AIHE: Johtaminen
Luokitus: 3 esseepistettä, Akateeminen essee
Kirjoittajat: Arto Ala-Seppälä

Johdanto

Hyvä lukijani. Tämä essee on tiivistelmä minun valmennusmuistiostani. Pahoittelen heti alkuun, että aiheet ja kerronta saattaa olla hieman poukkoileva, sillä ne ovat todella kirjoitettu suoraan muistiinpanoista. Olen kuitenkin pyrkinyt laatimaan tarinallista runkoa tähän, mutta tämä on kokonaisuus, mikä pitää vain kokea. Tässä tekstissä ovat minun oivallukseni yhdessä ajattelun äärellä.

Ensimmäisenä haluan kiittää koko Tiimimestari 131 ryhmää yhteisesti matkastamme. Orientaation jälkeen minulle tuli tunne, että tästä tulee melkoinen ristiretki yhteisen tiedon äärelle. En osannut vain arvata, että tästä matkasta tulisi elämässäni näin merkityksellinen. Kiitos jokaiselle, että sain olla alusta asti oma itseni keskeneräisenä ja haavoittuneena haastavassa elämäntilanteessani.

Koen, että sain tällä matkalla todella paljon uusia ystäviä ja muistoja, mihin ikinä tiemme sitten vievätkään. Toivon todella, että tapaamme vielä karaktääri kerran jälkeen. Kiitos siitä, että annoitte minulle kokemuksen, että olen hyvä juurinäin.

OSA 1 Orientaatio – 5.10.2021 – Kehräsaari, Tampere

Oppiminen ja yksilö

”Jos aloittaessa tietää, mihin tulee lopettamaan, mitään ei tapahdu alun ja lopun välillä”

– Brian Massuni

Odotusten neliö rohkaisee toimimaan. Meillä jokaisella on odotuksia itseltämme, valmentajaltamme, toisilta osallistujilta, sekä omalta organisaatiolta. Älä odota oikeaa hetkeä vaan luo se! Rohkene tarttua tilaisuuteen. Mieti miten voit tehdä asiat eri tavalla kuin aikaisemmin. Pohdi mitkä asiat toimivat ja mitkä vaativat kehittämistä. Ole utelias ja leikkisä, äläkä ajaudu autopilotille päivästä toiseen.

Olemme tottuneet yhteiskunnassamme kulkemaan valmiita raiteita pitkin ja ihminen on usein tapojensa uhri. Lapsesta lähtien totumme rutiineihin ja toistamme tietynlaista kaavaa mitkä ovat auktoriteettien luomia tai sitten olemme ne itse laatineet. Hyvin herkästi lukkiudumme näihin mantroihimme ja jäämme odottamaan ulkopuolelta tulevaa mahdollisuutta tai motivointia toimintaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on myynninmaailmassa perinteiset kokoontumiset seminaareihin tai kokoukseen mitkä on totuttu viemään kerta toisensa jälkeen samalla kaavalla ja usein jopa samoilla dioilla.

Kun kerrankin jotain tehdään eri tavalla kuin aikaisemmin, aiheuttaa se hämmennystä, ellei jopa ahdistusta. Orientaatiossa tämä oli nähtävissä ympyrämuodostelmaan istuessa. Olin siinä onnellisessa asemassa, että olin jo tottunut tähän ympyrämuodostelmaan. Olihan minulla jo liki sata tuntia istumista takana dialogia ringissä. Elämä voi olla jokapäiväinen seikkailu, kun uskallamme vapauttaa itsemme näistä kaavoihin kangistuneista tavoistamme.

Rakentakaa yhteisöönne suurempi oppimistiimi minkä kanssa käytte yhteistä dialogia arjen opeista ja kopeista. Kuunnelkaa toisianne avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Kunnioittakaa toistenne asemaa ja huomatkaa, ettette koskaan voi ymmärtää täydellisesti sitä. Odottakaa vuoroanne keskustelussa ja pidättäytykää muodostamasta oletuksia, arvioita ja varmoja mielipiteitä toisen sanomasta. Puhukaa aidosti itsenänne ja tuokaa rohkeasti aidot tunteet mukananne keskusteluun. (Isaacs, William 2021)

Oppimistiimi on paikka tuoda yhteisönne pienemmät projektitiimit yhteen innovoimaan ja synnyttämään uutta tietoa, sekä keksintöjä yhteisöllenne. Oppimistiimi on myös paikka, missä yhteisönne eri osaamisalueet yhdistyvät suuremmaksi kokonaisuudeksi ja luovat yhteisen merkityksen tulevaisuudelle. Me olemme yhdessä osa suurempaa kokonaisuutta, emmekä ole yksin täällä maailmankaikkeudessa.

