Tampere
12 May, Wednesday
23° C

Proakatemian esseepankki

Tietoa ja tulosta talousosaamisella



Kirjoittanut: Outi Kattelus - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Soluessee Veli-Matti Kolarin kanssa

SISÄLLYS

1 JOHDANTO

2 TALOUSVIESTINTÄ

3 MIELENKIINNON HERÄTTÄMINEN

4 TALOUSOSAAMISEN TÄRKEYS

5 TALOUSOSAAMISEN OHJAAMINEN JA VARMISTAMINEN

6 POHDINTA

LÄHTEET

 

 

1 JOHDANTO

Taloustiede.Tuo mystinen salatiede, jonka päälle yritykset usein rakennetaan. Ilman rahaa ei saada tuotettua tarjottavaa asiakkaille ja ilman asiakkaita ei ole yritystä. Yhteisöissä talousosaamista hallitsee vain tietty osa. Miksi? Miten tämä vaikuttaa ja mistä tämä johtuu? Pitäisikö tavoitella muutosta?

 

PISA 2018 –tutkimuksessa mitattiin 15-vuotiaiden talousosaamista ja tuloksista on havaittavissa viitteitä talousosaamisen polarisoitumisesta Suomessa. Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Merja Nykänen (2020) on huolissaan, että suomalaisten nuorten talousosaaminen oli maiden välisessä keskiarvovertailussa huippua, mutta samaan aikaan oppilaiden välinen vaihtelu on Suomessa kaikista maista suurinta. Meillä on siis suuri osuus huippuosaajia, jotka erottuvat kouluille järjestetyissä talouskilpailuissa, ja iso joukko nuoria, jotka eivät hallitse taloutta. (Nykänen 2020.) Nämä huippuosaajat todennäköisemmin istuvat myöhemmin yrityksissä talouteen liittyvissä tehtävissä, mikäli päätyvät ylipäätään töihin muualle kuin itselleen. Nykyään monet huippuosaajat toimivat sijoittajina ja osaamisensa vuoksi heidän ei tarvitsisi tehdä päivääkään töitä taloudellisista syistä. On siis vain todettava, että tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua. Tieto ei valu, mikäli henkilökohtaisia intressejä ei ole.

 

Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas (2021) nostaa esille, että keväällä 2020 Suomessa tehty kartoitus talousosaamisen edistämistoiminnasta osoitti talousosaamisen edistämisen olevan kohdennettu hyvin paljon kouluihin ja nuoriin (Raijas 2021). Samaan aikaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on kuluvan vuosikymmenen aikana noussut ja ollut muita Pohjoismaita korkeampaa (Rehn 2019). Onko tällä yhteyttä talousosaamisen yleiseen tasoon?

 

 

2 TALOUSVIESTINTÄ

 

Talousviestintä, tuo taloustiedettäkin mystisempi asia. Miten taloudesta tulisi viestiä ja mitkä asiat siinä ovat olennaisia? Kenen tahansa on helppo esitellä tilinpäätöstä, mutta kuka osaa esitellä asian siten, että se on helposti ymmärrettävissä talousjargonin sijaan. Talousviestinnän avulla kaikilla on mahdollisuus oppia lisää taloudesta, toimipa sen kanssa päivittäin tai ei, mutta siitä tehdään usein liian vaikean kuuloista, jolloin loppukin motivaatio asiaan perehtymiseen on helppo kadottaa. Linnan (2016) mukaan talousviestintä onkin mainio keino luoda uskottavuutta ja vaikuttaa. Henkilökohtainen viestintämme talouteen liittyvissä asioissa on hyvinkin haparoivaa, joten vakuuttavuutta siltä on vielä turha hakea. Tämä johtunee siitä, että tiedämme, miten asiat saattavat mennä, mutta epävarmuus sanastosta ja siitä, miten asiat todellisuudessa menevät, ei ole kuitenkaan täysin selviä. Talousviestinnän tulisi siis hoitaa joku muu tai parempi vaihtoehto olisi, että pystyisimme valmistautumaan täydellisesti esiteltävään asiaan ja saisimme itsemme kuulostamaan vakuuttavilta. Luomamme illuusio saattaisi kuitenkin romahtaa heti, kun saisimme eteemme kysymyksen aiheeseen liittyen.

