Osuuskunta yrityksenä ja tiiminä

Kuulun osuuskuntaan nimeltä Eventa Creative johon viittaan tekstissä lyhenteellä Eventa. Eventa on proakatemialla toimiva tiimiyritys johon kuuluu tällä hetkellä 28 tiimiyrittäjää. Olemme kaikki ensisijaisesti tiimin jäseniä mutta myös opiskelijoita. Olemme tiimi, tai ainakin pyrkimyksenämme on olla tiimi. Juuri nyt Eventa ei täytä varmasti kaikkia tiimin määritelmään kuuluvia osioita mutta mielestäni olemme kulkemassa hyvää vauhtia kohti todellista tiimiä.  Koska osuuskuntaamme kuuluu yli seitsemän henkilöä emme kukaan virallisesti ole yrittäjä statuksen omaavia, ainakaan Eventan kautta, mutta silti usein puheessa sanon olevani yrittäjä. Emme tietenkään ole vain yrittäjiä, vaan olemme siinä ohessa myös omistajia, työntekijöitä, työnantajia ja johtajia. Me kaikki vastaamme siitä, miten yrityksemme toimii ja mitä se tekee. Että tiimimme toimii, tarvitsee se jokaiselta jäseneltään oman panoksensa toiminnan eteen.

Osuuskunnassamme on erilaisia tehtäviä ja niihin nimetään vastuuhenkilöt aina määräajaksi. Tällaisia tehtäviä on BL (business leader aka. toimitusjohtaja), HR sekä taloustiimi. Jokaisella vastuuhenkilöllä on oma tehtävänsä tiimissä ja yleensä niistä saa myös palkkaa. Tämän lisäksi osuuskunnassamme on tietysti hallitus sekä johtoryhmä. Hallituksen kokouksia (pois lukien pakolliset vuosikokoukset) vastaa meillä viikoittain pidettävä viikkopalaveri johon tuodaan ehdotuksia ja ne hyväksytetään koko tiimillä ennen niiden käytäntöön panoa.  Käsiteltäviksi tulevat asiat voivat olla joko yksittäisen henkilön tai johtoryhmän toimesta tulevia alustuksia.

Tiimin haasteet

Näin suuren tiimin kanssa haasteita on monia. Pelkästään jo tiimiytyminen eli toisten tuntemaan oppiminen ja luottamuksen rakentaminen on osoittautunut välillä haasteellisemmaksi, kun pienemmällä porukalla. Eventassa omat haasteensa luovat myöskin jatkuvalle tiimille ominaiset asiat, kuten se, että kun uusimmat tulokkaat aloittavat ovat vanhimmat jo valmistumisen kynnyksellä. Tämä luo omaa haastettaan myös siksi että valmistuvat opiskelijat ovat usein viimeisen syksynsä huomattavan kiireisiä opinnäytteidensä sekä muiden valmistumiseen liittyvien asioidensa kanssa jolloin tiimiin kiinnitetään vähemmän huomiota.

Tärkeimmäksi tiimin toiminnan kannalta voi ehdottomasti listata luottamuksen. Omassa tiimissämme tässä ollaan menty huomattavasti jo eteenpäin ja luotto muihin alkaa löytyä. Ennen kuin keskinäinen luottamus on löydetty ei joukosta ihmisiä voi koskaan tulla tiimi. Luottamuspula heijastaa näet lukuisiin muihinkin osa-alueisiin tiimin toiminnassa. Hyvä esimerkki siitä on suoraan puhuminen. Ilman luottamusta nimittäin ei voida käsitellä asioita puhumalla niiden oikeilla nimillä koska ihmiset pelkäävät toistensa reaktioita. Ilman että asioista ei puhuta suoraan, eivät ne ratkea. Eventassa ja proakatemialla yleensä opitaan yhdessä tekemällä ja yhdessä ajattelemalla. Yhdessä ajattelu eli dialogi on yksi suurimmista rikkauksista, missä päästään jakamaan ja saamaan oppeja muilta tiimin jäseniltä. Dialogin neljä perus periaatetta ovat kunnioitus,odotus, kuuntelu ja yllätys yllätys, suora puhe. Kaikki tämä siis pohjautuu luottamukseen ja ilman sitä ei kukaan saa tiimistä täysiä tehoja pihalle.

”Tiimisi toiminnan laadun ratkaisee arki. Millainen arki sinun tiimilläsi on? Kulttuurin vaaliminen on herkkää työtä. Hyvän toimintakulttuurin rakentaminen voi kestää vuosia, mutta sen voi pilata päivässä. Kulttuurin vaaliminen vaatii avoimuutta, kurinalaisuutta ja motivaatiota toimia tiimin hyväksi. Avoimuuden kulttuuri perustuu luottamukseen. Ja luottamukseen siihen, että saat apua, kun pyydät. Haluat auttaa toisia saavuttamaan kaverisi tavoitteen. Auttaminen ei kuitenkaan ole vaihtokauppaa. Pyyteetön ja positiivinen asenne auttamiseen on ainoa oikea asenne. Jos huomaat jonkun käyttäytyvän hyväntahtoisuuttasi hyväksi, sano se suoraan.” (Heikki Toivanen,2013)

Palautteen anto

Tiimin toimimisen kannalta ja etenkin yksilöiden kehittymisen kannalta tärkeää on myös saada palautetta tekemisistä. Palautteen antamista ja vastaanottamista tulisi harjoitella ja toteuttaa joka päiväisessä elämässä. Palautteessa on tärkeää huomioida paikka, aika ja tapa jolla palautetta annetaan. Väärään aikaan ja erityisesti väärällä tavalla annettu palaute voi olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi sen vastaanottajalle. Palautteen tulisi olla siis rakentavaa ennemmin kuin negatiivistä. Myös positiivinen palaute on erittäin suositeltavaa antaa, usein pienikin positiivinen palaute voi olla erittäin palkitsevaa ja auttaa jaksamaan paremmin.  Yksi hyvä palautteen anto tapa on hampurilaismalli.

Lähteet:

Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja, Heikki Toivanen, 2013