Alkuun tämä kaikki voi tuntua hyvinkin oudolta ja voi olla, että kaipaat vanhoja rutiineja nopeammin kuin huomaatkaan. Oman ajattelun muuttaminen on aikaa vievää ja se vaatii opiskelua, sekä dialogia. Tiimioppiminen pohjautuu syntyneeseen tunteeseen. Jotta yhteisen tunteen ja ajattelun voima voidaan saavuttaa, täytyy pyrkiä kaikki saamaan aidosti mukaan. Jokaisen meistä täytyy laajentaa ajatteluamme, aktivoida ja harjoittaa aivokapasiteettiamme.

On harjoiteltava aitoa läsnäoloa ja kuuntelemista. Harjoiteltava pysähtymistä toisen sanoman ymmärrykselle ja pyrkiä pääsemään rivien taakse sanattoman viestin äärelle. Harjoiteltava yhteistä dialogin rytmiä ja sointia. Meidän on oltava rohkeita omassa sanomassamme, mutta kunnioittaa toisen asemaa. Meidän on tuotava yhdessä toisillemme uutta tietoa ja siinä apuna meillä on koko maailman kirjat. Älkäämme lukeko vain lukemisen vuoksi vai käykäämme dialogia kirjailijan kanssa.

OSA 2 Oppiminen – 3.-5.10.2021 – Morva, Juokslahti

Tiimioppiminen ja yhteisöllisyys, kaverijohtaminen

” A team is not a group of people who work together. A team is a group of people who trust each other!”
– Tiimestareissa kuultua

Hyvin usein ihminen on sosiaalisissa tilanteissa epävarmimmillaan ja tämä on meidän jokaisen hyvä oivaltaa, niin itsessämme kuin toisissamme. Aloita kohtaaminen uteliaalla kuuntelemisella ja anna itsellesi sekä vastapuolellesi tilaa kohtaamisessa. Yhä kiihtyvässä tietoyhteiskunnassa arjen kiireen keskellä yhteisen kommunikoinnin parantaminen ja viestintämme merkitys korostuu entisestään. Digitalisaation keskellä tuntuu, että puhelin on rikkinäisempi kuin koskaan aikaisemmin. On alustoja ja tietokantoja, on sovelluksia ja laitteita, mutta onko pysähtymistä aidolle keskustelulle ja toisen kohtaamiselle? Tunnemmeko me edes todellisuudessa toisiamme yhteisössämme vai suoriudummeko me vain meille annetusta tehtävästä?

Yhteistä dialogia ei voi vain pystyttää vaan se pitää rakentaa kuten aikaisemmin totesimme. Yhteisöissä sattuu ja tapahtuu. On tunnistettava yhteisön eteenpäin vievät ja hajottavat kriisit. Sanotaan ettei ihmiset riitele vaan asiat. Loppujen lopuksi asioiden takana kommunikoinnissa on kuitenkin me ihmiset. Tunne ja äly ei toimi yhtä aikaa, ja siksi olettamisen vaara toisen asemaan on aina olemassa. Yhteisön yhteinen tahto ymmärryksen löytämiselle on ratkaisevassa asemassa olettamisen sijaan. Kuuntelemisen taitoa täytyy vain harjoittaa, sillä usein sorrumme kuuntelemisen keskellä miettimään mitä sanomme seuraavaksi ja asiat menevät ohi. Ymmärryksen ensimmäinen vaihe on se, kun huomaamme ensimmäisen kerran asioiden menneen meiltä ohi.

Meidän tulee ymmärtää toistemme erilaisia käyttäytymismalleja. Thomas Eriksonin kirjassa Idiootit ympärilläni kuvataan ihmisten erilaisia piirteitä nelikenttämallintamisen avulla ja ne toimivat hyvinä sanoittajina (2020, 31). Jokaisessa piirteessä on positiivinen ja negatiivinen puoli. Ymmärtämällä näitä malleja itsessämme ja toisissamme, kommunikoinnin käyminen hieman helpottuu aidoissa kohtaamisissa. Kuitenkaan nämä toimintamallit eivät aina ole nähtävissä nykyaikaisissa viestintäjärjestelmissä ja siksi on hyvin tärkeää sopia yhteiset pelisäännöt sähköiselle viestinnälle. Yhteisön viestintä sähköisissä kanavissa on hyvä pitää pääasiassa informatiivisina ja vaikeasti lähestyttävät asiat on parempi jättää aitoihin kohtaamisiin.

