Johdanto:

Edellisen lähijakson lopussa meille kerrottiin, että tällä kerralla asetamme seuraavaa kertaa varten tiimivalmentaja –harjoittelijat eli “lillat” jo tällä kerralla. Nyt koulutuksemme valmentajat ovat itse jo päättäneet ketkä siihen valitaan. Siihen valikoiduimme me stipendiaatit eli kaikki opiskelijat: Inka, Rosa, Omar ja Kaisla-Johanna. Meille kaikille annettiin valmiiksi jo muodostetut tiimit, joiden kanssa tulemme toimimaan tulevalla kerralla. Lisäksi saimme tiimillemme valmiiksi toimeksiannon, jonka mukaan meidän tulisi hankkia tiimeillemme asiakas, jolle tulemme vetämään noin 2h valmennuksen tulevalla lähijaksolla muutaman kuukauden päästä. Saimme hetken aikaa tulevan tiimimme kanssa, jotta voimme vaihtaa yhteystiedot keskenämme ja sopia, minkä kanavan kautta tulemme viestimään toistemme kanssa.

Draaman kaari:

Minun tiimiini kuului prosessiteollisuuden lehtori Harri, valmennuskeskuksen johtaja Hannele, liiketoiminnan kouluttaja Satu ja kehittämiskoordinaattori Anu, joka oli tulossa koulutuskerrallemme ristipölyttämään toisesta ryhmästä. Juttelimme Hannelen, Harrin ja Sadun kanssa johtajuus – lähikerran lopussa noin 15-30min, jaoimme sähköpostit ja perustimme WhatsApp ryhmän, jota kautta sovimme viestivämme. Saimme Sadulta myös Anun yhteystiedot, koska he työskentelevät samassa oppilaitoksessa. Lisäsimme myös hänet ryhmään ja kerroimme hänelle saamamme tehtävänannon. Juttelimme myös alustavasti siitä, että olisiko kenelläkään ideaa asiakkaasta tai valmennuksen aiheesta. Hannele sai idean: Hämeenlinnan tyttöjen jääkiekkojoukkueen valmennustiimi! Voisimme heiltä kysyä, että olisivatko he kiinnostuneita olemaan asiakkaamme. Meitä yhdistää tiimimestarikoulutus ja kaikille dialogi on sen kautta ainakin tullut tutuksi, joten aihe voisi olla jollain tapaa tiimityöskentely ja dialogi. Sovimme myös ensimmäisen päivän, jolloin tulemme pitämään palaverin. Anu ei päässyt tähän, mutta tuli moikkaamaan meitä hetkeksi ennen palaverimme aloittamista.

Ensimmäinen tapaamiskerta pidettiin 22.2. Sillä kerralla muodostimme sähköpostin, jonka Hannele laittoi eteenpäin potentiaaliselle asiakkaallemme. Sovimme myös seuraavan tapaamisen, jonka olisi pitänyt olla 2.3. Peruimme lopulta kyseisen tapaamisen, koska emme olleet saaneet hiihtoloman takia asiakkaaltamme vastausta ja se kortti kannatti mielestämme katsoa enne uuden asiakkaan lähestymistä.

Yllättäen minua lähestyi sähköpostitse ammatillinen erityisopettaja Niina, joka kertoi, että olisi tulossa meidän tiimiimme Anun tavoin ristipölyttämään toisesta ryhmästä.  Lisäsimme hänet ryhmäämme ja Satu lähetti hänelle tiivistelmän siitä, mitä meidän tulisi tehdä ja mitä olemme tähän mennessä tehneet. Muutaman päivän päästä tästä Satu kertoi, että ei pääse osallistumaan meidän lähikerrallemme ja poistui ryhmästä. Tässä vaiheessa tiimissäni oli kaksi täysin tuntematonta ihmistä. Lisäksi olimme levittäytyneet ympäri Suomea, koska kaksi meistä oli Itä-Suomesta, kaksi Tampereelta ja yksi Hämeenlinnasta.

