Yksilöessee, 2ep.

Johdanto

Tyttäreni kommentti minusta hiljattain pysäytti. ”Äiti, olet sellainen ihminen, joka kyllä löytää tekemistä silloinkin, kun sitä ei ole erikseen kalenteriin merkattuna.” Niin, niinhän minä taidan löytää. Usein ihan turhaankin, sillä välillä olisi parempi vain pysähtyä ja olla. Ottaa aikaa ihmettelyyn, kummasteluun ja tekemättä jättämiseen. Toisaalta, kun tuo asioiden tekemättä jättäminen painaa mielenpäällä päädytään juuri tyttäreni kuvailemaan asetelmaan. Suunniteltujen tehtävien valmistuttua setvin monesti kesken jääneitä hommia tai reagoin uusiin pyyntöihin, joita teini-ikäisten lasten vanhempana kyllä riittää. Ajoittain mieleeni onkin hiipinyt kysymys siitä, kuinka itseasiassa käytän aikaani, kun mielen päälle pyrkii tunne kiireestä ja väsymyksestä. Olenko todella niin kiireinen? Kun valmentajamme Tutta sitten antoi ajanhallinnan pajan ennakkotehtäväksemme pitää kirjaa omasta ajankäytöstämme, totesin tilaisuuteni tulleen. Kahden viikon ajan kirjasin tekemiseni ylös kalenteriin huomioiden samalla mielessäni, milloin oloni tuntui erityisen kuormittuneelta.

Arjen tasapaino

Joidenkin hyvinvoinnin valmentajien mukaan ideaalirytmi on 8–8–8-malli (Heimovaara-Kotonen, 2020). Jakamalla vuorokauden tunnit kolmeen kahdeksan tunnin osaan 8 tunnin lepoon, 8 tunnin vapaa-aikaan ja 8 tunnin työpäivään arjen pitäisi olla teoriassa tasapainoista. Toki on yksilöllistä kenelle riittää 7 ja kenelle 9 tuntia unta ja unen laatu vaikuttaa myös merkittävästi jaksamiseen. Itse mielsin levon nukkumiseksi ja päiväuniksi. Tällä hetkellä työ tarkoittaa opiskelua, tehtävien tekoa ja aktiivista asioiden edistämistä. Vapaa-aikaan taas kuuluu aika harrastuksiin, ruutuaika, aika perheen ja ystävien kanssa. Näin ajattelemalla en huomioinut siirtymiä tai esimerkiksi kotitöitä missään kategoriassa. Vertaamalla omaa ajankäyttöäni 8–8–8-mallia vasten totesinkin hyvinkin nopeasti haasteet mallin kanssa, sillä se että aika on työstä vapaata eikä uneen tarvittavaa ei välttämättä ole riittävä määritelmä vapaa-ajalle. Varmaa kuitenkin on, että vapaa-aikaa tarvitaan sillä psykologi Anniina Virtasen mukaan “onnistunut ja mielekäs vapaa-aika tuottaa myönteisiä tunteita, onnellisuutta, tyytyväisyyttä ja merkityksellisyyttä elämään” (2021, 70).

Ajankäytön kirjaamisen ansiosta havahduin itse pohtimaan mikä elämässäni lopulta on työtä ja mikä vapaa-aikaa. Ajan, jonka hyödynsin fyysisten kirjojen lukemiseen ja muistiinpanojen kirjaamisen kirjasin kahden viikon jakson aikana työajaksi. Silti halusin merkitä siirtymien aikana kuunnellun äänikirjaan käytetyn ajan vapaa-ajaksi, vaikka kuuntelemani äänikirja liittyi oleellisesti työaikaan. Muutenkin lipsuin jakson aikana rajoistani työskennellen iltaisin ja viikonloppuisin. Olisi parempi pitää kiinni omista rajoista sillä jopa työhön liittyvien viestien lukemisen tai niihin vapaa-ajalla vastaamisen on todettu heikentävän palautumista (Virtanen 2021, 63). Taukoamaton kuormitus on kuluttavaa ihmisen voimavaroille, siksi kuormituksen ja palautumisen rytmi on tärkeää hyvinvoinnille (Työterveyslaitos, n.d.).

