Tampere
18 Jan, Tuesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Tiimiäly



Kirjoittanut: Santeri Simonen - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tiimiäly
Ilona Hiila
Maaretta Tukiainen
Ida Hakola
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tekoäly ja digitalisaatio rullaavat jatkuvasti eteenpäin junan lailla eikä niitä voi pysäyttää. Tähän uskon ainakin henkilökohtaisesti hyvin vahvasti. Tekoäly määritellään koneen kykynä käyttäytyä kuten ihminen ja käyttää perinteisesti ihmiseen liitettyjä taitoja (Euroopan parlamentti: Ajankohtaista 2021). Se ei ole ohjelma vaan koneen tapa toimia ja se kehittyy jatkuvasti yhä vahvemmaksi (Hiila, Tukiainen & Hakola 2019, 26).  Digitalisaatio tarkoittaa siis yhä useampien tehtävien ja prosessien siirtymistä koneella käytettäväksi ja koneen hoidettavaksi. Se on tie, joka on johtanut ja johtaa edelleen kohti yhä enemmän tekoälyllistyvää maailmaa (Hiila ym. 2019, 23).

Tulevaisuuden maailmassa ihminen on siis yksilön tasolla haastettu aiemmin koneen toimesta enemmän kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Tähän asti ihmisen älykkyys on pärjännyt koneelle, mutta miten tämän suhteen käy tulevaisuudessa? Ovatko koneet jo nyt meitä paljon viisaampia? Digitalisaatio ja sen päälle kehittynyt tekoäly muuttavat työelämää jatkuvasti. Tekoäly tulee ottamaan haltuun merkittävästi tehtäviä, jotka ovat enemmän tai vähemmän arkista aherrusta ja niissä ihmisen kyvyt menevät hukkaan. Meiltä vaaditaan yksilöinä yhä enemmän – erityisesti ajattelun taitoja – sillä kone tekee mekaanisen työn paremmin.

Miten sitten voimme tulevaisuudessa pärjätä koneille ja tekoälylle ja olla myös ihmisinä viemässä tätä maailmaa edelleen eteenpäin? Tiimiäly kirjassa tähän annetaan yksiselitteinen vastaus: tiimeinä. (Hiila ym. 2019, 13). Tiimeinä, joilla on tiimiälyä eli juuri sitä mitä me myös Proakatemialla rakennamme omissa tiimeissämme. Tämä taas kerran vahvistaa omaa ajatusta siitä, että olen aivan oikeassa paikassa, rakentamassa uuden ajan yrittäjyyttä. Ja, että tiimitaidot ovat todellinen tulevaisuuden kilpailuetu, jolla pystytään esimerkiksi luomana menestyneitä yrityksiä & tuottavia työtiimejä.

Mitä tiimiäly sitten tarkoittaa? Tiimiäly on kuin tiimin yhteisesti muodostamat ihmisen aivot, jotka oppivat kokemastaan, ne joustavat ja mukautuvat uusiin tilanteisiin, jakavat tietoa ja ei lannistu haasteista. Jokainen tiimin jäsen tuo oman osansa tietoa isoon kokonaisuuteen, joka johtaa menestyksekkääseen tiimityöhön. Tulevaisuudessa tiimiälykkyyteen tullaan yhdistämään yhä vahvemmin myös tekoäly ja työtä tekevät tiimit ja tekoäly yhdessä. (Hiila ym. 2019, 65). Tästä syystä minusta on ensiarvoisen tärkeää, että ihmisten välinen vuorovaikutus ja luottamus tiimin sisällä toimii ennen kuin tähän sotketaan mukaan koneita sen enempää. Potentiaalisesti älykäs tiimi jää nimittäin varmasti siinä kohtaa toiseksi, jos tiimiälyä ei ole rakennettu loppuun asti. Siksi olemme minusta esimerkiksi Proakatemialla tai vaikkapa Tiimimestarit valmennuksissa murrosajan agentteja.

Tällä hetkellä työ- ja yrityselämässä on jatkuvasti erilaisia tiimejä tai en ole varma, että voidaanko suoranaisesti puhua tiimeistä. Voidaan puhua enemmänkin työryhmistä, joihin kokoonnutaan jonkun asian hoitamisen takia. Näissä kuitenkaan harvoin päästään niin syvälle, että voitaisiin puhua syvemmästä tiimityöstä. Tämä ajatus on noussut allekirjoittaneelle erityisesti Proakatemian aikana. Googlen tutkimuksen mukaan, jotta voidaan muodostaa todellisesti älykäs tiimi tulee tiimin sisälle rakentua taustoista riippumaton mikrokulttuuri, joka yhdistää tiimiläisiä (Hiila ym. 2019, 73).

Se syntyy yhteisistä tavoitteista, luottamuksesta, jokaisen yksilön vastuun kantamisesta sekä tiimin sisäisestä vuorovaikutuksesta. Silloin tiimityöhön saadaan päälle myös todellinen draivi ja imu, joka vetää puoleensa ja ajaa huippusuorituksiin. (Hiila ym. 2019, 72-73). Nämä ovat myös ne tiimiälytaidot eli itsetuntemus, yhteinen tavoite, turvallinen ilmapiiri, vapaus ja vastuu sekä jaetusta tietoisuudesta ja hyvästä vuorovaikutuksesta ja näitä taitoja voidaan kaikissa tiimeissä kehittää ja niiden avulla tavan työryhmistä rakentaa todellisia tiimejä.

