”Itsetietoisuus on taito nähdä itsemme selvemmin ymmärtääksemme, keitä olemme, kuinka muut näkevät meidät ja kuinka sovimme meitä ympäröivään maailmaan.” -Tasha Eurich. (2017, 3.)

Kuinka usein mietit miltä näyttäydyt muiden silmissä? Vai tukeudutko ennemmin omaan ajattelumaailmaan? Yksilön, joka haluaa kehittää itseään, tulee tiedostaa oma vaikutuksensa toimintaympäristössään. Vartumme minäkeskeisessä yhteiskunnassa, jossa itsensä esille tuominen erilaisissa kanavissa on korostunut. Esimerkiksi sosiaalisesta mediasta on tullut väylä luoda epätodellinen elämä itselleen, kuin simulaation ennemmin kuin tosielämä kertoo journalisti Juliette Fournier The Wrangler-sivustolla. Tällainen ajattelumaailma luo helposti harhakuvan todellisuudesta. Myös Tasha Eurichin tekemästä tutkimuksesta selviää, että ihmiset luulevat tuntevansa itsensä paremmin, kuin todellisuudessa tuntevat. (2017, 6–7.)

Ihmiset näkevät sinut todennäköisesti hieman eri lailla, kun näet itse itsesi. Joskus voi olla vaikeaa nähdä, kuka oikeasti on, missä on hyvä ja mihin oikeasti kykenee. Tullakseen parhaaksi jossakin, on hyvä tuntea itsensä ja nähdä myös se, mitä muut näkevät sinussa. Ulkopuolinen näkemys voi auttaa sinua löytämään itsestäsi sisäisen potentiaalin, jota et ole huomannutkaan. Sinua ympäröivät ihmiset voivat auttaa myös huomaamaan omien tekemisiesi vaikutuksen muihin ja vahvistamaan omaa ymmärrystäsi omista taidoistasi.

Toisaalta joskus voi olla vaikea huomata omia kehittämisen kohteita ja apu voi silloin olla paikallaan. Palautetta täytyy vain muistaa pyytää, jotta saa tietää itsestään enemmän. Oman suunnan löytäminen voi konkretisoitua muilta saadun palautteen avulla, jotka ohjaavat sinua ajautumaan sinne, missä olet omimmillasi.

Itsetietoisuus on tärkeä elämäntaito niin työelämässä, kuin muillakin elämän osa-alueilla. Tasha mainitsee Insight- kirjassaan, että itsetietoisuudesta on tullut 2000-luvun metataito, sillä nykypäivänä menestyksen kannalta olennaisimmat taidot, kuten tunneälykkyys, empatia, vaikutusvalta, vakaumus, kommunikointi ja yhteistyötaidot ovat kaikki seurausta itsetietoisuudesta. Kyky ymmärtää omia ja ympärillä olevien ihmisten taitoja ja tunteita on yksi suurimmista taidoista ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Nämä taidot yhdistettynä muihin edellä mainittuihin ominaisuuksiin luovat erinomaisen pohjan rakentaa tärkeitä ihmissuhteita niin siviili-, kuin liike-elämässä. (Eurich, 2017, 5–8.)

Itsetietoisuuden lisäämiseksi täytyy ottaa aikaa itselleen ja reflektoida toteuttamiaan asioita sekä miettiä, mitkä asiat motivoivat arjessa, mitä todella haluaa tavoitella elämässään. Tekemällä enemmän asioita, jotka tuntuvat merkityksellisiltä tekevät myös elämästä merkityksellisempää ja iloisempaa. Itsetietoisuuden kehittämisellä voidaan vaikuttaa yhtä lailla onnellisuuteen ja elämänlaatuun löytämällä oikeasti itselle ominaisimmat asiat ympärille. Pelkällä omalla näkemyksellä ei kuitenkaan voi nähdä omaa vaikutusta ja vaikuttavuutta, vaan täytyy nähdä omakuvansa myös ulkoa päin, jotta voi oikeasti ymmärtää omaa itseään.

 Sisäinen itsetietoisuus – Oivalluksien seitsemän pilaria

Itsetietoisuus perustuu sisäiseen ja ulkoiseen itsetietoisuuteen. Sisäinen itsetietoisuus on oman arvomaailman, intohimojen, unelmien, elinympäristön, ajattelumallin, tunteiden ja vaikutuksen ymmärtämistä. Kirjassa Insight kerrotaan seitsemästä oivalluksesta, jotka sisäistämällä saavutat paremman itsetietoisuuden. Avaamme seuraavaksi jokaisen pilarin tuomalla teoksen oivallukset ymmärrettävään muotoon. (Eurich, 2017, 24.)

