Tampere
26 Jun, Sunday
26° C

Proakatemian esseepankki

Terveyden kautta menestykseen



Kirjoittanut: Marko Nevala - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Oskari Saari
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Tämän esseen faktat on otettu Oskari Saaren kirjoittamasta kirjasta Aki Hintsa: Voittamisen anatomia. Ylistystä kerännyt kirja käsittelee Hintsan filosofiaa henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ja coresta, eli elämän ytimestä. Erinomainen kirja ja suosittelen lukemaan, jos et jo ole niin tehnyt. Jos haluat syventyä aiheeseen lisää ja lukea muiden mietteitä kirjasta, suosittelen lopettamaan tämän masentavan paasauksen lukemisen ja siirtymään johonkin muuhun niistä yli 90 esseestä, joita Proakatemian esseepankista löytyy kirjaan liittyen.

 

Mitä tämä essee sitten käsittelee? Kirjaa kuunnellessani sain taas ikävän muistutuksen, siitä miten minä tässä kertaluontoisessa nyrkkeilymatsissa nimeltä elämä, annan ylivoimaa haasteilleni, joita vastaan kamppailen. Omat ruokailutottumukset lyövät minua naamaan, kun samaan aikaan liikunnan puute veivaa pelikellosta sekunteja pois, koko ajan pienentäen voittoni todennäköisyyttä. Kuulostaa dramaattiselta ja niin sen on tarkoituskin. Vaikka omissa elämäntavoissa olisi kyllä reilusti varaa mennä myös huonompaan suuntaan, on vaikea löytää järkisyitä sille miksi niitä ei pyrkisi kohentamaan. Elintavat kun ovat kuitenkin se asia millä pystymme vaikuttamaan oman elämisen arvoisen elämämme laatuun ja mahdollisesti myös mittaan.

 

Esseen tarkoitus on siis toimia lunttilappuna, josta voin tulla aika ajoin tarkistamaan, että miten hyödyllistä se itseä naamaan lyöminen olikaan tai miten siihen pelikelloon saisikin lisättyä niitä sekunteja sen sijaan, että ottaisi pois. Olisihan se ylioptimistista ajatella elämäntapojen korjaantuvan kertaheitoilla mokoman kirjan lukemisella, varsinkin kun lukija on täysi luupää.

 

”Pääasia, että on terve”

Monesti kun puhutaan ihmisen terveydestä, ajatellaan vaivojen tai kipujen puutetta. Nykyaikainen lääketiede on todella hieno asia, joka pelastaa ihmishenkiä, mutta sillä on myös varjopuolensa. Lähes jokaiseen vaivaan tai epäkohtaan löytyy nykyään oireet parantava tai lieventävä lääke. Tämä johtaa siihen että, liian usein syyllistyn itsekin ottamaan buranan päänsärkyyn, sen kummemmin asiaa miettimättä. Onko tällainen pitkällä aikavälillä hyvä asia? Pitäisikö särkylääkkeen ottamisen sijaan pysähtyä miettimään, miksi päähän sattuu. Olenko juonut vettä tarpeeksi tai ovatko niskat jumissa, jos ovat niin miksi? Tai oliko se kuudes keskiketterä todella tarpeellinen illan kulun kannalta? Pitäisi panostaa juurisyyn poistamiseen, tai jos tilanne vaatii särkylääkkeen ottamaan, kannattaa pitää mielessä mitä lääke aiheuttaa ja mitä riskejä se sisältää.

 

Mutta mitä terveys tosiasiassa on ja miten meidän pitäisi siihen suhtautua?

”Terveys on täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.” – WHO

 

WHO:n määritelmä kuulostaa minun korviini paljon muultakin kuin vaivojen puutteelta. Määritelmä vaikuttaa enemmän tavoitteelta ja tilalta mitä kohti pyrkiä, eikä niinkään asialta minkä omistaa. Monella voisi olla tarpeen pysähtyä miettimään omaa elämäänsä ja terveyttään tämän WHO:n määritelmän pohjalta ja mitä voisi tehdä terveyden edistämiseksi.

 

Uni

”Riittävän yöunen puute on modernin yhteiskunnan merkittävimpiä terveysriskejä” – Hintsa (Saari, O. 2015. s.107.)

