Tampere
19 Apr, Friday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Tekstiviittaukset ja lähdeviittaukset opinnäytetyössä



Kirjoittanut: Kaisa Ojaniemi - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Lähdin selvittämään TAMKin viidakosta sitä, miten tekstiviittaukset ja lähdeviittaukset tehdään. Akatemian aikana olen ollut aika laiska käyttämään esimerkiksi lähdeviittauksia, koska olen tiennyt, että kirjaesseissä esseitä ei hylätä niiden puuttumisen mukaan. Olen myös halunnut tehdä mahdollisimman lukijaystävällistä tekstiä ja usein pitkät ja useat tekstiviitteet saavat tekstin näyttämään todella tylsältä ja viralliselta. Olen myös laiskuuttani käyttänyt suoria lainauksia, vaikka hyvän akateemisen kirjoittamistavan mukaan niitä ei tulisi käyttää. Nyt kuitenkin on aika ottaa tekstiviittaukset ja lähdeviittaukset haltuun. Lähteenä käytän TAMKin raportoinnin pohjaa, sekä kahta solua liittyen viittauksiin.

 

LÄHDEVIITTAUSPAJA 9.2.2022

Lähtötasotesti

Kirjalähteet

  1. Tekstiviite: (Roininen 2015, 40)
  2. Lähdeviite Roininen, M. 2015. Unohdetut ovet. Valintoihin perustuva syväkirja. Oulu: Kirjalabyrintti.

Verkkolähde

  1. Tekstiviite: (Verohallinto 2022) TAI (Verohallinnon strategia 2019 – 2024)
  2. Lähdeviite: Verohallinto. Verohallinnon strategia 2019-2024. Verkkosivu. Luettu 8.2.2022. vero.fi/tietoa-verohallinnosta TAI Verohallinnon strategia 2019 – 2024. 2022. Verohallinto. Verkkosivut. Viitattu 8.2.2022 www.vero.fi/tietoa.verohallinnosta

Toissijainen lähde: (Morgan & Liker 2006, Merikallion & Haapasalon 2009, sivunumero)

Kirjalähde (useita kirjoittajia)

  1. Tekstiviite: (Lahtinen, Pulkka, Karjaluoto & Mero 2022, sivu) Jos toiseen kertaan (Lahtinen ym. 2022, sivu)
  2. Lähdeviite: Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto, H. & Mero, J. 2022. Digimarkkinointi. Helsinki: Alma Talent Oy

Erilaisia tekstiviittausviittaustyylejä:

Hämäläinen kertoo kirjassaan Johda mielelläsi, että työyhteisö on prosessi, erilaisten ihmisten verkosto..

Yhteisö on eräänlainen prosessi ja verkosto joka koostuu erilaisista ihmisistä. (Hämäläinen 2015, 63.)

Lähdeluotteloon:

Hämäläinen, P. 2015. Johda mielelläsi. Sisäisen voiman työkalupakki esimiehille ja valmentajille. Helsinki: Auditurium Kustannusosakeyhtiö.

 

Olin kirjoittanut itselleni ylös ja opiskellut lähdeviitteitä ennen lähdeviittauspajaa, mutta kun teimme tehtäviä, en silti muistanut niitä. Pajojen jälkeen minulla oli paljon luottavaisempi mieli lähdeviittausten suhteen.

 

 

Tekstiviitteet opinnäytetyössä

  1. Lähteeseen viittaaminen

Tiedon rakentumisen lähtökohtana on pohtiva ja kriittinen suhtautuminen lähteisiin. Lähdettä täytyy lainata oikein ja tietoa ei saa irrottaa asiayhteydestä. Plagiointi tarkoittaa toisen henkilön tuottaman sisällön kopioimista sellaisenaan ja esittämistä omana tuotoksena. Plagiointia voi olla myös idean varastaminen. Toisen tekstiä saa lainata, kun lainauksen välittömässä yhteydessä esitetään alkuperäinen lähde ja lainaus on erotettu tekijän omasta tekstistä. (Tampereen ammattikorkeakoulu 2020).