Turvallisuuden tunne on avain asemassa yhteisen ajattelun onnistumiselle ja viestintä on tälle ratkaisevassa asemassa. Meistä jokainen haluaa lähtökohtaisesti ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Tavoitteet tulee kirkastaa yhdessä tiiminä ja rakentaa tiimin elinkaarelle merkitys. Tiimin tulee sietää erilaisuutta ja ymmärtää sen monigeenisuuden positiivinen merkitys. Yhteisön tulee tavoitella yhdessä kokonaisempia päiviä ja pyrkiä ehkäisemään kuormittavaa työpäivien pirstaleisuutta. On pohdittava sitä, mikä on sopiva määrä viestintää ja paljonko tietoa jaetaan kerralla.

Jokainen meistä kokee itsensä enemmän tai vähemmän keskeneräiseksi. Siksi on tärkeää rakentaa luottamusta siihen, että tiimi auttaa keskeneräisyyden keskellä. Jokaiselle on saatava tunne, että minä kelpaan tällaisena ja minä olen juuri hyvä näin. Meidän yhteinen tavoitteemme ja missiomme on kehittyä yhdessä. Välillä tämä keskeneräisyytemme näkyy malttamattomuudessamme kohdata toisemme aidosti ja ajaudutaan erimielisyyksiin. Kuitenkin meidän tulee uskaltaa olla erimieltä asioita ja erilaiset työtoimintatavat on hyväksyttävä yhteisössä. Mikäli asioita lähdetään liiaksi rajoittamaan, niin uudet innovoinnit kuihtuvat ja päivät eivät ole enää uusia seikkailuja.

Suurimmat kommunikointiongelmat syntyvät viestinnän liiassa valmistelussa tulevaan kohtaamiseen. On pyrittävä kohtaamaan toinen ilman ennakkoajatuksia ja olettamuksia joka päivä. Arkinen höpöttely on avainasemassa luottamuksen rakentumiselle. Luottamus tarvitsee aikaa. Kuluttakaamme siis aikaamme tehdessä asioita ja yhdessä höpöttäen. Palatkaamme aika-ajoin oppimistiimme dialogia kohtaamiseen tavoittelemaan tiimiälyn löytämistä. Matkan varrella syntyy konflikteja, mutta ilman konflikteja ei synny ydin tiimiä. Kaikki maailman tieto on meissä ihmisissä valmiina – luota siihen. Tiimiäly pitää vapauttaa yhdessä ajattelun avulla ja egot tulee jättää syrjään, sillä me olemme toistemme ympäristö.

OSA 3 – Johtaminen – 17.-19.2.2022 – Etävalmennus

Tiimiyrittäjyys ja tiimiyrittäjä, henkinen kasvu

”Ihmiset eivät muista mitä sanoit, he eivät muista mitä teit, mutta ihmiset eivät koskaan unohda millaisia tunteita heissä herätit.”

– Maya Angeloa

Johtajan tärkein tehtävä on saada yhteisöön hyvä ilmapiiri ja vaalia sitä. Johtamalla tunnetta menestyt työelämässä. Aisti ja tunne yhteisösi ilmapiiri, tunnetko ilmassa psykologisen turvallisuuden tunteen? Jotta voit johtaa tätä tunnetta, tulee sinun kuitenkin pystyä johtamaan ensin omia tunteita. Kun kohtaat konfliktin keskustelussa, pysähdy hetkeksi, pidä itsesi rauhallisena ja muista, ettei ole voittajaa tai häviäjää.

Rohkaiseva johtaja uskaltaa olla haavoittuvainen. Hän johtaa sydämellään. Pohtii kulloisessakin tilanteessa, että johtaako hän ihmiset polulle vai luoko hän polkua? Hyvä johtaja vaalii keskusteluälykkyyttä ja johtaa merkitystä. Painetilanteessa hän tuo faktat tiskiin ja rakentaa pienistä puroista isompaa kokonaisuutta. Johtajan on luotettava intuitioon ja arvoihinsa. Läpinäkyvyys syntyy välittömästä sanavalmiudesta kommunikointitilanteissa.

