Tiimiläiset ympärilläni

Elämässäni on monia erilaisia tiimejä, joiden jäsenten kommunikointi ja ymmärtäminen on aika ajoin haastavaa. Miksi en ymmärrä, mitä toinen haluaa minulle kertoa? Miksi en halua ymmärtää? Miksi en saa asiaani esitettyä niin, että jokainen tiimin jäsen sen ymmärtäisi?

Thomas Eriksonin kirjassa ”Idiootit ympärilläni -Kuinka ymmärtää muita ja itseään” käsitellään ihmisten välistä vuorovaikutusta erilaisissa yhteisöissä. Ihmistyyppien tunteminen ja tavat hyödyntää tietämystä ihmisten käyttäytymisessä ja konfliktien ennaltaehkäisemisessä nousevat kirjassa voimakkaasti esille. Oman ja muiden käyttäytymismallin pohtiminen helpottaa ihmistyyppien käyttäytymisien ja tapoihin reagoimisen ymmärrystä, joka tehostaa erityisesti tiimin kommunikointia ja yhdessä toimimista.

Kirjan ensimmäinen kappale auttaa ymmärtämään mistä käyttäytymisemme kumpuaa. Siihen vaikuttaa esimerkiksi temperamenttimme, luonneominaisuudet, muovaantuva rohkeus lapsuudesta nykyhetkeen, asiat, joita arvostamme sekä asenteet ja suhtautuminen. (Idiootit ympärilläni, Thomas Erikson, s.)

Erikson mainitsee, että lopputulokseen keitä haluamme olla, koostuu asenteista ja arvoista. (s.) Pohtiessani kuka olen, huomasin päätyväni ajattelemaan suhtautumistani elämään ja arvoihin, jotka ovat minulle tärkeitä. Ajattelen, että jokainen pohjaa minäkuvansa nyt ja tulevaisuudessa siihen, mitä asioita arvostamme ja minkälaisia asenteita meillä on niin työelämää, vapaa-aikaa kuin verkostoja ja yhteisöjä kohtaan. Jotta voisimme tiimiläisinä ymmärtää toisiamme ja yhteistä tekemistämme, tulee meidän kaikkien kirkastaa ajatus siitä, mitä haluamme olla, keitä olemme – yksin ja yhdessä.

Akatemian suurimmassa tiimissä, ympäröimme itsemme lähes joka päivä tiimiläisillä – ajoittain idiooteilla. Emme tiimissä aina ymmärrä toisiamme ja väärinymmärryksien riski on korkealla. Jotta voimme ymmärtää toisiamme ja itseämme paremmin, täytyy meidän ymmärtää syitä, miksi käyttäydymme tietyllä tavalla eli minkälaisia käyttäytymismalleja meillä on ja minkälaisista asioista ne kumpuavat. Ymmärtämisen lisäksi on tärkeää opetella tuomaan viesti tiimiläisen käyttäytymismalliin sopivimmalla tavalla, jotta viesti vastaanottajalle ei aiheuttaisi väärinymmärryksiä ja viestimme säilyttäisi tarkoittamamme merkityksen.

Erikson kertoo neljästä eri käyttäytymismallista, jotka ovat punainen – hallitseva, keltainen – innostava, vihreä – vakaa ja sininen – analyyttinen. Punainen ja keltainen käyttäytymismalli viittaa ekstroverttiin, joka reagoin nopeasti päätöksiin ja jolla on tarve päästä asioissa nopeasti eteenpäin. Vihreä ja sininen taas ovat passiivisempia introvertteja, jotka tekevät päätöksiä harkitsevasti sekä etenevät varovasti. Punaista ja sinistä käyttäytymismallia yhdistää suhtautuminen tehtävä- ja asiakeskeisesti, kun keltainen ja vihreä käyttäytymismalli painottaa käyttäytymisessään ihmissuhteita. Yhdellä ihmisellä voi olla erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä erivärisiä käyttäytymismalleja. (Idiootit ympärilläni, Johdatus järjestelmään, jonka olet juuri oppimaisillasi).

Tiiminä voimme hyödyntää tietämystämme käyttäytymismalleista kaikenlaisessa kommunikoinnissa. Kun kunnioitamme toisiamme ja arvostamme erilaisuutta mitä olemme, opimme jatkuvasti uusia tapoja kommunikoida ja pääsemme kehittämään kommunikointitapojamme. Tiimin sisäisessä kommunikoinnissa voimme oppia uusia tapoja esimerkiksi palautteen antoon ja sen vastaanottamiseen ja asioiden esille tuomiseen tiimin yhteisissä palavereissa. Voimme hyödyntää ihmistuntemusta ja kehittää osaamistamme ulkoisista näkökulmista, kuten mm. myynnin ja markkinoinnin työkaluna.

Kun ymmärrämme käyttäytymismalleja, idiootit ympärillämme vähenevät.