1. Arvot (pääprioriteettien hahmotuskyky ja elämäntavoitteet, jotka ohjaavat meitä).

• Arvot ohjaavat meitä siinä, kuinka haluamme elää elämäämme. Arvot määrittelevät sen, miksikä haluamme tulla yksilönä. Arvot luovat myös standardit toimintamme arvioimiseksi. (Eurich, 2017, 26.)

2. Intohimot (asiat, mitä rakastamme tehdä).

• Halu löytää asioita elämäämme, joista emme halua luopua koskaan. Eurich viittaa teoksessaan intohimoon seuraavanlaisesti ”Koira löytää luun. Koira syö sitä, hautaa, kaivaa esiin uudelleen ja jatkaa pureskelua – luusta hän ei halua koskaan luopua” (Eurich, 2017, 27.)

3. Unelmat (mitä haluamme kokea ja saavuttaa).

• ”Mitä oikeasti haluamme elämältämme? Miten saamme päivittäin tunteen, että tavoittelemme jotain merkityksellistä?” (Eurich, 2017, 30.)

4. Ihanteellinen elinympäristö (ympäristö, jonka tarvitsemme ollaksemme onnellisia ja sitoutuneita).

• Hyvässä elinympäristössä saamme enemmän aikaan pienemmällä vaivalla ja päivän päätteeksi tuntuu, että aika on käytetty hyvin. Mieluisa elinympäristö auttaa meitä ohjautumaan oikeaan suuntaan suurien elämänvalintojemme kohdalla. Niitä voi olla esimerkiksi asuinpaikan, urapolun ja elämänkumppanin valinta. (Eurich, 2017, 31.)

5. Ajattelumalli (ajattelutavat, tunteet ja käyttäytyminen).

• Meidän on tutkittava omia ajattelu- ja käyttäytymismallejamme erilaisissa tilanteissa reflektoiden jatkuvasti tuntemuksiamme. (Eurich, 2017, 32.)

6. Tunteet (kykymme käsitellä ajatuksiamme, reaktioitamme ja käyttäytymistämme kaikissa hetkissä).

• Tilannekohtainen ”äkillinen” reagoiminen paljastaa todelliset vahvuutemme ja heikkoutemme kykyyn käsitellä tunteitamme. (Eurich, 2017, 35.)

7. Vaikutus (vaikutus muihin ihmisiin).

• Tietämätön vaikutus kanssaihmisiin ja tämän arvokkaan tiedon valjastaminen itselleen. (Eurich, 2017, 37.)

Oivallusten saavuttaminen vaatii sitoutumista sekä harjoittelua. Näiden saavuttamiseksi tarvitsemme vaikutteita oman ajattelumaailmamme ulkopuolelta eri perspektiiveistä. Sen lisäksi täytyy osata asettaa itsensä myös muiden asemaan. Tätä taitoa pystyy harjoittelemaan esimerkiksi kirjasta poimitulla Zoom In, Zoom Out- tekniikalla. Zoom In tarkoittaa oman käyttäytymisen analysointia. (mitä tunnet ja koet juuri sillä hetkellä.) Tunteenpurkausten tullessa tulisi hetkeksi pysähtyä miettimään, mistä tuntemukset johtuvat ja miten niitä tulisi käsitellä. Zoom Out– kohdassa pyrkimyksenä on ajatella tilannetta muiden näkökulmasta ja miettiä, miten oma käyttäytyminen vaikuttaa toiseen osapuoleen. Kuinka hänen tunnereaktionsa tulisi ottaa huomioon? Tällä tekniikalla pyritään pysähtymään arkisissa tilanteissa, jotka aiheuttavat reaktioita meissä, jottemme purkaisi tunteitamme väärällä tavalla.

Kaikkien edellä mainittujen seitsemän pilarin osalta on ratkaisevaa saada sekä sisäinen, että ulkoinen perspektiivi huomioiduksi. Silloin vasta voimme kehittää todellisen käsityksen siitä, keitä olemme ja miten meidät nähdään. (Eurich, 2017, 40–44.)

Ulkoinen itsetietoisuus – Palaute

Ulkoinen itsetietoisuus tarkoittaa ymmärrystä omasta vaikutuksesta ympärillä olevaan maailmaan sekä ihmisiin. Muiden ajatuksia itsestä pystyy huomaamaan vain asettumalla muiden asemaan. Havaintoja on joka tapauksessa tärkeää saada myös ulkopuolelta kyetäkseen ymmärtämään vaikutuksensa kokonaisvaltaisesti. Ulkopuolinen palaute on useimmiten hyvä tulla luotettavalta henkilöltä, mutta aina kuitenkaan kaikkein lähimmiltä ihmisiltä ei välttämättä saa totuudenmukaista palautetta. Palautetta on kuitenkin elintärkeää pyytää ja ottaa vastaan. (Eurich, 2017,159.)

