Tampere
25 Feb, Tuesday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Tiimiäly



Kirjoittanut: Matias Savo - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tiimiäly- opas muuttuvaan työelämään
Iida Hakola
Ilona Hiila
Maaretta Tukiainen
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tiimiäly on varmasti yksi Proakatemian puhututtavimpia aiheita, joiden kanssa jokainen tiimi painii ja josta jokaisella meistä on varmasti myös todella hyviä kokemuksia. Tiimiäly ei tulevaisuudessa tule olemaan pelkästään ihmisten välistä yhteistyötä vaan myös koneilla tulee olemaan siinä iso merkityksensä. Voidaanko siis puhua myös tiimien digitalisoitumisesta?

Digitalisaatio osaksi tiimiä

Miten digitalisaatio sitten näkyy tulevaisuuden tiimeissä? On tärkeää havaita, mitkä suoritteet vaativat ihmistä ja mitä pystyy toteuttamaan kone. Tekoäly ei ole vain koodia lukeva tietokone, joka toistaa tiettyä kaavaa, vaan äly, joka kehittää itse itseään. Tulevaisuudessa esimerkiksi asiakaspalvelu voidaan korvata koneella. Emme todennäköisesti edes huomaa asiakaspalvelijan olevan tietokone, sillä se on oppinut ymmärtämään meitä ja keskustelemaan meidän kanssamme ihmisen tavoin. Asiakaspalautteen perusteella tekoäly pystyy keräämään ja analysoimaan tiedon ja välittää sen ihmisille, jotka tekevät luovuutta vaativan työn.

Ei kannata kuitenkaan huolestua digitalisaatiota, sillä se myös luo uusia työpaikkoja ja mahdollistaa ihmisten käytön niissä tehtävissä, joissa todelliset kykymme pääsevät valloilleen. McKinseyn tutkijat arvioivat, että lähitulevaisuudessa vain 5% nykyisistä ammateista voidaan automatisoida täysin.

En kuitenkaan keskity nyt sen suuremmin tekoälyyn tiimityössä, vaan paneudun vähän perinteisempään tiimityöhön. Tulen itseasiassa keskittymään enemmän viiteen tiimiälytaitoon, jotka ovat Itsetuntemus, yhteinen suunta, salliva ilmapiiri, lupa ja vastuu toimia, sekä rikastava vuorovaikutus.

  1. Itsetuntemus

Lähdetään liikkeelle itsestä, minusta. Millainen minä olen. Tämä sivuaa paljonkin kahta edellistä esseetäni, joissa käsiteltiin tunteita. Meistä jokainen luulee tuntevansa itsensä, mutta kuinka moni meistä on oikeasti pysähtynyt ajattelemaan millainen minä olen. Reflektoimaan tapaa toimia ja ymmärtämään omat vahvuudet ja heikkoudet, mielentilat, ajatukset sekä uskomukset, kykynsä, luonteensa ja tunteensa sekä motivaatiotekijät. Jos et tätä ole vielä tehnyt niin nyt on korkea aika. Tätä tulet tarvitsemaan, jotta saat parhaan potentiaalin irti itsestäsi ja tulet löytämään sellaisen tehtävän tulevaisuudessa, jossa pääset kukoistamaan.

Tiimissä mennään oikeastaan pitkälle samaa kaavaa. Jotta voitte olla mahdollisimman hyvä tiimi, tulee teillä olla hyvä itsetuntemus, ymmärrys toisistanne. On tärkeää hahmottaa tiimin vahvuudet ja heikkoudet, ymmärtää tiimin dynamiikka ja motivaatiotekijät, sekä luoda oma tiimikulttuuri. On myös tärkeää hahmottaa tiimin me-pystyvyys. On hyvä ymmärtää, että jokainen tiimi on uniikki ja hyvälle tiimille ei löydy yhtä tiettyä kaavaa.

  1. Yhteinen suunta

Ai että, kaikkien akatemialaisten lempi aihe, tavoite. Tavoitteen tulee olla selkeä, konkreettisesti ilmaistu sekä mitattava. Mitä vähemmän tavoitteita on, sitä helpompi on edetä niiden suunnassa. On myös tärkeää, että yhteinen suunta on merkityksellinen. Tuo yhteisen suunnan löytyminen akatemialla on kaikista vaikein haaste. Me jokainen olemme tulleet sinne eri syistä ja jokaisella on selkeästi erilaiset tavoitteet, mitä koululta haluaa. On kuitenkin mahdollista, että yhteinen suunta loppujen lopuksi löytyy ja useat tiimit ovat sen viimeisenä vuotenaan löytäneetkin. Akatemialla yhteinen suunta ei vain välttämättä ole liiketoiminnallinen tavoite, vaan nimenomaan oppimiseen sitoutuva tavoite.