 

Isoissa yrityksissä on erikseen talous- ja viestintäosastot, mutta monissa yrityksissä ei välttämättä ole erillisiä hankilöitä hoitamaan talousviestintää. Näin on myös tiimissämme Evisionissa, jossa talousviestintää hoitaa pääasiassa aina tiimin talouspäällikkö. Tämä luo omat haasteensa sille, miten asiat esitetään ja myös sille, mitkä asiat ovat olennaisia esittää. Linnan (2016) mukaan talousviestinnän asiantuntijan, Maija Harsun mielestä on tärkeää asioiden saaminen oikeanlaiseen kontekstiin. Kontekstina voi toimia esimerkiksi tavoiteluku tai toimintaympäristön muutos, jotain mihin verrata tai mitä tarkkailla. Perustelut, tarkennukset ja esimerkit ovat aina tarpeen, että talousviestintä on ymmärrettävää. Olennaista on myös tietää, miten tämä luku liittyy juuri meidän toimintaamme ja mitkä niitä olennaisia asioita todella ovat. Jokaisen numeron esittelyssä ei nimittäin ole järkeä. (Linna 2016.)

 

Eteläkorelaisen Ha-Joon Changin (2017) mukaan taloustiede on onnistunut suojatumaan suuren yleisön mielenkiinnolta poikkeuksellisen hyvin. Asiantuntemuksen puute ei pidättele keskivertokansalaista esittämästä vahvoja mielipiteitä kaikenlaisista asioista ilmastonmuutoksesta homojen avioliitto-oikeuteen. Puheen kääntyessä talouteen, vahvat mielipiteet ja mielenkiinto lopahtaa. Talouteen liittyvät asiat voivat muuttaa meidän kaikkien elämää kotimaahan katsomatta, sillä talouden mukana muuttuvat työt, palkkamme ja lopulta eläkkeemme. (Chang 2017.)

 

Maailman kymmenen tärkeimmän ajattelijan joukkoon valitun Changin (2017) mielestä taloustiede ja talousviestintä ei vetoa tunteisiin, mutta se ei riitä selittämään tätä erikoista tilannetta. Suurin syy on, että taloustiedettä on viime vuosikymmeninä mainostettu fysiikan ja kemian kaltaisena eksantina tieteenä, jossa jokaisen kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Taloustiede ei kuitenkaan voi olla eksaktia tiedettä. (Chang 2017). Emme ihan täysin osta vielä Changin ajatuksia, koska meille on iskostettu ajatus, että taloustieteissä löytyy vain yksi oikea vastaus. Changin huomiot talouden viestinnästä fysiikan ja kemian kaltaisena ekstina tieteinä ovat valaisevia. Toisaalta, taloustiede pitää sisällään niin paljon asiaa, että sinne varmasti mahtuu eksakteja ja epäeksakteja asioita asiayhteydestä riippuen. Onko tällainen yleistys taloustieteen luonteesta lopulta edes tarpeen?

 

 

3 MIELENKIINNON HERÄTTÄMINEN

 

Proakatemialta 2020 valmistunut Salla Nieminen (2019) on käsitellyt esseessään sitä, miten taloudesta voi tehdä seksikästä. Hän jaottelee motivointikeinot kahteen eri osa-alueeseen. Nämä ovat järkeen ja tunteeseen vetoaminen. Tämän lisäksi pidämme tärkeänä sitä, että tieto on saatavilla “oikeasta” paikassa ja oikeassa muodossa, on siis löydetty oikea väylä nostaa asioita esiin.