Tutkijapsykologi Eurich antaa myös muutaman konkreettisen harjoituksen, jotka voi viedä käytäntöön ulkoisen itsetietoisuuden kehittämiseksi. Esimerkkinä akatemiallakin tutuksi tullut motorola.

• Mikä meni hyvin tänään?
• Mistä olen ylpeä nyt?
• Mikä oli haastavaa?
• Mikä ei mennyt niin, kuin ajattelin?
• Mitä voin tehdä huomenna, jotta haaste ei olisi enää niin vaikea?

Harjoitteessa joka päivän päätteeksi tulee kysyä rutiininomaisesti itseltään samat kysymykset. Vastauksien kirjaaminen ylös luo muistinjäljen, jonka avulla itsepohdiskelua on helpompi käydä. Vastauksien perusteella tulee miettiä, kuinka paljon pystyy arvioimaan omaa toimintaansa omaan arvomaailmaansa peilaten. Tämän tehtävän tarkoituksena on vahvistaa omien arvojen merkitystä. Tämänkaltaisen tehtävän avulla voi oppia yllättävän paljon lisää itsestään. (Eurich, 2017, 25–27.)

Toinen harjoitus palautteen pyytämiseen on ”Dinner of truth”. Eurich viittaa tällä matalan kynnyksen tapaan ottaa palautetta vastaan illallisen merkeissä tutun ihmisen seurassa. Paras mahdollinen palautteen antaja on henkilö, joka pystyy antamaan rehellistä palautetta asiasta kuin asiasta. Illallisen aikana on tarkoitus kysellä kiperiä kysymyksiä asioista, joista haluat tietää enemmän itsestäsi. Tämä tekniikka saattaa paljastaa sinusta asioita, joita et välttämättä muuten huomaa itsessäsi.

Kysy siis rohkeasti tiukkoja kysymyksiä. Useimmiten ne vaikeimmat kysymykset kysyä ovat juuri niitä, jotka auttavat sinua kehittymään yksilönä vahvemmaksi.  Älä kyseenalaista palautetta. Kysy kysymyksiä, joihin haluat tarkentavia vastauksia. Kuuntele, älä puolustaudu. Ymmärtämällä toisten ihmisten ajatuksia sinusta pystyy löytämään helpommin omat heikot kohdat ja käyttää aikansa tehokkaammin niiden asioiden parissa, jotka vievät sinua oikeaan suuntaan. (Eurich, 2017, 186–190.)

Pohdinta

Insightin mukana pääsi hyppäämään syvään päätyyn itsetietoisuus- teeman kanssa. Kirja johdatteli oivalluksiin elämän seitsemän peruspilarin kautta. Se sai myös ajattelemaan, tunnemmeko sittenkään itseämme täysin ja näemmekö vaikutuksemme muuhun ympäristöön. Vaikutammeko niin, kuin kuvittelemme vaikuttavamme ja saammeko riittävästi rehellistä palautetta? Kirjassa painotettiin rehellisen palautteen tärkeyttä ja tämä herätteli meidät pohtimaan tätä omalta osaltamme. Ymmärsimme, kuinka oleellista ulkopuolisten näkökulmien saaminen on itsensä kehittämisen kannalta. Kaikkea ei aina näe omin silmin kokonaisuudessaan ennen, kuin osaa asettua myös toisten kenkiin.

Tämä oli kuitenkin vasta pintaraapaisu itsensä kehittämisen osalta. Päivittäin tulee mahdollisuuksia oppia havaitsemaan uusia piirteitä itsestään, joihin ei ole aiemmin osannut kiinnittää huomiota. Tietyllä tapaa elämä on jatkuvasti omanlaista itsetutkiskelua sekä pohdintaa oikeasta ja väärästä todellisuudesta. Kun nämä kaikki asiat osaa ottaa huomioon päivittäisissä kanssakäymisissä, kasvaa varmasti ihmisenä ja oppimiaan taitoja voi pitää voimavarana matkalla kohti omia unelmia.

Lähdeluettelo:

Eurich, T. 2017. Insight. London: Crown Business.
Eurich, T. 2017. Increase your self-awareness with one simple fix. TEDxMileHigh.
Podcast, up in your business, Nelson, A., Eurich.T. Insight: leading with self-awareness
Fournier, J. 2018. Has social media made us more self-centered? – The Wrangler