Arvojen löytäminen on johtajuuden kulmakivi. Arvot ovat juurisyy miksi toimitaan kuten toimitaan. Arvojen tulee näkyä aikatauluttamisessa ja kalenterissamme. Arvot näkyvät puheissamme ja teoissamme. Johtaja osaa tunnistaa työyhteisön arvot ja omat arvonsa. Hyvä tiimirakentaja selvittää rekrytoinnista lähtien arvomaailmat ja niiden kohtaamisen. Arvojohtaminen tuntee omat heikkoudet ja vahvuudet. Jos arvot ovat hukassa, on aika astua ulos omasta kuplasta. Joskus on mentävä kauas nähdäkseen lähelle.

Hyvä johtaja on antisankari. Hänellä on aito ilo alaistensa menestymisestä. Hän johtaa ensin itseään esimerkillisesti ja sitten vasta tiimiään. Johtaja delegoi rohkeasti tehtäviä ja vastuutta henkilöitä keskeneräisyydestä huolimatta. Hän tunnistaa tiimistä roolit eri tehtäviin ja vaalii ajankäyttöä luontevasti. Erinomaisuus johtajuudessa perustuu laadukkaassa viestinnässä ja kommunikoinnissa, ennen kaikkea ihmissuhdetaidoissa. Johtaja myös tiedostaa, että tiimiä ei voi johtaa yhdellä ainoalla universaalilla tavalla.

Miten hyvä johtaja johtaa työhyvinvointia? Kaikki perustuu laadukkaalle kohtaamiselle ja merkityksellisyyden tunteen rakentamiselle. Sen myötä luottamuksen ilmapiiri alkaa vähitellen rakentua. Laadukas kohtaaminen perustuu itsensä johtamiseen. Mikäli johtaja ei pysty johtamaan itseään, niin myös muiden johtaminen kärsii. Tällöin tunnejohtajuus ei saavuta haluttua tasoa, sillä psykologista turvallisuutta ei synny johtajuuteen. Jotta merkityksellisyyttä voi lopulta johtaa, tulee johtajan katsoa ensimmäisenä peilistä omaa itsensä johtamista. Tunnista arvosi ja johda arvoillasi. Tiedä ensin kuka olet.

OSA 4 – Asiakkuudet – 12.-14.5.2022 – Varala, Tampere

Kaverimarkkinointi

Ole innostunut asiakaskohtaamisissa asiakkaan asiasta ja liiketoiminnasta tiiminä. Valmennusasiakkuudessa treenien merkitys on avainasemassa menestymiselle. Uskon välittäminen on tekemisessä ratkaisevaa. Valmennuksen alkaessa alun merkitys on todella tärkeää, sillä se määrittää paljon valmennuksen kulttuurin muodostumisen. Siksi rennon ilmapiirin, flown synnyttäminen ja fasilitointi johtajuuden keinoin on avain menestyvälle valmennukselle. Valmistaudu, mutta älä liikaa ja luota valmennusprosessiin.

Viedessä valmennusta eteenpäin, älä anna valmiita vastauksia, vaan luota oivaltamisen voimaan. Oivaltamisen kautta syntyy omistajuuden tunnetta ja sitä kautta yhteistä visiota tulevasta. Tätä samaa käytäntöä voidaan myös hyödyntää oman yhteisön johtajuudessa. Joskus siis kysymykseen on parempi vastata kysymyksellä.

Kuten asiakkuuskin, niin tiimikin rakentuu tiimitilassa. Malta kohdata tiimisi, vaikka se veisi kallista aikaa, ja sama koskee myös asiakkaita. Asiakas velvoittaa tiimiä, nostaa tiimin ryhtiä ja hitsaa tiimin yhteen. Tiimi on asiakkuuden äärellä läsnä ja kuunteleva. Kun lopulta työntekijä on tyytyväinen, niin lopulta myös asiakas on tyytyväinen.