Itsetuntemuksella tiimeissä tarkoitetaan ymmärrystä siitä mikä on todella tärkeää ja tähän esimerkiksi tiimioppimisen maailmasta tulevat oppimissopimukset ovat loistava työkalu. Mitä paremmin tunnemme itsemme ja tiimiläisemme sitä paremmin pärjäämme tiiminä. Tiimin itsetuntemus kasvaa vain yhteisen dialogin sekä yhteisen tekemisen kautta.

Jokaisella tiimillä tulee olla yhteinen päämäärä ja tavoite tai tavoitteita. Miksi perustaa tiimi vain perustamisen ilosta; joskus on itsestä tuntunut sivusta seuraajana myös tältä. Tavoitteen tulee olla oman kokemuksen sopivan realistisen epärealistinen, eli siellä, jossa ollaan tiimin senhetkisen suorituskyvyn äärirajoilla. Samalla myös kuitenkin riittävän konkreettinen. Tämä pitää purkaa sopiviin välitavoitteisiin, jotta vuori ei tunnut ylitsepääsemättömän korkealta. Tämä on toiminut ainakin oman tiimin kohdalla.

Turvallisella tilalla ja ilmapiirillä tarkoitetaan jokaisen yksilön mahdollisuutta olla sellainen kuin on. Turvallisessa tilassa jokainen saa ilmaista ajatuksensa ja mielipiteenä tulematta tuomituksi. Se vaatii luottamusta, joka tosissaan ei synny hetkessä. Oman tiimin kanssa sitä edelleen rakennetaan, vaikka melkoinen matka ollaankin jo kuljettu siitä mistä ollaan lähdetty. Edelleen kuitenkin esimerkiksi palautetilanteissa huomaa, että edelleen on vaikea nostaa tiettyjä aiheita esiin. Tähän kuuluu myös ajatusmalli siitä, että moka on lahja; epäonnistumiset ovat sallittuja ja vievät meitä eteenpäin (Hiila ym. 2019, 170). Helposti kuitenkin asia jää epäonnistumisissa vellomiseksi ja mähmiseksi käytännössä, vaikka pitäisi kysyä mitä tästä opimme. Koen itse syyllistyväni tähän helposti.

Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Tiimitoiminnassa korostuu jokaisen yksilön vastuu tiimiä kohtaan ja merkitys ison kokonaisuuden kannalta. Tapahtuma-ala on opettanut itselle miten pienistä palikoista asiat voivat olla kiinni ja miten yhden osa-alueen kyykkääminen vaarantaa koko kokonaisuuden. Siellä pääsee myös näkemään parhaalla mahdollisella tavalla, miten vapaus ja vastuu toimii käytännössä ja tuottaa esimerkiksi ultimaattista asiakaskokemusta. (Hiila ym. 2019, 194) Vapauteen ja vastuuseen kuuluu minusta kuitenkin läheisesti myös viestiminen, tehdyistä ratkaisuista on hyvä kertoa ja jakaa.

Edellinen liittyy vahvasti myös jaettuun tietoisuuteen, kun kaikki tiimissä tietävät mitä kukin tekee ja miksi ja miten päämäärää kohti ollaan menossa jaettu tietoisuus syntyy. Nykyisessä informaatiotulvassa jaetun tietoisuuden ja rakentavan vuorovaikutuksen muodostaminen voi olla kuitenkin ainakin oman kokemuksen mukaan melko haastavaa. Positiivissävytteinen viestintä on tärkeää, koska yksi negatiivissävyinen ilmaus vaatii neutraloituakseen kolme positiivista (Hiila ym. 2019, 216). Tämä korostuu erityisesti nykyisessä viestien pohjalta pyörivässä maailmassa; asioita on helpompi sanoa huonosti kirjoittamalla kuin sanomalla suoraan päin naamaa. Tätä on välillä vaikea muistaa, kun mennään haipakkaa eteenpäin.

Summa summarum yksi asia on varma, että Proakatemialla ollaan oikeiden asioiden äärellä ja täällä opituilla taidoilla tullaan rokkaamaan 2000-luvulla vielä pitkälle. Hyvä kysymys kuitenkin on milloin muut tulevat perässä? Kirjan perusteella kaikkien koulujen tulisi perustua tiimioppimisen pohjalle jollakin tapaa, jos yksilö tulee jäämään tekoälyn jalkoihin vääjäämättä. Tulevaisuutta rakennetaan yhdessä, ei yksin ja vahvassa yhteistyössä tekoälyn kanssa.

Euroopan parlamentti: Ajankohtaista 2021. Euroopan parlamentti. Brysseli: Euroopan parlamantti. Luettu 10.22.2021.
https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20200827STO85804/mita-tekoaly-on-ja-mihin-sita-kaytetaan

Hiila, I., Tukiainen, M., Hakola, I. 2019. Tiimiäly. Jyväskylä: Tuuma.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close