Tampere
29 Mar, Friday
8° C

Proakatemian esseepankki

Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta



Kirjoittanut: Annika Viiala - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Terveyskunnon testaus
Jaana Suni
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Jo vuosikymmenien ajan on tiedostettu, että liikunta kohottaa kuntoa ja vaikuttaa edullisesti terveyden ylläpitoon. Maailman terveysjärjestön (World Health Organization, WHO) mukaan liian vähäinen liikunta on maailmanlaajuisesti neljänneksi suurin kuolleisuuden aiheuttaja. Tämän lisäksi suuri istumisen määrä on eri sairauksien riskitekijä.

Tässä esseessä käsittelen aihetta liikunta ja fyysinen kunto työhyvinvoinnin näkökulmasta. Käytän apuna ammattikirjallisuutta sekä tutkimuksia aiheeseen liittyen. Aihe on itselleni erityisen tärkeä aikaisempien liikunta-alan opintojen ja urheilutaustan myötä. Näiden lisäksi liikunnan harrastaminen on merkityksellinen tekijä omalle jaksamiselle arjessa.

Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista ylläpitää toimintakykyä ja edistää terveyttä. Liikunta on yleislääke, jolla pystytään vaikuttaa edullisesti lähes kaikkiin kehon toimintoihin. Liikunta-alan ammattilaiset puhuvat usein fyysisestä kunnosta ja terveyskunnosta. Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan hyvää suorituskykyä, kuten esimerkiksi kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua, eli suorituskykyä tai liikuntasuoritusta. Terveyskunnolla tarkoitetaan esimerkiksi matalaa verenpainetta ja tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä – eli niitä hyötyjä ja seurauksia, joita liikunta mahdollistaa.

Olen itse harrastanut säännöllistä liikunta koko elämäni – nuorempana kilpaurheilun parissa ja myöhemmällä iällä omien harrastusten, ryhmäliikunnanohjauksen sekä työmatkapyöräilyn parissa. Sisäliikuntatunneilla nautin erityisesti lihaskuntotuntien ohjaamisesta sekä spinu, eli sisäpyöräilytuntien ohjaamisesta. Harrastukseni sisältävät nykyään padelin pelaamista, golffaamista, kuntosaliharjoittelua ja hyötyliikunnan harrastamista lapsen kanssa. Olen ollut jo usean vuoden ajan työmatkapyöräilyn puolesta puhuja. Ensimmäistä kertaa poljin säännöllisesti työmatkaa vajaa 10 vuotta sitten. Pyöräilyyn tuli kuitenkin hetkellinen paussi, työmatkan pidentyessä merkittävästi. Nyt olen onnekseni päässyt takaisin pyöräilyn pariin – työmatkat taittuvat osittain sähköpyörällä ja osittain tavallisella polkupyörällä. Työmatkani on n. 10 km per suunta ja koen, että pääsen helpommin perille pyörällä, kuin bussilla tai autolla (ei bussin odottelua tai parkkipaikan etsimistä). Näiden lisäksi nautin suunnattomasti aamuisesta raikkaan ilman myrkytyksestä ennen töihin menoa, sekä työpäivän ”nollaamisesta” paluumatkalla. Sähköpyörä on tuonut työmatkapyöräilyyn aivan uuden ulottuvuuden – lihasvoiman käyttö on sähköavustuksen kanssa pienempää, ja se sopii iästä ja fyysisestä kunnosta riippumatta lähes kaikille meille. Itselleni kertyi työmatkoista kilometrejä kesän aikana n. 70 km viikossa ja syksyllä 50 km viikossa. Tähän päälle tulee vielä perheen kanssa tehdyt pyöräretket vapaa-ajalla.

Rehellisyyden nimissä – tällä hetkellä, kun katson ulos näin joulukuisena pakkaspäivänä – saa motivaatiota etsiä syvältä itsestään, jotta lähtisin kylmään viimaan pyöräilemään. Alkuun en myöskään pyöräillyt talvisin laisinkaan.  Aion kuitenkin ottaa tänä talvena tavaksi pyöräillä säännöllisesti töihin. Jotta pyöräily olisi mahdollisimman vaivatonta talvikuukausien aikana, aion panostaa laadukkaisiin nastarenkaisiin, pyörän valoihin sekä ajovarusteisiin.