Oli tuote tai palvelu mikä tahansa, niin asiat ovat loppujen lopuksi samoja. Asiakas maksaa loppupeleissä meidän kaikkien palkan. Jokaisen tiimissä on tärkeä huomata, että jokainen asiakas voi olla ostaja. Asiakkaalla on joku tarve ja hintaodotus ratkaisulle. Ratkaisun tuottaminen asiakkaalle antaa tiimin olemassa olemiselle merkityksen. Siksi ei ole niin tärkeää tiimin elinkaaren kannalta, että mitä lähdetään tekemään palvelujen tai tuotteiden parissa. Alkuun hyvin yksinkertainenkin palvelu voi olla parasmahdollinen tiimin rakentumisen vuoksi.

OSA 5 – Innovointi – 18.-20.8.2022 – Iloranta, Hauho

Innovointi ja tiedonjohtaminen

Innovointi tapahtuu rauhallisuudessa ja rentoudessa. Tämä on se hetki, kun omaan keskeneräisyyteen tulee luottaa ja todeta ettei ole koskaan valmis. Totaalinen nollaus usein starttaa innovoinnin, mikään ei tapahdu heti, vaan kohta tai sitten ei ollenkaan. Rimaa innovoinnin tulokselle ei siis kannata laittaa liian korkealle. Kun innovointi alkaa tuottaa tulosta, on välittömästi aika ottaa ensimmäinen isku omaan tuotekehitykseen. Rakenna nopeasti keskeneräinen pilotti ja laita tuotteesi testiin.

Jos olet asioissa joskus jumissa niin lähde vain tekemään. Tarpeen vaatiessa lähde tekemään yhdessä tiimin kanssa. Kun annatte junan vain kulkea, niin kyllä se johonkin päätyy innovoinnissakin. Joskus luovuutta voi olla hyvä lähteä tiedustelemaan muilta, sillä kaikkien innovointien ei tarvitse olla itse keksittyä. Innovointeja syntyy myös pienemmällä puristuksella. Tämä vuoksi luottamus ja rohkeus rentouteen antaa tilaa ideoille kasvaa ja jalostua. Innovointien viisaus piilee rohkeudessa kohdata muita ihmisiä ja tässä tiimin dialogia taidot ovat vipuvartena.

Luovuus syntyy paineettomassa tilassa. Siksi muutoksen sietokyky arjen rutiineissa on huomion arvoista. Älä takerru liikaa rutiineihin ja pyri tekemään uusista epämukavuus alueista normaalia sietämisen kautta. Monesti epämukavuusalueilla kohdataan uusia ongelmia, mitkä vaativat ratkaisun hakua ja tuloksena syntyy uusia innovointeja. Tekemisen kautta syntyy asioita tiiminä ja yksin. Innovointiin liittyykin aina jokin toiminta.

Yhteiset innovoinnit tuottavat sitoutumista, omistajuuden tunnetta ja merkityksellisyyttä yhteisössä. Johtajan tärkein tehtävä on lopulta saada tiimi toimimaan. Oppimistiimissä toisten työstä opitaan tietämään enemmän ja projektitiimeissä vahvuudet rakentuvat. Tieto välittyy projektisoluista toisille oppimistiimin dialogissa ja samalla syntyy uusia innovaatiota yhteisön kokonaisvaltaiseksi eduksi.

Tiimin innovoinnin äärellä onkin tärkeää tarkastella omaa johtajuutta. Annatko arjessa tiimille riittävästi tilaa ja vastuuta, jotta tiimissä ollaan kyvykkäitä innovoimaan. Mikäli arjen raamit ja ohjeistukset ovat tiukkaan rajattuja, ajautuvat yhteisö autopilotille toiminnassaan ja arjen ajattelu ei aktivoidu. Mitä pidempää tätä kestää, sitä pidempää kestää myös taas yhteisen ajattelun ja innovoinnin käynnistäminen.

Valtaistatko ja vastuutatko tiimiäsi johtajana? Rakennatko luottamuksen ilmapiiriä? Muistatko yhteisöäsi saavutuksista ja rakennat merkitystä? Kuunteletko ideoita ja hyödynnätkö kyselykulttuuria? Pysähdytkö aitoon kohtaamiseen arjessa?

Osa 6 – Brändi – 13.-15.10.2022 – Tolkkila, Koria

Brändi ja tarjoama

”Orava on hyvin brändätty rotta.” – Tiimimestareissa kuultua

Kaikki yhteisön henkilöt ja asiakkaat vaikuttavat brändiin. Usein alussa jauhetaan liikaa asioista, kun voitaisiin ryhtyä vaan hommiin, sillä siten brändi parhaiten muodostuu – tekemisen kautta. Vaatiiko kehittyminen joskus toimivan systeemin alas ajon, jotta resursseja vapautuu kokonaisuuden hallintaan myös brändäyksessä?