Mitä? Miten? Miksi? Sinek kutsuu näiden kolmen kysymyksen kokonaisuutta kultaiseksi ympyräksi. Onkin tärkeää, ettemme keskity liiketoiminnassa vain kahden uloimman kehän kysymyksiin, mitä ja miten, vaan pidämme myös kysymystä Miksi äärimmäisen tärkeänä. Ja miksi tulee ”miksi” sanaa pitää tärkeänä johtuu siitä, että sen takaa paljastuu merkitys tekemiselle.

  1. Salliva ilmapiiri

Salliva ilmapiiri on toimivan tiimin kannalta ehkä se kaikista tärkein ominaisuus. Taas kerran suureen keskiöön tulee tiimissä vallitseva luottamus. Meidän on annettava kaikille mahdollisuus päästä vaikuttamaan asioihin. Ensinnäkin tällä viestimme kaikkien olevan yhtä tärkeitä, mutta se myös luo enemmän mahdollisuuksia. Varsinkin muutoksen kynnyksellä on sallittava muutosvastarinta ja eriävät mielipiteet. Näissä tilanteissa luomme sallivan ilmapiirin ja luottamuksen rakentumisen. Muutos on aina prosessi ja paras tapa luoda muutos on antaa niiden ihmisten vaikuttaa siihen, keitä muutos koskee.

Meidän tulee myös sallia epäonnistuminen. Epäonnistuminen on menestyksen edellytys, sillä niissä tilanteissa opimme parhaiten ja löydämme oikean suunnan. Kustannustehokkain tapa epäonnistua on prototyypit ja pilotit. Epäonnistuminen pitää nähdä aina rikkautena tulevaisuudessa.

  1. Lupa ja vastuu toimia

”Käykö jos tekisinkin tämän prosessin näin, sillä olen huomannut sen olevan tehokkaampi”, ”Voisinko hoitaakin jo aamulla asiakaskäynnit, sillä iltapäivisin huomaan olevani tehokkaampi toimistotöissä”.

Meistä jokainen on uniikki painos ja meille jokaiselle on omat tehokkaat työtavat. Tietysti joissain töissä on vain mahdotonta antaa täyttä vapautta työn suorittamiselle, mutta siihen kannattaa antaa työntekijälle niin vapaat kädet kuin mahdollista. Loppujen lopuksi on kaikista tärkeintä, että työt tulevat tehtyä mahdollisimman hyvin aikataulussa. Sillä ei ole merkitystä, milloin ne tehdään ja missä, jos työ itsessään ei ole paikka tai aika sidonnaista. Itseohjautuva tiimi saa aikaan parhaan tuloksen.

  1. Rikastava vuorovaikutus

Jaettu tietoisuus ja rikastava vuorovaikutus on tiimiälyn kannalta tärkeitä taitoja. Ei siis pelätä jakaa muille tietoa ja tehtäviä mitä meillä on. Muistetaan myös kuunnella muita, sillä heillä voi olla todella arvokasta sanottavaa meille. Mitä paremmin ymmärrämme toisiamme ja toistemme työtehtävät, sitä helpompi meidän on itsekin toimia. Ja jälleen kerran tämäkin vahvistaa tiimissä vallitsevaa luottamusta.

Hyvä palautekulttuuri vahvistaa tekemistämme. Hyvä palaute on voimaannuttavaa ja rakentavaa, josta välittyy empatia ja toisen vilpitön auttaminen parempiin suorituksiin. Meidän tulee myös tiimissä muistaa, että muiden antaman palautteen tarkoitus on kehittää toimintaa ja viedä meitä parempiin tuloksiin. Vuorovaikutus on myös kehollista ja siihen sisältyy ilmeet, eleet, kehonkieli, rytmi, sanavalinnat ja äänenpainot.

Koonti

Tiimityössä on voimaa. Kunnioitetaan toisiamme, ymmärretään vahvuutemme ja mahdollistetaan erilaisuus. Kun löydämme yhteisen sävelen ja tavan toimia on meillä mahdollisuus mihin vain. Muistetaan, että jokainen yksilö, jokainen tiimi ja jokainen organisaatio on uniikki ja jokaisella tiimin jäsenellä on merkitys koko toimintaan.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close