 

3.1 Tunteeseen vetoaminen

 

Järkevät perustelut viis, kunhan on inspiroiva puhuja (Nieminen 2019). Näinhän tämä saattaa monellakin mennä. Kun näkee jonkun toisen innostuksen asiaan liittyen, se saattaa myös hyvin tarttua. “Jos joku muu on tästä innostunut, niin sen on pakko olla järkevää”, saattavat jotkut ajatella. Niemisen (2019) mukaan tärkeää on se, että jokin tuntuu merkitykselliseltä, sen sijaan että se on merkityksellistä. Onkin siis tärkeää miettiä, miten pystyy koskettamaan muita. Taloudesta puhuttaessa onkin hyvä miettiä, miten luvuilla pystyy koskettamaan. Maalaillaanko aivoihin kuva valkeista hiekkarannoista valtameren rannalla vai ajatus ihka omasta asunnosta. Täytyy siis tuntea numeronsa, että on mahdollisuus tehdä säästyneillä rahoilla haluamiaan asioita. Yritysmaailmassa tämä voisi tarkoittaa myös ajatusta bonuksista.

 

Yritysmaailmassa tunteisiin vetoaminen on varmasti haastavaa, mikäli työntekijä ei jaa yrityksen kanssa samoja arvoja ja visiota. Ne ovatkin kuitenkin tekijöitä, joiden pohjalta yrityksen tulisi toimia ja mikäli yritys ei pysty herättämään toiminnallaan tunteita työntekijässä, tämä tilanne tuskin tulee muuttumaan yrityksen talouteen liittyvistä asioista puhuttaessakaan. Inspiroiva puhuja saa varmasti paljon aikaan, mutta mikäli todellista tunnetta ei synny se tuskin kestää kovinkaan kauaa. Ajattelemme, että tunteisiin vetoaminen toimii paremmin henkilökohtaiseen talouteen liittyvissä asioissa.

 

3.2 Järkeen vetoaminen

 

Niemisen (2019) mukaan, toiset ovat sen verran laskelmoivia, että pystyvät järkeilemällä pohtimaan, millaisiin asioihin panostaminen on kannattavaa ja mitä omassa tekemisessään kannattaa priorisoida. Tällaiset henkilöt kaipaavat paljon konkretiaa ja taloudesta puhuttaessa mahdollisesti jopa suoranaisia laskelmia, josta on havaittavissa johonkin toimenpiteeseen panostaminen tai puolestaan sen asian laiminlyöminen.

 

Järkeen vetoaminen on toimivinta silloin, kun on oikeasti kannattavaa toimia tietyllä tavalla. Haasteensa tähän tuo kuitenkin se, että maailma on pullollaan tietoa ja joskus voi olla haastavaa hahmottaa, miten jokin asia voi todellisuudessa olla hyödyllinen. Erityisen haastavaa tämä voi olla silloin, jos asiaa ei tarvita juuri sillä hetkellä, vaan mahdollisesti vasta viiden vuoden päästä. Konkretian ja käytännön merkitystä ei siis missään nimessä voi vähätellä ja siksi nämä asiat nostettiin syystäkin esiin myös talousviestinnän kappaleessa. Myös mittaaminen on järjellä toimivalle henkilölle mahtava väylä löytää konkretiaa omasta tai yrityksen taloudesta.

 

3.3 Löydä oikea väylä

 

Talousosaamisen huippuasiantuntijan professori Annamaria Lusardin tutkimukseen pohjautuvassa esityksessä käytiin läpi neljä merkityksellisintä näkökulmaa milleniaalien suhtautumisessa verkossa tarjolla olevaan taloustietoon (Raijas 2021). Taloudellinen toimintaympäristö on Suomessa erilainen kuin tutkimuksen kohteena olleilla 18-37-vuotialla amerikkalaisilla, mutta mielestämme huomiot on silti hyödynnettävissä Suomessa. Esimerkiksi heikon talousosaamisen milleniaalit hakivat tietoa videoista sekä käyttivät taloudenhallinnan sovelluksia ja erityisesti sosiaalista mediaa (Raijas 2021).