Meillä oli 8.3. tiimin vetäjien kanssa palaveri, jossa kaikki kertoivat missä kukin menee tiiminsä kanssa. Meitä osallistui siihen Omar, Minä ja Kaisla-Johanna. Kellään meistä ei ollut vielä asiakasta ja minua se alkoi jo pikkuhiljaa stressaamaan, koska meillä oli enää noin 1,5 kuukautta aikaa itse valmennukseen. Keksin ennakkotehtävän tiimilleni, jonka mukaan kaikkien tulisi lähestyä  vähintään kahta potentiaalista asiakasta ennen seuraavaa tapaamiskertaa. Näin kaikki saisivat kokemusta asiakkaan lähestymisestä ja voisimme löytää niin asiakkaan meille. Lähetin tehtävän annon WhatsAppiin ja myöhemmin myös sähköpostiin kokouskutsun yhteydessä.

Anu kertoi kyselleensä muutamalta, mutta kellekään ei sopinut kyseinen ajankohta. Harri ja Niina eivät tunteneet ketään täältä päin Suomea ja molemmat kokivat tehtävän siitä syystä haastavaksi. Hannele kertoi olleensa yhteyksissä Tampereen Pyrinnön valmennustiimin kanssa, ja he olivat hyvin kiinnostuneita valmennukseen osallistumisesta. Itse laitoin Proakatemian Alumnit -LinkedIn ryhmään viestin, jossa tarjosin valmennusta ja pyysin vinkkejä kiinnostuneista. Minua lähestyi Tampereen start-up yhteisön eli Triben hallituksen puheenjohtaja, joka ehdotti, että tulisimme Tribelle pitämään workshopin dialogista. Haasteena oli se, että Tribellä olisimme joutuneet erikseen myymään valmennuksen yhteisön jäsenille, jotta olisimme varmasti saaneet valmennettavia. Mietimme myös puheenjohtajan kanssa, että olisiko Triben sisällä jo valmiiksi joku tiimi tai ryhmä, jolle voisimme suoraa tarjota valmennusta. Päätimme lopulta ottaa Pyrinnön valmennettaviksi, koska välttyisimme itse valmennuksen uudelleen markkinoinnilta yhteisön sisällä.

Seuraava tapaamisemme oli 25.3. Sovimme tämän tapaamisen aikana kaikki tulevat palaverien ajankohdat viikoittain ennen itse lähikertaa. Valmistelimme tällä kerralla vielä sähköpostin asiakkaallemme, jossa oli orientoivia kysymyksiä, joiden avulla voimme rakentaa valmennukseen niin, että se vastaa asiakkaan tarpeisiin. Hannele lähetti viestin ja pyysi asiakasta lähettämään vastauksen minun sähköpostiini, koska sovimme, että minä hoidan viestinnän asiakkaan kanssa. Pyysimme asiakkaalta vastausta asiakkaalta 7.4. mennessä. Hannele myös kertoi, että ei voi osallistua 6.4. jälkeen ennen itse lähikertaa tapaamisiin ulkomaanmatkan takia. Tämä oli kaikille täysin ok, koska hänen ansiostaan meillä oli asiakas. Jatkoimme palavereita Harrin, Anun ja Niinan kanssa. Seuraava palaverimme oli 8.4., mutta emme olleet saaneet asiakkaalta vastausta. Palaveri oli lyhyt ja totesimme, että tahdomme sähköpostivastauksen ennen, kun alamme rakentamaan itse valmennuksesta. Puhetta oli, että meidän tulisi jakaa roolit etukäteen ja luoda valmennukselle järkevä rakenne. Olimme jo päättäneet pitää valmennuksen dialogi-tyyppisesti keskustellen. Anu jakoi meille tiedoston, jonne kaikki voisivat laittaa ajatuksiaan valmennuksen rakenteesta ja sisällöstä. Hän lisäsi sinne itse pari kuvaa dioista, joita olisimme voineet käyttää valmennuksessa.