Tiesin ajanjakson olevan haastava, mutta yllätyin osin itsekin. Vaikka määrittelin vapaa-ajan uudestaan niin, että se sisälsi siirtymät, kotityöt, aamu- ja iltatoimet, yhteisen ajan perheen tai ystävien kanssa, ruutuajan (sisältäen somen) ja harrastukset tuntui, että se osa-alueena jäi arjen pyörityksessä paitsioon. Tehtävän ansiosta näin konkreettisesti kuinka vähäiseksi palauttava vapaa-aikani seurantajakson aikana jäi. Tämä siitä huolimatta, että tiesin paremmin. Muun muassa Anniina Virtanen kertoo kirjassaan Psykologinen palautuminen (2021, 70) Yhdysvaltalaisten tutkijoiden kehittämästä DRAMMA-mallista, jolla havainnollistetaan kuinka onnistunut ja mielekäs vapaa-aika on yhteydessä subjektiiviseen hyvinvointiin. Virtasen (2021, 71) mukaan DRAMMA-mallissa yhdistyvät psykologisesta palautumisesta tehdyt tutkimukset sekä useat psykologisia tarpeita käsittelevät teoriat ja mallin lyhenne koostuu eri palautumiskokemusten englanninkielisistä nimistä:

D                  Detachment eli työstä irroittautuminen

R                  Relaxation eli rentoutuminen

A                   Autonomy eli omaehtoisuus

M                  Mastery eli taidonhallinta

M                  Meaning eli merkityksellisyys

A                   Affiliation eli yhteenkuuluvuus

Tilanteen korjaamiseksi olikin aika varmistaa, että huomioin kaikki DRAMMA-mallin osa-alueet sopivassa suhteessa. Ajankäytön kirjaamisen pohjalta aloin siis hahmottaa kiireen tunnetta uudestaan. Tekemistä kahden viikon ajanjakson aikana riitti. Lukemani perusteella vaikutti vahvasti siltä, että huomiota kaipasivat rajat työlle ja vapaa ajalle (irroittautuminen), kehon ja mielen rentoutuminen (rentoutuminen) ja yhteenkuuluvuus. Vaikka vapaa-ajan määrä ei aina päätä huimaa on se ja arki pääsääntöisesti kuitenkin oman näköistä.

Suunnitelma

Moni työpäivä ja kotitöiden osuus vapaa-ajasta koostui erinäisestä silpusta. Näihin auttaisivat varmasti rutiinit ja rajaaminen. Toisaalta palautumisen tunteeseen vapaa-ajan puitteissa auttaisi varmaankin myös tilaisuus lepoon. Aina oleellista ei kuitenkaan ole asioiden lisääminen vaan huomion kiinnittäminen oikeisiin asioihin, siihen minkä haluan kasvavan. Kaiken hyvän huomaaminen. Mikä toimii? Mikä on riittävää? Mistä olen kiitollinen? Pohdittuani aikani päädyin seuraavanlaiseen kehityslistaan. Riittävän pitkällä aikavälillä, keskittymällä oikeisiin asioihin voin varmasti parantaa ja ylläpitää tasapainon tunnetta.

Rutiinit:

Työn ja vapaa-ajan selkeä rajaaminen.

Säännöllisesti toistuvat ajat vanhemman metatyölle.

Perheen yhteiset ajat arjessa.

Yhteydenpitoa tukevien muistutusten ja rutiinien kalenteroiminen. Vertaistuen ja hyvien naurujen hyödyntäminen.

Kiitollisuuden ylös kirjaaminen. Sen ilmaiseminen ääneen.

Säännöllisin aikavälein toistuvat tilaisuudet pohtia luettua, havaittua, opittua ja tulevaa. Pysähtyminen ajatusten prosessoimiseksi.

Lepo:

Kotityöt ja vanhempana palvelu on rajattava uudestaan kello kahdeksaan illalla. Jälkikasvu on fiksua. He oppivat joko mukautumaan tai ratkaisemaan omat ongelmansa.

Avun pyytäminen, kotitöiden opettaminen, metatyön delegointi ja työn tekemättä jättäminen.

Suunnitelmallisuus vapaa-ajan suhteen. Harrastusten ja tapahtumien kalenterointi. Toisaalta riittävä väljyys aikatauluissa kiireen tunteen ehkäisemiseksi ja onnekkaiden sattumien mahdollistamiseksi.

Lähteet:

Asbill, K. 2022. 2022-2023 Kalenteri.

Heimovaara-Kotonen, E. 2020. Yrittäjän työaika 24/7/365. 21.02.2020. Viitattu 16.11.2022. https://blogit.jamk.fi/tikitalk/2020/02/21/yrittajan-tyoaika-24-7-365/

Työterveyslaitos. n.d. Uni ja palautuminen. Viitattu 16.11.2022. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/elintavat/uni-ja-palautuminen

Virtanen. A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma.

Kuva: Estée Janssens on Unsplash