Oman osaamisen tuotteistamisessa on kyse brändityöstä. Omaa tuotetta on helpompi tarjota kuin itseään. Ohjattu brändi pitääkin sisällään ohjeistuksen. Ohjeistuksen avulla oma brändi pystytään jalkauttamaan lopulta tiimiin. Yrityksen tehtävä on lopulta viestiä omista arvoista ja tavoite on houkutella saman arvobrändin edustajia. Brändi on myös ylpeyden aihe yritykselle ja työntekijälle.

Brändityö vaatiikin myös rohkeutta lähteä heti kesken eräisenä liikkeelle ja se on samalla oman mukavuusalueen kasvattamista. Brändi konkretisoituu sitä mukaa, kuinka tekeminen tuodaan rutiineihin ja sitten se alkaa muodostumaan strategiseksi suunnitelmaksi.

Brändissä on edettävä aina hyvinvointi edellä, niin henkilö- kuin myös yrityshyvinvointi. Rakenna siis brändiä kestävästi. Rajaa, resursoi, ja pyri välttämään resurssien hukkaamista. Brändirohkeus piilee siinä, että hyväksyy oman riittävyyden sellaisena kuin on. Jokainen kuitenkin loppujen lopuksi kokee asiat omalla tavallaan omista taustoistaan ja tässä hetkessä. Emme pysty millään vaikuttamaan kaikkeen ympärillämme saman aikaisesti.

Etsi oman alan huippuja mentoreiksi omalla bränditielläsi. Alkuun ennen mentoreita on hyvä kysyä, että mistä haluat muiden itsesi muistavan? Rakenna brändiä aitoudesta ja aidoista arvoista. Tämän vuoksi on tärkeää itsensä ja omien taustojen ymmärtäminen omaan toimintaan. Resursointi tehostuu, kun oma brändi alkaa selkeytymään.

Tiimiajattelun rakentaminen omaan yhteisöön on myös johtamisen brändityötä. Kun luottamus tiimiin ja systeemin kasvaa, päästään jatkossa nopeasti syvälle aiheisiin. Tiimivetäjän tai johtajan tehtävä helpottuu, kun kulttuuri ja yhdessä ajattelun systeemi on jalkautettu yhteisölle. Kun oppimistiimi alkaa pääsemään dialogissa syvemmälle tasolle, niin alkavat he kaipaamaan ja jopa vaatimaan sitä. Pian huomaatkin, että sinulla on sitoutunut yhteisö, mikä työskentelee yhteisen päämäärän eteen yhteisistä arvoista.

Tarjoama on organisaation kyky tuottaa asiakkaalle arvoa ja pyytää siitä kohtuullista korvausta. Brändit muodostuvat lopulta tämän ympärille kokemusten kautta. Henkilöbrändien merkitys on oman osaamisen tuotteistamisessa. Kyse on siis oman asiantuntijuuden löytämisestä – mitä voin antaa maailmalle. Huijarisyndrooma poistuu lopulta vain tekemisen ja kokemuksien kautta.

Pohdinta

Dialogirinkiin ei riitä, että laitetaan tuolit rinkiin. Sitä on harjoitettava, on annettava ennakkotehtävät ja valmistauduttava, muttei liikaa. Tärkeää on pitää viestintä aitona ja siinä hetkessä. Dialogiarinki on raju työkalu. Se vaatii todella paljon energiaa yksilöiltä ja tiimeiltä, joten sitä ei pidä käyttää liikaa. Alku- ja jälkimotorola ovat tärkeitä yhteisen ajattelun kiteyttämiselle. Hyvin usein ne ovat se hetki, kun uusia ideoita ja innovaatioita syntyy dialogin tuloksena. Dialogirinki sitouttaa ihmiset yhteen ja jyvät erottuvat akanoista. Lopulta kaikki ne ovat paikalla keiden kuuluukin olla paikalla.

Lähteet:

Erikson, T. 2020. Idiootit ympärilläni, kuinka ymmärtää muita ja itseään. Tanska: Atena Kustannus Oy

Isaacs, William. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Talentum