 

Neljä merkityksellisintä näkökulmaa milleniaalien suhtautumisessa verkossa tarjolla olevaan taloustietoon:

  1. Kuinka tietoa esitetään ja missä kanavassa.
  2. Merkitystä on sillä, että verkossa tarjolla oleva tieto on helposti löydettävissä ja luotettavaa.
  3. Tietoon suhtautumiseen vaikuttavat milleniaalien viiteryhmien näkemykset siitä.
  4. Olennaista ovat ne elämäntilanteet, joissa milleniaalit kaipaavat henkilökohtaiseen talouteen liittyvää tietoa.

(Raijas 2021).

 

Sillä, miten tieto on nykyään löydettävissä, on suuri vaikutus. Harva nuori jaksaa välttämättä kahlata kirjoja lävitse kun saatavilla on myös muutamien sekuntien tai minuuttien mittaisia videoita esimerkiksi TikTokissa tai YouTubessa. Sosiaalisen median vaikuttaminen on ollu jo vuosia nousussa ja todennäköisesti loppua sille ei tulla näkemään vielä vuosikausiin. Toivottavaa onkin, että mahdollisimman monet eri alojen ammattilaiset löytävät sosiaalisesta mediasta uutta kohderyhmää vanhan korheryhmän rinnalle, tai jopa korvaavaksi. Näin tieto alkaa pikkuhiljaa valumaan paikkoihin ja ihmisille, joille se ei välttämättä ole aikaisemmin edennyt ollenkaan.

 

 

4 TALOUSOSAAMISEN TÄRKEYS

 

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoo, että Suomessa maksuhäiriön omaavien henkilöiden määrä on hälyttävästi kasvanut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuotta ja aikuisista jo noin 8 %:lla on maksuhäiriömerkintä (Rehn 2019.). Henkilökohtainen talous ei suoranaisesti liity yrityksiin, mutta samat ihmiset ovat kuitenkin töissä yrityksissä. Jos et hallitse omaa henkilökohtaista mikrotaloutta, niin miten voisit hallita edustamasi yrityksen talouden?

 

Talouden ymmärtäminen on tärkeää, sillä yritystoiminnasta puhuttaessa, toiminnan kehittäminen on lähes mahdotonta, mikäli omia numeroitaan ei tunne. Esimerkiksi uusien hankintojen tekeminen tai työntekijäiden palkkaaminen on toivoton ajatus, mikäli lopulta kaikki aika menee sen miettimiseen, miten nämä vanhat kulut saadaan katettua. Tällaiseen tilanteeseen johtaa helposti leväperäinen taloudenhoito ja se, ettei yrityksen numeroita osata seurata esimerkiksi vuosi- tai kuukausitasolla. Valitettavan usein tämä voi johtua ainoastaan tietämättömyydestä tai osaamattomuudesta.

 

Taloustieteissä on monia erilaisia teorioita. Eri teoriat painottavat eri osia kompleksisesta todellisuudesta, sisältävät erilaisia moraalisia sekä poliittisia arvostelmia ja päätyvät erilaisiin johtopäätöksiin. Lisäksi nämä talousteoriat ennustavat jatkuvasti väärin tosimaailman muutoksia, myös omilla painopistealueillaan. Väärät ennustukset johtuvat muun muassa siitä, että ihmisillä on vapaa tahto, toisin kuin kemian molekyyleillä tai fysiikan kappaleilla. (Chang 2017.) Mikrotalouden lisäksi ongelmia näyttäisi olevan myös makrotalouden ohjaamisessa. Liittyvätkö ne toisiinsa?