Opinnäytetyössä lähde ilmoitetaan kahdessa paikassa: tekstiviitteessä ja lähdeluettelossa. Tekstiviitteen idea on ohjata lähdeluetteloon, josta lukija saa tärkeimmät tiedot lähteestä. Tekstiviite ei ylitä kappalerajaa, vaan viitteet on kirjoitettava jokaiseen kappaleeseen erikseen. Tekstiviitteeseen tulee merkitä aina kirjoittajan tai kirjoittajien sukunimi, vuosiluku ja sivu. (Tampereen ammattikorkeakoulu 2020).

 

Tekstiviite tulee merkata sekä suoraan lainaan eli sitaattiin että referoituun eli omin sanoin kerrottuun lainaukseen. Tekstiviitteiden tehtävä on tukea omaa tekstiä eikä muodostaa referaattia muiden ajatuksista. Peräkkäiset, perustelemattomat lähdeviitaukset eivät ole suositeltavia. Valittua aihepiiriä kannattaa kartoittaa liittävän laajasti, jotta saa kokonaiskuvan käsiteltävästä teemasta. Luettua ei oteta sellaisenaan, vaan tekstistä on etsittävä olennainen ja suhteutettava muihin lähteisiin. (Tampereen ammattikorkeakoulu 2020).

 

  1. Yhden virkkeen tekstiviite
    1. Kun viite koskee yhtä virkettä, tekstiviite merkitään sulkeisiin virkkeen sisään ennen loppupistettä.
      1. Esim. Tämä on lause kirjasta (Sukunimi vuosi, sivunumero).
    2. Kirjoittajakeskeinen viittaustapa (kun lähde esiintyy ensimmäisen kerran)
      1. Psykologi Kirsi Salonen (2005, 78) mukaan elämä….
        1. (seuraavalla kerralla kirjoittajan lähteitä käytettäessä tätä ei tarvitse tehdä)
      2. Useamman virkkeen tekstiviite
        1. Kun viite koskee useampaa edeltävää virkettä, tekstiviite merkitään virkkeiden jälkeen. Tekstiviite muodostaa itsenäisen sulkeiden sisällä olevan pisteeseen päättyvän kokonaisuuden.
          1. Esim. lause1.lause2. (Sukunimi vuosiluku, sivunumero.)
        2. Kappaleen sisällä useamman virkkeen viitteen voi erottaa omasta tekstistä mainitsemalla lähdekirjoittajan tai -kirjoittajat lähteen vuosiluvun sulkeissa viittauksen alussa.
          1. Kniilivä, Linbom ja Mäntynen (2017) kertovat, että….Toinen lause. Kolmas lause. (Kniilivä ym. 2007, 160.)
        3. Tekstiviite, kun kirjoittajia on kaksi
          1. Jos lähdetekstillä on kaksi tekijää, tekstiviitteeseen kirjoitetaan aina molempien kirjoittajien nimet. Tekstiviitteessä tekijöiden välillä käytetään &-merkkinä, mutta leipätekstissä ja-sanaa.
            1. Lause kirjasta (Sukunimi & Sukunimi vuosiluku, sivunumero).
          2. Tekstiviite, kun kirjoittajia on useampia
            1. Jos kirjoittajia on kolme tai neljä, mainitaan tekstiviitteessä kaikki lähteen kirjoittajat ainoastaan ensimmäistä kertaa siihen viitattaessa.
              1. Lause kirjasta (Sukunimi, Sukunimi & Sukunimi vuosiluku, sivunumero).
              2. Kun samaa lähdettä käytetään tekstissä seuraavan kerran, tekstiviitettä voidaan tiivistää kirjoittamalla ensimmäisen tekijän sukunimen jälkeen lyhenne ym.
                1. Lause kirjasta (Sukunimi ym. Vuosiluku, sivunumero)
  • Kun tekijöitä on enemmän kuin neljä, mainitaan vain ensimmäinen tekijä ja nimen jälkeen lyhenne ym. Lähdeluetteloon kirjataan kaikki tekijät.
  1. Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää.
    1. Kun lähteellä ei ole henkilötekijää, tekijäksi ilmoitetaan julkaisun otsikko tai julkaisija riippuen siitä, kumpi on lukijalle informatiivisempi. Jos otsikko on pitkä (yli neljä sanaa), voidaan tekstiviitteessä ilmoittaa halutessaan vain pari, kolme sanaa sen alusta.
      1. Lause lähteestä (Kouluhyvinvointityöryhmän muistio 2005, 22)
      2. Lause lähteestä (Päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon… 2007, 55)
    2. Viitattaessa esimerkiksi lehtiartikkeliin, jonka kirjoittajaa ei ole ilmoitettu, tekstiviitteeseen merkitään artikkelin otsikko, julkaisuvuosi ja sivunumero tai sanomalehden osa.
      1. Lause lähteestä (Mediaopiskelijat tuottavat tv-ohjelmaa kaapeliverkkoon 2001, 13)
    3. Kun viitataan lakiin tai asetukseen, mainitaan sen voimaantulovuosi tai säädösnumero ja voimaantulovuosi.
      1. Kirjanpitolain (1997 tai 1336/1997) mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen.
    4. Kun viitataan verkkosivuun, jolla ei ole henkilötekijää, tekijäksi merkitään otsikko tai julkaisijataho riippuen siitä, kumpi on lukijalle informatiivisempi
      1. Lause lähteestä (Lyhyesti sukupuolitaudeista 2007).
      2. Lause lähteestä (Tampereen ammattikorkeakoulu 2012).
    5. Viittaus saman lähteen eri sivuihin
      1. Kun viittaukset ovat lähteen peräkkäisiltä sivuilta, käytetään sivunumeroiden välissä ajatusviivaa (–) ilman välilyöntejä, ei yhdysmerkkiä (-). Muussa tapauksessa sivunumerot erotetaan toisistaan pilkulla.
        1. Lause lähteestä (Lecklin 2006, 156–158).
      2. Suora lainaus ( Suoria lainauksia käytetään opinnäytetyössä harvemmnin, joten jätin tämän osuuden lyhyeksi)
        1. Suora lainaus kirjoitetaan täsmälleen alkuperäisen tekstin mukaisesti ja merkitään lainausmerkeillä. Tekstiviite merkitään aina lainauksen loppuun, myös silloin, kun samasta lähteestä referoitu teksti jatkaa kappaletta suoran lainauksen jälkeen.
          1. ”Suora lainaus -lause.” (Tuomi 2007, 28.) Kappale loppuun (Tuomi 2007, 28).