Ihminen tarvitsee noin 7,5–8,5 tuntia unta vuorokaudessa. Todella moni väittää pärjäävänsä vähemmällä, mutta todellisuudessa fyysisesti vähemmän unta tarvitsevia on todella vähän. Siihen porukkaan kuuluminen on suurimmalla osalla toiveajattelua. (Saari, O. 2015. s.107-110.)

 

Mitä univajeesta sitten seuraa? Lyhytaikaisia seurauksia ovat muun muassa tarkkaavaisuuden heikkeneminen, suorituskyvyn heikkeneminen, ongelman ratkaisukyvyn heikkeneminen, lisääntynyt näläntunne yhdistettynä taipumukseen valita epäterveellisiä ruokia ja niin edelleen. Väsyneenä ei myöskään kykene havainnoimaan omaa suorituskykyä kovin hyvin, joten on vaikea itse huomata omaa suorituskyvyn alenemista. Tämä johtaa helposti noidankehään. Kun ei itse huomaa suorasti merkittävää vaikutusta on helppo nukkua huonosti seuraavakin yö. Pitkäaikainen univaje johtaa vastustuskyvyn alenemiseen ja kohonneeseen riskiin sairastua: liikalihavuuteen, sydänsairauksiin, diabetekseen ja syöpään. Mutta mitä sitä kroonisista sairauksista ja muista pikkuvaivoista murehtimaan pääasia on, että saa katsottua tuotantokauden loppuun. (Saari, O. 2015. s.108-118.)

 

Ravinto

”Huono ravinto on yksittäisistä asioista ylivoimaisesti suurin terveyttä ja suorituskykyä rajoittava tekijä” – Helene Patounas (Saari, O. 2015. s.132.)

Epäterveellisellä ruokavaliolla on suurelta osin samankaltaiset haitta vaikutukset kuin univajeellakin: sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen, liikalihavuuden kohonnut riski. Ravintomme vaikuttaa myös vastustuskykyyn, mielialaan, sekä aivojen toimintaan. Lisäksi on tutkittu, että aivot ja suolisto ovat yhteydessä toisiinsa. Ajattelumme vaikuttaa suoliston toimintaan ja suolistomme hyvinvointi vaikuttaa ajatteluumme ja mielialaamme. (Saari, O. 2015. s.132-133.)

 

Tästä valaistuneena oman aikakauteni suuri ajattelija, kun olen, muokkasin maailman typerimmän sanonnan ”olet mitä syöt” omaan versiooni ”ajattelet niin hyvin kuin syöt”. Helpottavaa tässä tiedossa on se, että ehkä jopa minun järjenjuoksulle on jotain tehtävissä.

 

Helene Patounas mainitaan kirjassa yhtenä Hintsan luottolääkäreistä nimenomaan ravintoon liittyvissä asioissa. Tässä kiteytettynä Patounasin kuusi nyrkkisääntöä hyvään ruokavalioon:

1) Löydä rytmisi
– Kuuntele kehoasi ja syö säännöllisesti. Pyri pitämään verensokeripitoisuus tasaisena. Alhainen verensokeri johtaa keskittymisvaikeuksiin, päänsärkyyn ja ärtymiseen.

2) Syö oikeaa ruokaa
– Vältä prosessoituja ruokia. Prosessoidut ruuat sisältävät niin sanottuja tyhjiä kaloreita, eikä juurikaan kuituja, vettä, vitamiineja ja muuta sellaista ilmeisesti suolaa, sokeria ja rasvaa tärkeämpää.

3) Älä ryhdy kuureille
– Laihdutuskuurit harvoin toimivat pitkällä aikavälillä. Lopeta kuurien kanssa pelleily ja keskity mieluummin parantamaan ruokailutottumuksia vähän kerrallaan mutta pysyvästi.

4) Syö sateenkaari päivässä
– Kasvikset sisältävät runsaasti terveellisiä ainesosia ja eri kasviksissa on erilaisia vaikuttavia aineita. Tämän vuoksi kasviksia pitäisi syödä monipuolisesti. Kasvisten syönnin positiivisia vaikutuksia ovat muun muassa: puhdistaa elimistöä, kohentaa vastustuskykyä, parantavat sydämen ja verisuoniston terveyttä, pienentää kroonisten sairauksien riskiä, auttaa painonhallinnassa ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa auttaa kehoa tuhoamaan syöpäsoluja.