 

Chang (2017) nostaa esille, että jos kerran taloustieteen kysymyksiin ei ole yhtä oikeaa vastausta, niin taloutta ei voida jättää pelkästään asiantuntijoiden käsiin. Se ei merkitse sitä, että kaikkien olisi kahlattava läpi paksuja taloustieteen oppikirjoja ja omaksua niistä jokin tietty talustieteen ajattelutapa. Riittää, että kaikki tunnistavat erilaisia taloustieteen väittämiä ja osaavat arvioida kriittisesti, mikä niistä on uskottavin tietyssä taloustilanteessa ja tiettyjen arvojen sekä poliittisten päämäärien valossa. (Chang 2017.)

 

 

5 TALOUSOSAAMISEN OHJAAMINEN JA VARMISTAMINEN

 

Eri tutkimuksien valossa näyttää olevan selvää, että talousosaaminen jakautuu tiettyjen ihmisten harteille lähtökohtaisesti.  Yrittäjämäisesti toimivissa yrityksissä tämä voi koitua isoksikin ongelmaksi. Talousosaamisen ohjaamisessakin on varmasti lähdettävä siitä, että vain tietty osa hallitsee talousasiat, jonka jälkeen tuovat muille taloutta esille aikaisemmin esiin nostetuilla mielenkiintoisilla tavoilla.

 

Tierna nostaa esille, että usein on huomattavasti parannettavaa kustannusten järjestelmällisessä seurannassa. Kuluja pitäisi seurata tarkkaan lyhyellä ja myös pitkällä tähtäimellä. Seuraamisen lisäksi taloudesta pitäisi käydä avointa dialogia, jossa käydään läpi nykytilaa ja tulevaisuutta. Ilman dialogia tärkeät palautteet jäävät jakamatta ja seurannan huomioilla ei ole merkitystä. (Tierna 2019).

 

Mitä merkitystä talouden osaamisella on, jos ei pysähdytä ajoittain arvioimaan tilannetta ja toimintatapoja sekä kyseenalaistamaan syntyneitä rutiineja? Tämä herätti miettimään, kuinka monesti me olemme Evision tiiminä pysähtyneet oikeasti miettimään taloutta. Pelkästään ilmoitusluontoiset talous katsaukset, eivät varmasti täytä tätä tarvetta. Meiltä puuttuu juurikin dialogi. Koemme kuitenkin, että tiimiyrityksemme alkuaikoina dialogille talouteen liittyen on annettu enemmän mahdollisuuksia. Ongelmaksi on kuitenkin koitunut juuri kiinnostuksen puute ja koko tiimin dialogi onkin kutistunut muutaman ihmisen keskusteluksi asiaan liittyen.

 

Nyt meillä tuntuu myös olevan niin selvät sävelet projektien talouden suhteen sekä ressuun liittyvissä asioissa, että niistä ei käydä keskustelua, vaan asiat käydään ennemminkin infoina lävitse. Tiimillämme on aina tarve saada myös tarkat luvut pöydälle sen sijaan, että voisimme yleisesti käydä keskustelua esimerkiksi kesään liittyvistä kuukausimaksuista yleisesti. On siis selkeästi ymmärretty ajatus siitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se kuitenkin tappaa dialogin aiheeseen liittyen ja halutaan vain nopeasti saada päätöksiä aikaan yhdessä oppimisen sijasta. Tämä johtunee myös siitä, että tiimistämme taitaa löytyä enemmän ihmisiä, joiden järkeen täytyy vedota tunteiden sijaan.

 

 

6 POHDINTA

 

Esseeaiheeseen paneuduttuamme, moni talousosaamiseen liittyvä asia tuntuu loogisemmalta. Tuli mieleen monia syy- ja seuraussuhteita menneiltä ajoilta. Miten joku asia on päässyt tapahtumaan ja miten se olisi ollut mahdollista välttää.

