Tekoälystä, sen kehityksestä ja lopulta työmarkkinoiden mullistuksesta sen seurauksena on puhuttu viime vuosina paljon. On maalailtu uhkakuvia, kuinka se vie kaikkien työpaikat ja toisaalta myös sen tuomia mahdollisuuksia on vilauteltu. Negatiiviset mielikuvat ovat kuitenkin saaneet enemmän tilaa valtamedian keskusteluissa, kuten negatiivisilla asioilla yleensä tapana onkin. Tuntematon aiheuttaa luonnollisesti epäilyksiä, joten päätin tutustua osaltani hieman tekoälyyn ja siihen, minkälaisen murroksen se aiheuttaa työelämässä.  

Mikä tekoäly on? 

Tietokoneohjelmat perinteisesti suorittavat vain niihin jo valmiiksi koodattuja ohjelmia. Tekoäly pystyy siitä poiketen suorittamaan päättelemistä, oppimaan, ennakoimaan ja tekemään päätöksiä. Se on ohjelman tai koneen tapa ratkaista ongelmia, eikä yksittäinen tietokoneohjelma. Tekoäly voidaan jakaa kolmeen käsitteeseen, jotka sisältävät erilaisia ominaisuuksia. (Hiila, Tukiainen & Hakola 2019, 26.)  

Koneoppiminen on tällä hetkellä kehittynein ja organisaatioissa käytetyin tekoälyn malli. Se pystyy ratkomaan tehtäviä sille syötetyn datan avulla. Valmiiksi ei ole määritelty, miten asioita tulee ratkaista tai miten toimia eri tilanteissa. Se oppii tätä dataa käsittelemällä ratkaisemaan annettuja haasteita. Koneoppiminen voi suorittaa mekaanista tiedon keräämistä ja lajittelua, tuottaa valmiiksi analysoitua tietoa, toimia apuna toistuvissa tehtävissä ja olla moderaattorin roolissa nettikeskusteluissa opittuaan tunnistamaan asiattomat keskustelut. (Hiila ym 2019, 27.) 

Neuroverkot kykenevät analysoimaan monimutkaista informaatiota äänen, värien, liikkeen ja muotojen osalta ja tekemään näistä järkeviä johtopäätöksiä. Neuroverkkoihin perustuva tekoäly on kuin ihmisaivot, ne pystyvät yhdistelemään tietoja ja erilaisia tiedonkäsittelyjärjestelmiä yhteen saumattomasti. Ne pystyisivät tekemään esimerkiksi lääkärin tehtäviä, joihin kuuluu tiedon analysointia ja johtopäätösten tekemistä. (Hiila ym 2019, 28.) 

Syväoppimiseen perustuva tekoäly voi opettaa itse itseään. Tällaiset tekoälyt ovat vielä melko alkeellisia, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että koneet opettavat toisilleen, miten jokin työ kannattaa tehdä. Ne voivat olla paljon luovempia kuin ihmiset. (Hiila ym 2019, 29.) Tekoälyn malleista syväoppiminen hämmästytti eniten, sillä olen kuvitellut tekoälyn ja ihmisen eron juuri siihen, että tekoäly ei pystyisi olemaan luova. 

Tekoäly tulee siis muutamaan ja korvaamaan aiemmin ihmisen tekemiä työtehtäviä sekä muuttamaan itse työn tekemistä (Hiila ym 2019, 33). Mekaaniset ja ennakoitavat tehtävät tulevat siirtymään tekoälyn hoidettavaksi ja ihmiset siirtyvät tekemään jalostusarvoltaan korkeampia asioita. Tulevaisuudessa tärkeä taito tulee olemaan se, että osaa asettaa oikeita kysymyksiä koneille. Itse näihin kysymyksiin ei tarvitse osata vastata, vaan kone hoitaa sen. Oikeaa vastausta ei kuitenkaan saa, jos kysymyksen asettelua ei osaa tehdä. Tulevaisuuden asiantuntija työssä tarvitaan arvostelukykyä, kyseenalaistamista, itsenäistä ajattelua ja kykyä haastaa vanhoja toimintamalleja. (Hiila ym 2019, 35.) 