5) Rakasta vettä
– Kenties yleisimmin laiminlyöty ja helpoiten korjattavissa oleva asia ruokavaliossamme. Joka päivä pitäisi juoda noin kaksi litraa vettä ja tähän määrään ei sisälly esimerkiksi urheillessa kulutettu nestemäärä. Elimistön nestehukka johtaa muun muassa: väsymykseen, päänsärkyyn, kramppeihin, verenkierron heikkenemiseen, muistin heikkenemiseen, ongelmanratkaisukyvyn heikkenemiseen ja fyysisen suorituskyvyn heikkenemiseen. Ihmiselle tulee janon tunne yleensä, kun ruumiinpainosta on hävinnyt noin kaksiprosenttia nestettä. ”Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että jo hieman yli prosentin nestevajeesta aivot joutuvat työskentelemään normaalia kovemmin suoriutuakseen tavallisista kognitiivisista tehtävistään.” Eli jos tunnet olosi janoiseksi, olet jo myöhässä.

6) 80/20 – pidä hauskaa
– Ruoka ei ole vain polttoainetta ja ravintoarvoja vaan myös nautinnon lähde. Jos syö 80 prosenttia ajasta terveellisesti voi loppujen 20 prosentin aikana ottaa rennommin ja nauttia. (Saari, O. 2015. s.138-145.)

 

Aktiivisuus

Istuminen ja passiivinen elämä on helppo tapa varmistaa itselle hidas, tuskallinen ja ennenaikainen kuolema, jos sellaisesta tykkää. Omassa fyysisessä kunnossa on huomannut tässä vajaan vuoden aikana merkittäviä muutoksia, kun fyysinen kokopäivätyö on vaihtunut opiskeluiden myötä hyvin pitkälti istumiseen. Etureppu kasvaa ja niinä harvoina kertoina, kun eksyn urheilemaan, läähätän yleensä jo pukuhuoneessa.

 

Passiiviseen elämäntyyliin jämähtämiseen löytyy kuitenkin huonosti edes tekosyitä, saati sitten oikeita. Onneksemme tärkein liikunnan muoto on myös kiireisellekin ihmiselle se helpoin, eli hyötyliikunta.

 

Itseasiassa hyötyliikunta on niinkin tärkeää, että edes päivittäinen ”hikiliikunta” ei pysty taklaamaan sohvalla piereskelyn vaaroja yksinään, ilman perusaktiivisuutta. Noin 8000–10 000 askelta päivässä on erinomainen alku taistelemaan rappeutumisen vaaroja vastaan. Pelkästään tämän kävelymäärän saavuttamisella lähes päivittäin pienentää sydänsairauksien, diabeteksen, verenpainetaudin ja korkean kolesterolin riskiä. Jos taas onnistuu olemaan vielä vähemmän perseellään ja enemmän jaloillaan, saavuttaa WHO:n merkkipaalut terveelle elämäntavalle eli 150 minuuttia viikossa kohtalaista ja 75 minuuttia intensiivistä liikuntaa tulee edellä mainittujen terveyshyötyjen lisäksi vielä pienentynyt riski sairastua halvauksiin, metaboliseen oireyhtymään, rintasyöpään ja masennukseen. Lisäksi luusto vahvistuu pienentäen murtumien riskiä ja yleisesti eliniänodote kasvaa. (Saari, O. 2015. s.158-160.)

 

Pohdinta

Nämä opit pikkuhiljaa sisäistämällä saisi allekirjoittanut turpoava luupääkin itselleen avaimet terveempään elämään ainakin fyysiseltä osin. Akatemia mielessä se johtaisi myös tehokkaampaan työskentelyyn, parempaan jaksamiseen ja jopa fiksumpaan aivotoimintaan, jos se minun kohdallani on mahdollista. Yksilönä olisin paremmin varustautunut omaan matkaani kohti yrittäjyyttä ja Roiman kannalta ehkä minusta tulisi hyödyllisempi luupää 2.0. Nähtäväksi jää valitsenko voisilmämunkin ja keripukin vai porkkanan ja lenkkitossut.

 

Lähteet
Saari, O. 2015. Aki Hintsa: Voittamisen anatomia. Helsinki. WSOY.
Huttunen, J. 2020. Mitä terveys on?. 26.03.2022. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00903

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close