Tiimidiili 22 – Revenan innovoinnin pyörittelyä

Alkusanat

Tänään 22.4. oli kouluyhteisömme jokavuotinen innovointihaaste: Tiimidiili. Jotkut valkut näkevät punaisen vaatteen kun kutsuu Proakatemiaa kouluksi, mutta onhan se sitäkin. Hyvällä tarkoitan. Tänäänkin pääsi oppimaan uutta, innovoinnista tällä kertaa! Kirjoitan tässä esseessä auki  päällimmäisiä oppeja Revenan innovointisuorituksesta tältä päivältä. Esseessä mennään fiilispohjalla, blogin muodossa ja päästetään päällimmäiset plussat ja miinukset mielestä.

Päivän kulku  

Revenan viimeisellä vuodella innovointipälen tittelin (24h:n valmistautumista varten) hienosti haltuun ottanut Kaisa ohjasi tänäänkin innovointiamme. Ajattelin alkuun: ”Oho, aijaa, taasko Kaisa meitä johtaa automaattisesti”. Mutta sitten ajattelin, että jonkunhan on otettava homma haltuun. Hienoa Kaisa!

Muistini pätkii hieman, mutta toimeksiannon jälkeen Revena lähti innovoimaan kutakuinkin tällaisin askelin:

(Ensiksi jaettiin innovoinnin vastuutehtäviä, arpoen tällä kertaa)

1. Toimeksiannon kirkastaminen/Ydinongelman rajaus. Pohdittiin yhdessä, että kuinka ymmärrämme Proakatemiaa koskevan toimeksiannon ja löydämmekö siihen liittyvää ydinongelmaa yhteisöstämme. Tähän käytettiin mielestäni reilu puolisen tuntia aikaa. Pyörittelimme auki eri näkemyksiä. Päädyimme kirjoittamaan taululle uuden ydinongelman suomeksi, muotoon, joka mielestämme vastasi aamulla saatuun toimeksiantoon. Ydinongelmana: ”Kuinka motivoida proakatemialaiset Zero Waste -ihmisiksi?
2. Tietoa aiheesta taustaksi. Pohdittiin ja tutkittiin Zero Wastea yhteisökontekstissa. Mietittiin siihen liittyviä teemoja, joista kukin tahoillaan alkoi etsimään pohjatietoa; artikkelejä, kirjoituksia ja tutkimuksia. Näihin pystyttiin sitten rapsassa vetoamaan. Varmasti esityksessäkin oltaisiin voitu vedota, mutta tällä kertaa ei alettu 3 minuuttisessa pitchissä tuomaan tutkimustietoa sen enempää esille.
3. Toimeksiantajalle lisäkysymyksiä sekä aihepiirin ymmärtämistä. Kolmantena steppinä me muistaakseni kuultiin Kaisalta ja Sannilta, mitä lisäinfoa muutama lisäkysymys toimeksiantajalle oli tuonut meille.

Tämä hetki oli muuten itselleni epäselvä. Ideointia ei oltu aloitettu, mutta erilaisia ideoita alkoi jo lentelemään tiimipöydässä. Olihan meillä jo ydinongelma selvillä, toimeksiantajalta oli kuultu tarkennuksia ja aihepiirinkin oltiin tutustuttu hakemalla tietoa.

Itse ehdotin Kaisalle, jos tähän väliin käytäisiin aiemman googlailun tuloksia läpi; muodostuiko ymmärrystä Zero Wasteen yhteisöissä ja löytyikö jotain mielenkiintoisia havaintoja/tutkimustuloksia tms. aiheesta. Käytiin hetki läpi googlailun tuloksia.

4. Tässä kohtaa käynnistettiin Kaisan johdolla ideointivaihe. Hyödynnettiin tuplatiimimenetelmää, jossa suuresta määrästä yksittäisten henkilöiden ideoita, lähdetään supistamaan pienryhmävaiheiden kautta kohti koko tiimin yhteisiä ideoita. Ideointi oli mielestäni melko lyhyt hetki, varmaan parikymmentä minuuttia – 30min. Muutamien ideoiden sparrailu eteenpäin vei puolestaan hieman pidemmän ajan.
5. Pääideoiden sparrausta. Saimme karsittua tuplatiimin kautta viisi ideaa taululle. Äänestimme vielä näiden ideoiden kesken muutaman kirkkaimman idean ja perustelimme toisillemme, miksi äänestimme juuri näitä ideoita jatkoon.
6. Pääidean hahmottaminen, ymmärtäminen, kirkastaminen ja jatkojalostus. Kun päätimme lähteä työstämään tiettyä konkreettista ideaa, kävimme vielä dialogia siitä, kuinka me ko. idean hahmotamme ja ymmärrämme. Sitten lähdimme jalostamaan ideaa eteenpäin vahvemmaksi. Tämä vaihe jäi mielestäni lyhyeksi ja tuntui, että emme löytäneet edes yhteistä säveltä/draivia tämän idean taustalle.
7. Porukan jakautuminen: pitch, raportti, tutkimustulokset, presen teko, yhteyshlön toiminta.. Kello tikitti kovaa vauhtia näin lyhyessä innovoinnissa. Idean jalostamisvaiheen jälkeen jakauduimme ryhmässä työstämään innovaatiotakokonaisuutta valmiiseen muotoon. Tämä piti sisällä pitkälti pitchin harjoittelua, raportin kirjoittamista, ideapankin- ja tutkimustulosten koontia sekä dia-esityksen tekoa.
8. Hommien saattaminen loppuun. Kovinkaan suuria välichekkejä ei tiimin kesken enään ehditty. Lähinnä ne muutamat henkilöt, joiden innovaatioprosessin tuotokset liittyivät toisiinsa, keskustelivat tässä lopussa keskenään, esim. dia-esityksen tekijät ja pitchaajat. Kaikki aika käytettiin loppuun asti, kiire tuppasi tulemaan. Sitten kiiruhdettiinkin jo Stagelle.
9. Kukka ja Matilda pitchasivat hienosti tuotoksemme. Minä sain kunnian vaihdella komean dia-esityksemme dioja. Sekin meni haastavaksi, kun ei saatu Juhon kanssa diojen ajastuksia kuntoon.
10. Motorola tulossa myöhemmin. Revenan kunnianhimolla (voittoa tavoiteltiin taas) emme olleet tyytyväisiä arvosanoihin (kolmosta ja nelosta), ainakin sellainen fiilis minulle. Tällainen fiilis minulle myös välittyi aistiessani tiimiä. Tämä fiilisasia saattoi vaikuttaa siihen, että yhteisesti ei jälkipuitu innovointia tilaisuuden jälkeen. Toivon mukaan käydään vielä jokin kunnon motorola tiimin kesken, vaikkei käytettäisikään siihen koko pajaa tms. 24h kuitenkin jo häämöttää tulevana syksynä.