Yritysten kilpailuedun säilyttämiseksi siinä kohtaa, kun tekoäly kehittyy ja kaikilla yrityksillä alkaa olemaan yhtäläiset mahdollisuudet käyttää samaa teknologiaa, korostuu älykkäiden tiimien merkitys. Yksittäinen ihminen ei pysty olemaan konetta älykkäämpi, mutta älykkään tiimin vuorovaikutus synnyttää ajattelua, jota koneiden ei ole yksinkertaista korvata. Se, miten älykäs tiimi tekee tekoälyn tuottamalla tiedolla tai minkälaisia tehtäviä se antaa sille ratkaistavaksi, tuottaa yritykselle arvoa. Asiakaskokemusta vahvistava asia voi olla, jos asiakas saakin kommunikoida oikean ihmisen kanssa koneen sijaan. (Hiila ym 2019, 35–36.) Tätä samaa asiaa sivusi Sani Leino Menestys syntyy asiakaskokemuksesta podcastissa (2021), jossa hän totesi palvelusta tulevan mahdollisesti tulevaisuudessa preriumia. Silloin ihmisen tuottama palvelu tuottaa asiakkaalle sellaista arvoa, josta hän on valmis maksamaan saadakseen sitä.  

Älykkäiden tiimien syntymiseksi tarvitaan ihmistaitoja. Itsetuntemus, vuorovaikutus ja muutoskyky on listattu kymmenen tärkeimmän tulevaisuuden työelämätaidon joukkoon. Siihen ei kuulu yksikään erikoistaito koodauksesta markkinointiin. Ihminen itsessään siis koetaan tulevaisuudessa yrityksen menestystekijänä. (Hiila ym 2019, 47–48.)  

Juuri näitä tulevaisuuden työelämätaitoja olemme päässeet harjoittelemaan tiimiopinnoissa. Edellisessä Proakatemia päivässä heräsi kysymyksiä siitä, miksi opinnoissamme on sana tiimi ja voisiko sen poistaa tai ainakin sen painoarvoa vähentää ja keskittyä enemmän itse yrittämiseen. Liiketoiminnan harjoittaminen tulevaisuudessa kuitenkin tulee vaatimaan erityisen paljon ihmistaitoja, jotka kehittyvät hyvin työskennellessä tiimissä. On totta, että iso tiimi saattaa hidastaa liiketoiminnan kehittymistä, mutta se puolestaan antaa ainakin Tiimiäly (2019) kirjan mukaan niin valtavia menestystekijöitä tulevaisuuteen, että sitä ei kannata vähätellä.  

Tekoäly on siis teknologiaa, joka nyt ja varsinkin tulevaisuudessa pystyy suorittamaan varsinkin rutiinitehtäviä ihmistä paremmin ja tehokkaammin. Se kääntää työelämässä vaadittavien taitojen painopisteen aiemmasta poikkeavaan suuntaan. Se avulla robotit eivät valtaa maatamme ja aiheuta massa työttömyyttä. Sen avulla voimme käyttää ihmisistä lähtevää erilaista potentiaalia ja keskittyä eri asioihin kuin ennen. Menestyäkseen tässä muuttuneessa työelämässä, tulee ihmisen keskittyä omiin henkisiin taitoihinsa, ihan samaan tapaan kuin vuosikymmen sitten piti keskittyä johonkin tekniseen taitoon.  

Lähteet: 

Hiila, S., Tukiainen, M. & Hakola, I. 2019. Tiimiäly. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy 

Holma, L., Laasio, K., Ruusuvuori, M., Seppä, S. & Tanner, R. (toimittajat). 17.9.2020. Miksi B2B asiakaskokemus (Audio, podcast-jakso). Sarjassa Menestys syntyy asiakaskokemuksesta. Vieraana Sani Leino. Kuunneltu 16.4.2021.