuu ryhmäksi? Tai erimielisyyksien ilmaantuessa tiimin kokonaisuus ei sillä hetkellä pelaa ja tiimi muuttuu ryhmäksi? Tiedän, että olen itse sisimmiltäni herkkä ja aistin tuntosarvet pystyssä alituiseen ympäristöäni. Äkillinen fiiliksen muutos saa minut usein hämmentymään ja silloin pysyttelen mieluummin poissa pelistä, vaikka olenkin viime aikoina opetellut oman mielipiteeni tuomista esille ilman perääntymistä.

Proakatemian alkaessa meille tehtiin persoonallisuustesti, jonka mukaan tiimit jaettiin, jotta kokonaisuus saataisi toimimaan. Jokaisesta tiimistä tulisi löytyä mahdollisimman erilaisia persoonia. Proakatemialla pyritään myöskin luomaan luottamusta tiimin välillä mm. mökkipajojen avulla. Yleisesti mökkipajat järjestetään mökillä, jossa vietetään tiimin kanssa noin kolme päivää tiimiytymässä sekä luottamuksellisia oppimissopimuksia läpi käyden. Henkilökohtaiset oppimissopimukset käsittelevät mm. henkilön historiaa, nykyhetken ajatuksia, sekä tulevaisuuden tavoitteita. Esimerkiksi näiden reissujen avulla luottamus tiimimme sisällä on kasvanut, koska tiedämme toisistamme enemmän. Tunnistamme yksilöiden tavoitteet, joista voimme luoda tiimillemme yhteiset tavoitteet. Tunnemme siis toisemme ryhmää paremmin, olemme siis tiimi eli kokonaisuus, meidät on Proakatemialla rakennettu.

”Toisekseen jokaisella alaisella on oltava selkeä roolinsa tiimissä, ja se on kommunikoitava muille. Tiimi toimii vain, kun sen jäsenet ymmärtävät sekä oman että toistensa roolit ja sen, miten näiden on tarkoitus pelata yhteen.” (Rötkin 2015, 88)

Mielestäni tällä hetkellä tärkeintä tiimin yhteen pelaamisen sekä etenemisen vuoksi olisi, että pyrkisimme löytämään omamme ja toistemme vahvuudet ja osaamisalueet. Se auttaisi meitä pääsemään tavoitteisiimme, kun niitä osattaisi hyödyntää kattavammin. Projekteihin saataisi myöskin oikeahenkisiä ihmisiä, jolloin ne onnistuisivat vielä entistäkin paremmin kokonaisuudessaan. Tämä lisäisi motivaatiota lisääntyneiden onnistumisten tunteiden kera.

Osalla tiimiläisistämme onkin jo muotoutunut selkeä oma osaamisalue, joka on saattanut alkaa kiinnostaa ja kehittyä jo ennen opiskeluiden alkua, esim. osaamista valokuvauksesta, kotisivujen rakentamisesta sekä myyntityöstä. Itse koen osaamisalueikseni mm. asiakaspalvelun, perehdyttämisen, ihmistuntemuksen, visuaaliset taidot, tehokkaan ja tarkan käsillä tekemisen sekä musikaalisuuden. Ja totta kai haluan, että opin ja tunnistan taitoja itsessäni lisää, siinä toivon apua tiimiltämme.

Mielestäni yksi yhteinen osaamisalue kaikilla tiimimme jäsenillä on kuitenkin johtaminen. Vaikka siitä ei ole kaikilla vielä kokemusta, tiedän, että kaikilla on siihen tarvittavia työkaluja sekä taitoa. Toivon, että vuorollaan kaikille tulee myös johtamiseen mahdollisuus mm. projektien avulla. Uskon, että jokainen meidän tiimistämme pystyy halutessaan johtamaan muita.

No, mutta näin tiiminä, pärjäisimmekö sitten ilman toisiamme? Tietenkin, mutta yhdessä voisimme olla 16:sta henkilön verran tehokkaampia kuin yksin. Jokaisella tulisi vain olla oma osaamisalue/osaamisalueet, joita hyödyntää tiimissä. Ja yhteenkuuluvuuden vuoksi olisi hienoa, että jokainen tuntisi itsensä korvaamattomaksi palaseksi yhteisessä palapelissä.