Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Tiimimestarit osa 1: Mitä on oppiminen?



Kirjoittanut: Arttu Myllys - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ensimmäinen tiimimestarireissu takana ja huh mikä kokemus! Vajaa 3 päivää tiukkaa dialogia siitä, mitä on oppiminen ja hieman sitä, että mikä on tiimin merkitys. Itse olen aikaisemmin miettinyt tiimitoimintaa lähtökohtaisesti yritysnäkökulmasta, mutta nyt kanssani reissussa oli paria akatemialaista lukuun ottamatta pelkästään opettajia, jotka katsoivat asiaa pedagogisesta näkökulmasta ja siitä, kuinka sitä saataisiin ajettua opetukseen. Tämä oli hyvin vallitseva teema koko prosessissa, jota kävimme. Oli siis vähintäänkin olennaista keskittyä siihen, mitä oppiminen on. Ymmärsin samalla myös meidän akatemialaisten mukaan ottamisen kyseiseen ryhmään, sillä olemmehan me tavallaan eräänlaisia ”laboratoriorottia” asian suhteen. Akatemioiden ideahan karkeasti ottane on, että lyödään ryhmä innokkaita ja yrittäjämielisiä ihmisiä yhteen opiskelemaan tiimiajattelua ja katsotaan onnistuvatko he luomaan huipputiimin. Tätä toimintatapaa oli hieman haastavaa kuitenkin soveltaa esimerkiksi toiselle asteelle, sillä se ei tietenkään asettunut suoraa niihin annettuihin raameihin, mitä se nykyisin käsittää. Mutta huoli pois, tätä varten tätä matkaa käydäänkin!

 

Mitä oppiminen sitten on? Määrittelimme sille muutamia peruspiirteitä ja käytännön asioita, joskin melko filosofisesti. Ryhmämme määritteli asian esimerkiksi niin, että 99% oppimisesta tapahtuu virheistä.  Se on osa perusperiaatteita siitä, että ihminen ei opi juurikaan kirjoista lukemalla, vaan reflektoimalla. Suomeksi siis sillä, että pystyy peilaamaan oppimiaan asioita käytännön kokemuksiin.  Dialogin merkitys tässä on suuri, sillä dialogin perustava ajatus on oppia ja opettaa kokemusten kautta, sekä omien että muiden. Näin kaikkea ei tarvitse kokeilla itse, kun voi kokea asiat toisten kokemuksista empatian kautta. Kirjoitin keskustelusta ylös myös lauseen ”Oppimisen taito on kyky säilyttää avarakatseisuus, mielenkiinto, ennakkoluulottomuus ja motivaatio tutkia uusia asioita”. Toisin sanoen tämä tarkoittaa luontaisen uteliaisuuden ruokkimista, ajamalla itseensä siihen johtavan ”mindsetin”, jota voidaan kutsua oppimistaidoksi. Itse oppimisprosessiin ja sen onnistumiseen mentäessä heräsi keskustelua siihen vaikuttavista asioista. Sisäinen- ja ulkoinen motivaatio, päämäärä, onnistumisen tunteet, ihmiselle luontaiset tarpeet, luonne, temperamentti ja persoona vaikuttavat kaikki omalta osaltaan oppimiseen. Muistiinpanoistani nostettakoon eräs kohta, jonka kirjoitin keskusteluiden pohjalta: ”Päämäärä asettaa raamit merkitykselliselle tekemiselle ja tuottaa alkuun motivaation. Motivaatio taas määrittää sen, kuinka paljon sietää epäonnistumisia, sekä vapauden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen puuttumista oppimisprosessissa”. Asiasta käydyn dialogin pohjalta kehitimme seuraavan teorian, jonka nimesimme ”metsäteoriaksi”:

 

”Oppimisprosessi metsäteorian näkökulmasta on sama, kuin selviäminen pois metsästä:

  • Täytyy ymmärtää olevansa metsässä.
  • Täytyy haluta pois metsästä.
  • Täytyy osata pois metsästä.”

 

Miten tämä sitten käytännössä toimii? Ensin pitää ymmärtää olevansa metsässä. Täytyy tunnistaa ja tunnustaa, että oikeasti ei tiedä mitään ja että nykyisellä osaamisellaan ei pärjää. Voidaan miettiä esimerkkinä, vaikka pitkään työelämässä ollutta henkilöä, joka on jäänyt työttömäksi. Työtehtävä jota on ennen tehnyt, ei ole enää olemassa. Nykyinen työelämä ja yhteiskunta vaatii uusia asioita, jotta voi jälleen työllistyä. Jos väittää itsellensä taukoamatta osaavansa tarpeeksi ja ettei tarvitse uutta oppia, ei pääse ikinä pois metsästä. Täytyy siis hahmottaa mikä on vaadittu osaamistaso milläkin saralla ja pystyä kriittisesti tulkitsemaan omaa asemaa.