Seuraava palaverimme oli 13.4. Asiakas soitti minulle aamulla ja pahoitteli, että ei ole vielä vastannut sähköpostiimme ja sanoi lähettävänsä sen tuota pikaa. Olin muistutellut häntä, että muistaa lähettää vastauksen minun sähköpostiini. Illan palaveriin mennessä vastausta ei kuitenkaan vielä ollut tullut. Tässä palaverissa totesimme, että toivotaan, että se saadaan lähikertaan mennessä ja sovimme, että teemme valmennuksen vasta lähikerralla. 20.4. Tarkistin aamulla sähköpostin ja vastausta ei vieläkään ollut kuulunut. Soitin asiakkaalle ja hän laittoi sen minulle tunnin sisään. Tänä päivänä lähdimme Ilorantaan lähijaksoamme varten. Pääsin tiimikaverini kyydillä paikanpäälle. Meillä oli koko porukan kanssa check-in kierros, jonka jälkeen me lillat kokoonnuimme hetkeksi valmentajien kanssa puhumaan aikatauluista. Tämän jälkeen kokoonnuimme omien tiimiemme kesken suunnittelemaan itse valmennusta. Saimme valmennuksen rakennettua klo 14–17 välisenä aikana. Ihan uskomatonta! Ajattelin, että tähän menisi huomattavasti pidempään. Läsnä koko tiimin voimin saadaan hyvinkin paljon aikaiseksi lyhyessäkin ajassa. Kokoonnuimme klo 17–18 koko porukan kesken ja jaoimme kaikille mitä tulemme tekemään valmennuksissamme ja kuka kenenkin asiakas on. Tämän jälkeen menimme syömään ja sovimme valmentajien kesken, että tästä alkaa vapaa-aika. Kävimme tiimikaverini kanssa kävelyllä, iltapalalla ja menimme nukkumaan.

Seuraava päivä alkoi itse valmennuksen vetämisellä. Ajoimme koko tiimin voimin Tampereelle aamupalan jälkeen. Niina esitteli Tiimiakatemia Globalin ja me esittelimme itsemme asiakkaalle. Seuraavaksi Pyrinnön valmennustiimi esitteli itsensä ja kertoi mitä odotuksia heillä mahtoi valmennukselle olla. Seuraavaksi Harri ja Anu kertoivat dialogitimantin säännöt pienellä teoriaosuudella. Hannele vuorostaan kertoi, että he tulevat rakentamaan itselleen avokonttoriin pelisäännöt. Alkuun heidät jaettiin juttelemaan pareittain. Jokainen toi 3 toimivaa ja 3 kehitettävää asiaa avokonttoritoimintaan. Jokainen pari esitteli omansa muulle ryhmälle. Tämän jälkeen he keskustelivat dialogin kautta näistä ja kirjasivat ylös itselleen tärkeimmät pelisäännöt avokonttoriin. Yksi tila muutettiin hiljaiseksi työtilaksi, jossa voi työskennellä rauhassa. He sopivat myös, että selvitetään, olisiko heidän mahdollista saada toimistolle puhelinkoppia, jossa arkaluontoiset puhelut ja keskustelut voitaisiin käydä. Lisäksi he aikoivat selkeyttää omaa viestintäkanavaansa. He tahtoivat säilyttää hyvän ilmapiirin ja kahvikulttuurin, ajatusten vaihdot ja kuukausittaiset aamupalat. Kun nämä olivat paperilla, päätimme valmennuksen pajoista tuttuun motorolaan (Mitä hyvää, mitä kehitettävää, mitä opin ja mitä vien käytäntöön). Tämän jälkeen kiitimme asiakasta ja lähdimme takaisin kohti Ilorantaa.

Ilorannassa söimme lounaan ja vaihdoimme samalla muiden kanssa kokemuksia. Jakauduimme omiin tiimeihimme, jossa kävimme läpi koko valmennukseen saakka kestäneen draaman kaaren ja minulle lillana annettiin palautetta. Koin itse jälkireflektion todella tärkeäksi ja ymmärsin myös muiden kokemukset paremmin koko kerrasta. Tiimini oli ostanut meille lehtiskumppaa ja kilistelimme koko tiimillemme terassilla auringon paisteella. Lisäksi söimme siinä vielä yhdessä. Lopetimme päivän koko porukan dialogiringissä, jossa kaikki esittelivät oman draaman kaarensa valmennuksesta. Ihanaa voi hengähtää!