Tampere
18 Jan, Monday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Tekeekö raha onnelliseksi



Kirjoittanut: Mikko Laaksonen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rahaviisaus
Maarit Lassander
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Tekeekö raha onnelliseksi

 

Johdanto

Onnellisuus ja merkityksellinen elämä on todella ajankohtainen aihe. Elämäntapa oppaita ovat kirjastot pullollaan, eikä syystä. On hienoa, että yhä useammat ihmiset kiinnittävät elämän mielekkyyteen huomiota ja aihe on nostanut paljon päätään myös työpaikoilla, mutta yhtä aikaa olen skeptinen ajatuksen suhteen. Voiko mielekkään ja onnellisen elämän oppia kirjasta? Luimme Maarit Lassanderin kirjoittaman kirjan Raha viisaus. Kirjassa ei opeteta, kuinka tehdään rahaa. Kirjassa käsitellään monesta eri näkökulmasta sudetta rahaan. Kävimme mielenkiintoista ja syvällistä keskustelua kirjasta. Mikä on rahan merkitys, miksi rahaa ihannoidaan ja miksi raha-asiat tuntuvat olevan niin monille hankalia, mukaan lukien itsemme. Päätimmekin kirjoittaa esseemme siitä, tekeekö raha onnelliseksi. Jos tekee, miksi? Jos ei, miten niin ei?

 

Perustarpeiden täyttyminen

Elämän perustarpeiden täyttymiseen tarvitaan rahaa. Tämä on fakta, jota kukaan ei pysty kiertämään. Perustarpeilla tarkoitetaan asioita, jotka ovat välttämättömiä elämisen kannalta, kuten asunto, ruoka ja sään mukaiset vaatteet. On kuitenkin huomattava, että perustarpeita ei ole paljon. Ihminen tulee hyvin vähällä toimeen, jos vain on pakko. Jos kaikki ihmisen perustarpeet eivät täyty, ihminen kokee suurta onnellisuutta lisääntyvistä tuloista, joilla hän saa täytettyä perustarpeitaan. Tutkitusti perustarpeiden täyttymisen jälkeen, raha menettää kuitenkin merkitystään.

Kun puhutaan onnellisuudesta, ihmisen onnellisuutta määrittelee tunteet. Onnellisuus on siis tunnetila, jota ihmiset ihannoivat ja etsivät. Ihmisen tunnetiloihin, kuten onnellisuuteen vaikuttaa hyvin paljon muutkin tekijät kuin rahan tuomat perustarpeet ja mahdollisuudet. Kaikkeen niistä ei voi edes itse vaikuttaa. Onnellisuuden tunteeseen vaikuttaa myös ulkopuolelta tulevat tekijät. Tämän kaltaisia ovat esimerkiksi muut ihmiset ja maailman tilanteet, esimerkiksi korona. Ulkopuolelta tuleviin asioihin ei voi suoranaisesti vaikuttaa, mutta niihin suhtautumiseen kuitenkin voi. Antaako asioille painoarvoa ja miten niihin suhtautuu. Tällaisiin asioihin raha ei vaikuta. Et pysty ostamaan koronaa pois maailmasta, etkä voi ostaa rakkautta tai läheisiä ihmisiä. Raha tai sen puute ei myöskään vaikuta siihen, miten ulkoisten tekijöiden antaa vaikuttaa omiin tunteisiin.

 

Kuka määrittää onnellisuuden

Onnellisuuden määritteleminen vaatii vertailukohdan. Hyvin usein nämä vertailukohdat tulevat itsemme ulkopuolelta, joka aiheuttaa vääristymää eikä kerro totuutta. Vertaamme omaa tilannettamme muihin ihmiseen, kuten vaikkapa naapuriin. Tämä saa aikaan sen, että annamme materian määrittää onnellisuuttamme. Onkin surkuhupaisaa kuinka usein vanha sanonta ”maksan satasen, jotta naapuri ei saa satasta” pätee ihmisluonteeseen.

Toinen vaikuttava tekijä on vanhemmat ja läheiset ihmiset. Jokainen varmasti tunnistaa itsestään asioita, jotka kumpuavat kasvatuksesta. Asioita, jotka on oppinut kotona ja ne saa tuntemaan onnellisuutta. Nämä asiat eivät ole kuitenkaan kiveen hakattuja. Ihminen muuttuu elämänkokemuksen ja ympärillä olevien ihmisten mukana. Tämä tarkoittaa siis sitä, että myöskin mielemme kehittyy ja muuttuu ajan myötä. Ongelmana tässä onkin se, että mikäli lähipiiriin kuuluu selvästi parempituloisia ihmisiä, on erittäin vahingollista verrata itseä heihin. Tämä saa kokemaan huonommuuden ja riittämättömyyden tunnetta. Tästä syystä ihmiset usein viihtyvätkin suunnilleen saman tuloisten ihmisten kanssa.