Motorolaa

Muutamia päällimmäisiä fiiliksiä siitä, mitkä asiat mielestäni sujuivat ja mitkä eivät.

Minua hämmensi jälleen Revenan ideoinnin rajallisuus. Jotenkin itse toivoin, että tässä tiimidiilissä voitaisiin olla rennoin mielin rohkeita ja luovia, eikä ajatella mahdollisia riskejä liikaa. Mielestäni itse ideointivaihe oli turhan hektinen, johdettu ja lyhyt. ”Tunti aikaa olla hullu, aika alkaa nyt”. Kovinkaan hulluja ideoita ei lähetty lopun viimein viemään eteenpäin. Toisaalta pidin myös siitä, että valittiin konkreettinen, suoraan käytäntöön vietävä ja maanläheinen idea. Mitä hulluuteen tulee, niin mielestäni ”hulluja” ideoita esiintyi keskustelussa vain pari, ja kovinkaan vahvasti niihin ei tartuttu. Vähän naurettiin niille yhdessä. Tällä kertaa ideointivaihe oli käytännössä vain yhden tuplatiimi-toteutuksen varassa. Toisaalta aikaa oli vähän, ja tuplatiimi on aikas hyvä ideoinnin työkalu.

Tänään työskentelyn intensiteetti oli mielestäni hyvä tiimissämme. Tuntui siltä, että oltiin kiinni innovoinnin työstämisessä aika tehokkaasti. Fokus oli, vaikka jonkunlainen hurmos ja innostus ei ehkä välittynyt minulle. Vastuutehtävien jako ja vastuun ottaminen oli toimivaa. Kiitos kuuluu tästä mielestäni jokaiselle. Itse en ole vielä lukenut meidän rapsaa, pitääpä lukaista se vielä! Innovoinnin loppupuolella olin tekemässä meidän dia-esitystä ja hieman erillään rapsa-porukasta.

Tästä sanoinkin jo yllä innovoinnin vaiheissa: Matilda ja Kukka hoitivat rohkeasti pitchin. Heidät arvottiin tähän tehtävään, ja vaikka vaikutti siltä, että ei ollut toivottu nakki, niin hommaan tartuttiin asiallisesti ja mukisematta.

Niin kuin tässä blogissa aiemmin kuvasin, kiire tuppasi tulemaan. Tuntuu siltä, että niin tuppaa aina Revenan innovoinneissa. Ehkä se on normaaliakin. Käytetään kaikki aika mitä on käytettävissä, koska sitähän ei hirveästi ole. Kun kiire iski lopussa, huomasin, että aloin itse helisemään. Oma kommunikaationi oli hätäistä ja levitin varmasti levottomuutta muihinkin. Pahoittelut jos näin kävi! Etenkin Saharille, joka kärsivällisesti teki dia-esitystä ja kuunteli kaikki toiveeni sitä kohtaan.

Tiiminä mielestäni suoriuduttiin perus hyvin ja voidaan olla tyytyväisiä. Vaikka aika oli kortilla ja Revenasta oli paljon jengiä pois, niin me tsempattiin ja saatiin aikaan järkevä tuotos, vaikkei ehkä niin luova ja yllätyksellinen. Suuremmilta riidoilta vältyttiin. Huomasin sen, kun muutama henkilö tuli kesken päivän mukaan, niin ehkä heidät otettiin vähän kehnommin remmiin, kuin olisi voinut. Mutta joo.. Vielä yksi juttu tuli mieleen: Taidettiin unohtaa hoitaa Roima-tiimin vertaisarvio, mikä oltiin sovittu tehtävän heidän kanssaan pitchausten jälkeen? Hupsista. Pahoittelut Roimalle, jos jäi Revenan palaute saamatta!

-Tatu