Luin Frans Johanssonin kirjan The Medici Effect. Kirja on kattava lähde innovaation apuvälineeksi ja ryhmätyön tärkeyden ymmärtämiseksi. Käsittelen esseessä vain osaa kirjasta, sillä kirjassa käsitellään aihetta laajasti monesta näkökulmasta.

Johansson on tiivistänyt kirjaan tiimityön tärkeyden ja laatikon ulkopuolelta ajattelun salat. Yhdistämällä kaksi toisistaan täysin erillä olevaa aihealuetta, voi luoda jotain uutta ja mullistavaa. Johansson käyttää esimerkkinä Darwinin tutkimustyötä evoluutioteorian parissa. Darwin oli alunperin geologi, mutta tutkiessaan fossiileja ympäri maailmaa, hän alkoi ajattelemaan eläinlajin levinneisyyttä ja eliölajien muuttumista toisiksi. Medici-ilmiö vaatii toimiakseen juuri tällaisia risteyskohtia, jossa kaksi tutkimuskohdetta kohtaa. Alueet voi joko pakottaa kohtaamaan, kuten esimerkiksi biologia ja hiihtosauvojen valmistus tai risteäminen voi olla luonnollista kuten tietotekniikka ja matematiikka.

Medici-ilmiön avain on luoda tilanne, missä ajatusten virta kumpuaa mahdollisimman erilaisista ihmisistä. Työryhmän diversiteetti on tärkeä niin innovointivaiheessa, kuin konkreettisessa projektin työvaiheessa. Yhdistämällä tutkittavaan asiaan näkökulmia eri kulttuureista tai toimintatavoista, voidaan saada aikaiseksi täysin uusi ahaa-elämys. Johansson käyttää kirjassaan paljon käytännön esimerkkejä elävästä elämästä, kuten arvostetussa ravintolasta New Yorkissa, jossa pääkokin tilalle palkataan uusi nuori Etiopiassa syntynyt ja Ruotsin Göteborgissa kasvanut nuori mies Samuelsson. Skeptinen tilanne kääntyy nopeasti menestykseksi, kun Samuelsson kehittää ruokalistaa mitä erikoisimmilla uutuuksilla yhdistämällä ruotsalaisia makuja japanilaiseen ja intialaiseen tyyliin.

Rohkeus lähteä kokeilemaan uusia tapoja työskennellä tai luoda uutta tuotetta vaatii tietynlaista ajattelumallia. Näissä tilanteissa pitää pystyä vastustamaan omia assosiaatioita. Johansson käyttää kirjassaan esimerkkiä siitä, kun lukee sanan jalka, niin monilla tulee mieleen sana kenkä, varvas tai hattu. Ihmisillä, joilla tällaiset assosiaatiot eivät ole niin vahvoja saattavat vastata samaan kysymykseen sanoilla koira, lumi tai hattu. Vastauksista huomaa, että hattu on yleinen vastaus sana-assosiaatiotestissä.

Johansson kuvaa kirjassaan toista samanlaista ajatusta kun ihminen kulkee kalatiskin ohi ja näkee turskan. Jos ohi kävelevä ihminen on kokki, niin hänellä saattaa tulla ajatus herkullisesta reseptistä, kun taas kalastajalla voi tulla mieleen kalastusreissu norjassa kavereiden kanssa. Tietyt asiat herättävät meissä vahvasti yleensä oman alan ajatuksia. Medici-ilmiö pyrkii saavuttamaan tilanteen, missä kalastajan kokemus voidaan risteyttää kokin ajatusten kanssa, tai kuinka kalastaja laitettaisiin ensimmäistä kertaa ravintolan keittiöön ilman tietotaitoa alasta.

Lukiessani kirjaa tajusin nopeasti Proakatemian ryhmien diversiteetin merkityksen. Joukko liian samanlaisen taustan omaavia henkilöitä tulevat varmasti hyvin toimeen, mutta innovaatioissa on vaikea tuoda ajatuksia laatikon ulkopuolelta. Nyt ymmärrän miksi ryhmiä sekoitetaan ja ihmiset eivät aina pääse parhaiden kavereiden kanssa samaan työryhmään. Erilaisuus ruokkii innovaatiota ja sen jälkeistä prosessia kun idea täytyy saada eteenpäin. Joku ryhmästä saattaa tuntea innovaation vaatiman insinöörin tai mahdollisen asiakkaan. Tämä vaatii luonnollisesti henkilökohtaisten resurssien käyttämistä, mutta jos motivaatio projektiin on korkea, niiden käyttäminen ei todennäköisesti ole ongelma.

Suosittelen kirjaa vahvasti ihmisille, jotka tekevät mielummin töitä parhaiden kavereiden tai muuten samanlaisten ihmisten kanssa.