 

Toisena täytyy saada motivaatiota ja halua oppia uutta, täytyy siis haluta pois metsästä. Jokin syy, mikä pakottaa ihmisen tankkaamaan itseensä tietoa ja osaamista. Yleensä tämä on ulkoinen tekijä, kuten esimerkiksi työpaikka ja raha, eli jos et kehitä itseäsi, et saa töitä etkä rahaa ja näin joudut elämään kurjuudessa. Tämä on tyypillinen tilanne, mutta monesti motivaatio voi syntyä luontaisesta uteliaisuudesta. Tästä syystä on syntynyt ilmiönä esimerkiksi radikaalit alanvaihtajat, jotka vaihtavat esimerkiksi sairaanhoitajasta panimoyrittäjäksi. Ei siis ole ollut ulkoista motivaattoria radikaaliin muutokseen ja uuden oppimiseen, vaan oma innostus, uteliaisuus ja intohimo ovat ajaneet päämäärää kohti. Ulkoinen motivaattori on usein hyvä ”startteri”, mutta huono polttoaine. Tämä johtuu ihmisen luontaisista tarpeita, josta ensimmäinen on vapaaehtoisuuden tarve. Ihmisen täytyy voida toteuttaa itseään vapaaehtoisesti sisäisen motivaation kautta, sillä muuten ihmisen luonne taistelee tätä vastaan. Kun ainut motivaatio tulee ulkopuolelta, syntyyn muutosvastarintaa, joka asettuu vastustamaan uuden oppimista. Tällaisia ovat esimerkiksi ne ihmiset, jotka on pakotettu työnantajan toimesta kurssille, ja kyseenalaistavat koko asian tarpeellisuuden. Esimerkkinä tästä puhuimme myös ruotsin kielen opiskelusta ja siitä, kuinka sitä vihataan. Se on pakollista (vapaaehtoisuuden tarve ei toteudu) ja sitä aggressiivisesti vastustavat ihmiset eivät koe sitä millään tavalla relevantiksi oman tulevaisuutensa kannalta (ei liity päämäärään à ei ole merkityksellisyyttä à ei sisäistä motivaatiota). Ainoita keinoja saada opiskelija oppimaan, on saada se ensin innostumaan aiheesta ja sitten onnistumaan. Tämä liittyy ihmisen toiseen luontaiseen tarpeeseen, eli kyvykkyyden tarve. Ihmisellä on siis luontainen tarve tuntea itsensä kyvykkääksi, eli onnistua. Sisäisen motivaation kaava on määritelty joskus hyvin yksinkertaisesti seuraavasti: ”sisäinen motivaatio = innostus * onnistuminen”. Jos ei koe onnistumisia opiskelun suhteen, ei myöskään motivaatio riitä jatkamaan aiheen parissa. Samalla syntyy vastenmielisyyden tunne, joka yhdessä pakottamisen ja päämäärään liittymättömyyden kanssa saa ihmisen astumaan pakkoruotsin vihaajien leiriin. Jos saadaan ulkoisella motivaattorilla ensin aikaan pieni innostuminen ja prosessi saadaan käyntiin, niin enää ei tarvitse kuin onnistua. Ihmiselle onnistuminen on kuin bensaa liekkeihin. Se ruokkii sisäistä motivaatiota ja saa ihmisen jatkamaa prosessia hyvillä mielin.

 

Viimeisenä metsästä pois osaaminen. Täytyy osata opiskella ja tehdä oikeita asioita, jotta edellinen osuus toteutuisi. Oikeastaan edellinen vaihe, eli motivaatio, on tässä se pää kohta. Täytyy onnistua matkaamaan metsästä pois niin, ettei luovuta matkalla. Tähän kohtaan astuu mukaan tiimi. Tiimin tarkoitus on auttaa ja tukea. Miksi? Koska näin saadaan onnistumisia ja kuten kerroin, se lisää motivaatiota. Tiimi on siis se kantava voima, joka mahdollistaa motivaation lisäämisen onnistumisten kautta. Kun itsellä ei homma luista, tuo tiimin kanssa yhdessä onnistuminen sitä sama voimaa, mikä vie eteenpäin. Tämä on siis tiimin merkitys oppimisessa.

 

Tämä oli se teoria, jonka synnytimme. Se ei toki ole aukoton, mutta olosuhteet huomioon ottaen olen tyytyväinen. Ikinä en ole asiaa näin syvällisesti ajatellut ja tämä avasi ajattelemaan täysin toisella tavalla. Tiimilläkin on paljon muutakin merkitystä, mutta siihen paneudutaan taas lisää seuraavassa osassa.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close