 

Yksi merkittävin ja ehkä ärsyttävin asia oli, kun tuli taas dialogi -termi vastaan. Oli mikä tahansa maailman aihe, niin lähtökohtaisesti kaikki lähtee dialogin kautta ratkeamaan. Vaikka dialogi on keskeistä meidän opinnoissa, usein tulee aliarvioitua sen vaikuttavuus. Tiimissämme on myös tullut selkeästi tavaksi rajata tietyt aiheet neutraalin dialogin piiristä pois, sillä ne koetaan ehkä tietyllä tavalla myös liian loogisiksi tai jopa eksaktiksi asiaksi, jonka pallottelu dialogin avulla ei ole “sallittua”. “Asiat vain ovat tietyllä tavalla, joten niistä ei tarvitse sen enempää keskustella ennen numeroita.”

 

Taloudesta on hyvin haastava tehdä mielekästä, mutta Mielenkiinnon herättäminen -kappaleessa nostetut seikat ovat tässä tärkeässä osassa. Näidenkään avulla tuskin tullaan saamaan suurempia kliimakseja talousasioista. Onko se tarkoituskaan? Ehkä välillä on hyväksyttävä, että jotain asiaa on hankala saada huippu mielenkiintoiseksi, mutta silti se voi olla erittäin tärkeä dialogin aihe säännöllisin väliajoin.

 

Talousviestintä -kappaleessa nostettiin esiin konteksti ja konkretian merkitys sekä se, että asioita voi vertailla keskenään. Tässä tiimillämme olisi varmasti parannettavaa, sillä esimerkiksi tiimimme kiinteitä kustannuksia voisi olla mahdollista vertailla edellisen vuoden aikaisempaan vastaavaan kuukauteen. Ja erityisen mielenkiintoista olisi se, millaisena toteutunut talous näyttäytyy aikaisemmin tehdyn budjetin rinnalla.

 

 

LÄHTEET

Linna, E. 2016. Hyvä talousviestintä on yhteispeliä. Artikkeli. Julkaistu 22.2.2016. Luettu 7.4.2021. https://viestijat.fi/hyva-talousviestinta-on-yhteispelia/#214f7b0b

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/79398/Raulo-Porkkala%20Marja.pdf;jsessionid=1382775A59569A6A5986F29F080E32CC?sequence=1

Nieminen, S. 2019. Miten tehdään taloudesta seksikästä? Essee. Julkaistu 1.12.2019. Luettu 8.4.2021. https://esseepankki.proakatemia.fi/miten-tehdaan-taloudesta-seksikasta/

Chang, H. 2017. Taloustiede – käyttäjän opas. Ollila, M (suom.). Helsinki: Into Kustannus Oy. Alkuperäinen teos 2014.

Nykänen, M. 2020. Suomalaisoppilaiden talousosaamisen PISA-tulokset huipputasoa, mutta osaamisessa suurta vaihtelua. Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2020/suomalaisoppilaiden-talousosaamisen-pisa-tulokset-huipputasoa-mutta-talousosaamisessa-suurta-vaihtelua/

Raijas, A. 2021. Nuoret ja oman talouden hallinta – miten nuorille tulisi puhua taloudesta? Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta. https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2021/nuoret-ja-oman-talouden-hallinta-miten-nuorille-tulisi-puhua-taloudesta/

Rehn, O. 2019. Pääjohtaja Olli Rehn: Suomalaisten talousosaamisen edistäminen – yhdessä samaan tavoitteiseen . Rahapuhetta-keskustelutilaisuus OP Vallilassa. https://www.suomenpankki.fi/fi/media-ja-julkaisut/puheet-ja-haastattelut/2019/paajohtaja-olli-rehn-suomalaisten-talousosaamisen-edistaminen–yhdessa-samaan-tavoitteiseen/

Tierna, S. 2019. Nämä ovat hyvinvoivan yrityksen neljä tukijalkaa – ja näin vahvistat niitä. Työterveyslaito verkkolehti. https://www.ttl.fi/tyopiste/nama-ovat-hyvinvoivan-yrityksen-nelja-tukijalkaa-ja-nain-vahvistat-niita/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close