 

Lähdeluettelo

Kirjat

Lähdemerkinnän perusohje on seuraava: Tekijän sukunimi, etunimen ensimmäinen kirjain. Vuosiluku. Otsikko. Mahdollinen alaotsikko. Painos. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja. Jos lähteeseen ei ole merkitty julkaisuvuotta, voidaan sen tilalla käyttää lyhennettä n.d. (no date).

Esim.  Pelin, R. 2011. Projektihallinnan käsikirja. 7. painos. Helsinki: Projektijohtaminen Oy

Jos tekijöitä on useita, nimet luetellaan siinä järjestyksessä, kuin ne on kirjoitettu julkaisun nimilehdellä. Jos tekijää ei mainita, käytetään teksti- ja lähdeviitteessä teoksen nimeä tai julkaisijatahoa.

Esim. Kankaanpää, S. & Piehl, A. 2011. Tekstintekijän käsikirja. Opas työssä kirjoittaville. Helsinki: Yrityskirjat Oy.

Kielitoimiston sanakirja. 2006. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 140. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.

 

Digitaaliset ja verkkolähteet

Lähdeluetteloon merkitystä sähköisestä lähdeviitteestä tulee ilmetä yksiselitteisesti, mistä tiedonlähteestä on kyse (esimerkiksi verkkosivu, sähköposti, tietokanta, blogi ja sosiaalinen media)

Yleisohje sähköisen lähdeviitteen muodostamiseen Kirjoittaja, otsikko tai vastuuyhteisö. Julkaisu-tai päivitysvuosi. Nimi tai otsikko. Lähdedokumentin tyyppi. Julkaistu pp.kk.vvvv. Päivitetty pp.kk.vvvv. Mahdolliset huomautukset. Luettu pp.kk.vvvv. http://www-osoite

Vanhustyön keskusliitto. n.d. Tehtävät, toiminta-ajatus, säännöt. Luettu 2.4.2017. http://www.vtkl.fi/fin/liitto/tehtavat_toiminta_ajatus_saannot

 

 

Tampereen ammattikorkeakoulu. 2020. Kirjallisen raportoinnin opas. Luettu 9.2.2022. https://content-webapi.tuni.fi/proxy/public/2020-04/intra_kirjallisenraportoinninohje2020_v6.pdf

Kommentoi