Työkyvyn ja toimintakyvyn neljä tasoa

Terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta – fyysisen aktiivisuuden ylläpitäminen tukevat työhyvinvointia ja työkykyä kaikissa maailman ammateissa. Työssä jaksamisen kannalta on merkittävää, että vastaako työntekijän fyysinen toimintakyky työn vaatimuksia. Työkyky määritellään Terveyskunnon testaus (Suni, J. 2012) kirjassa neljään tasoon, jotka ovat: 1) terveys ja toimintakyky 2) osaaminen 3) arvot, asenteet ja motivaatio 4) työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen. Kaikissa ammateissa terveys ja toimintakyky ovat työkyvyn perusta. Toimintakyvyn lisäksi henkilöllä on oltava ammattiosaaminen riittävällä tasolla. Osaamista ja tietämystä pitäisi pystyä jatkuvasti kehittämään ja ylläpitämään. Seuraavassa tasossa (3) yksilön henkilökohtaiset arvot ja asenteet vaikuttavat merkittävästi työkykyyn. Ylin ja painavin kerros (4) kuvaa itse työtä, sen sisältöjä, vaatimuksia ja työoloja, sitä minkälaisessa työyhteisössä toimitaan. Esimiehillä ja johdolla on velvollisuus ylläpitää ja kehittää koko työpaikan ja yksilön työkykyä, ottaen huomioon kaikki 4 osa-aluetta työkykyyn liittyen. Työkyvyn kehittämisessä on hyvä ottaa huomioon työterveyspalvelut sekä yhteistyö eri liikuntapalveluiden tuottajien kanssa. Yksilön omalla vastuulla on hyödyntää työnantajan tarjoamia palveluita, koska monesti liikunnan harrastaminen sijoittuu vapaa-aikaan.

Liikunta ja sosiaaliset suhteet

Kuten esseessä on jo todettu, liikunta lisää työkykyä ja toimintakykyä työympäristössä. Liikunta voi myös parhaassa tapauksessa edistää ja kehittää sosiaalisia suhteita ja lisätä luottamusta yksilöiden välillä.

Koen itse urheiluun liittyvien pelikenttien olevan minulle luonnollinen ympäristö toimia tiimissä ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Urheilukentällä olen mukavuusalueella. Tiedän oman roolini ja muiden roolit. Annan kaikkeni, jotta joukkue saavuttaa asetetut tavoitteet. Pelikentillä kommunikoin paljon ja kehun onnistumisia – kannustan myös eteenpäin, mikäli epäonnistumme. Olen myös hyvin kilpailuhenkinen. Joukkueurheilussa olemme näyttäneet tunteita, onnistuneet yhdessä ja epäonnistuneet yhdessä.

Liikunta on minulle myös sosiaalinen tapahtuma ystävien kanssa. Lenkkeily, padel, uiminen/saunominen ovat tärkeitä terapiatuokioita hektisen arjen keskellä. Meillä on myös projektitiimin kanssa hyväksi todettu aamujumppa aina tiistaisin, jolloin menemme tiimin kanssa yhdessä joko uimaan tai kuntosalille. Yhdessä koetut asiat kerryttävät muistoja sekä syventävät tiimikokemusta.

Olen pohtinut, että miten saisin liikunnasta koetun yhteisöllisyyden tunteen pajatilanteisiin ja tiimiyrityksen kanssa työskentelyyn, sillä asiat eivät usein ole kovin yksinkertaisia tai mustavalkoisia. Välillä jopa mietin, että onko meillä tiimissä yhteinen tavoite vai riiteleekö tavoitteet keskenään, jolloin syntyy konfliktitilanteita. Voisin verrata tilannetta padel-peliin; padelia pelataan lähtökohtaisesti nelinpelinä, jolloin minulla on pelikaverina tuttu tai tuntematon kanssapelaaja. Mikäli pelaamme tosissamme, meillä on luonnollisesti yhteinen tavoite voittaa vastustajat. Keskustelemme kentällä, minkä strategian valitsemme, viestimme toisillemme pelin aikana taktiikkaa, kehumme onnistumisista ja kannustamme epäonnistumisen jälkeen. Tavoitteen asettaminen on kentällä helppoa – tätä samaa strategiaa pyrin tuomaan myös tiimityöskentelyyn. Tiimissä on erilaisia henkilöitä, meillä kaikilla on omat vahvuudet/heikkoudet ja täydentämällä toisiamme voimme saavuttaa mitä tahansa.

Yhteisöohjautuvasta toiminnasta puhutaan koko ajan enemmän ja enemmän. Yksilöllisten tavoitteiden rinnalla on alettua puhuta enenemissä määrin myös tiimin tavoitteista, mikä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että tiimin on kyettävä toimimaan tehokkaasti ja tavoitteellisesti yhdessä. Jotta tiimin jäsenillä olisi merkityksellinen olo tiimissä, tulee huomiota kiinnittää kokonaisvaltaisesti yksilöiden hyvinvointiin, arvoihin, tottumuksiin, työkykyyn sekä toimintakykyyn, jotka vaikuttavat merkittävästi esseessä aikaisemmin mainitsemaani työkyvyn tasotaulukkoon.

Kuinka sinä aiot tällä viikolla edistää omalla toiminnallasi työkykyä ja toimintakykyä?

 

LÄHTEET:

Suni, J. 2012. Terveyskunnon testaus. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close