Molemmissa kappaleissa määrittelemisen mittarina käytetään ulkoisia tekijöitä. Miten ulkoiseen tekijään voidaan vertailla, jos kyse on omasta henkilökohtaisesta onnellisuuden tunteesta? Ainoa relevantti vertailu kohta on omat tuntemukset ja niiden muutokset. Ulkoisiin tekijöihin vertaillessa raha todella voi tehdä onnellisemmaksi, sillä rahalla voit ostaa hienomman auton kuin naapurilla. Lisäksi on huomattava, että mikäli onnellisuuden mittarina käyttää ulkoisia tekijöitä, ei koskaan voi saavuttaa pysyvää onnellisuutta. Maailmasta löytyy aina joku, jolla on enemmän rahaa ja onnea. Omaan itseensä vertailemalla raha ei vaikuta onnellisuuteen samalla tavalla. Samalla huomaa myös, että onnellisuuteen vaikuttavien asioiden ei tarvitse olla suuria, eikä todellakaan liittyä materiaan.

 

Materialismi

Rahalla voi ostaa asioita, jotka tuottavat mielihyvää hetkellisesti, mutta rahalla ostetut asiat ei vaikuta pysyvästi onnellisuuteesi. Maailma, jossa elämme ohjaa ihmisiä kuluttamaan enemmän. Kirjassa kerrottiin, kuinka yleisesti elämänasenne on muuttunut siten, että kuluttaminen on hyväksyttävämpää kuin ennen. Ei ole siis ihme, että ihmiset elävät helposti yli omien varojen ja hyvin monet kokevat talouden hallinnan vaikeaksi.

Materian ihannoinnissa on myös se ongelma, että kuluttamiseen voi jäädä riippuvaiseksi. Todellisuudessa kuluttaminen ei ole se asia, mikä saa ihmiset koukkuun, vaan sen tuoma mielihyvän tunne. Ongelma tässä on kuitenkin ihmisen luonteessa. Ihminen kyllästyy ja tottuu materiaan hyvin nopeasti, joten mielihyvän kesto on lyhytaikaista. Ihminen, joka on riippuvainen tästä mielihyvän tunteesta, joutuukin kuluttamaan jatkuvasti rahaa uusiin ostoksiin.

Materian haaliminen ei tee ihmistä yhtään onnellisemmaksi. Se saattaa jopa vaikuttaa onnellisuuteen negatiivisesti, koska kuluttaminen luonnollisesti kuormittaa taloutta ja näin ollen vaikeuttaa elämää. Ongelma ei poistu edes ajatellessa, että rahaa olisi enemmän käytettävissä. Maailma on täynnä esimerkkejä tapauksista, jossa suurien tulojen mukana kasvavat myös menotkin, joten lopputulema on sama.

Ihminen on todella hyvä valehtelemaan itselleen. On helppoa huijata itseä ostamaan esimerkiksi uusi puhelin ajattelemalla, että minä todella tarvitsen tätä. Syynä saattaa käyttää töitä tai vanhan korjaamisen kalleutta, mutta nämä ovat usein tekosyitä. Oleellista onkin huomata itsestään, milloin on kyse tarpeesta, ja milloin halusta. Jos tämän itsekeskustelun jälkeen toteat edelleen, että puhelin on ostettava, se todennäköisemmin tulee silloin tarpeeseen ja mielihyvä kestää hieman kauemmin.

 

Kertooko lompakon paksuus sen kantajasta

Kun törmäät uuteen ihmiseen, mihin ensimmäisenä kiinnität huomion? Entä jos ihminen onkin julkkis, miten se vaikuttaa suhtautumiseesi? Ihmiset ovat kovia tekemään johtopäätöksiä ja mielipiteitä muista ihmisistä. Ihmisen vaatteet, ulkonäkö, status ja moni muu asia vaikuttaa siihen, mitä hänestä ajattelet. Todellisuudessa kaikki mitä näet on vain ulkokuorta, jonka perusteella olet kategorisoinut hänet omien oletuksien perusteella johonkin sarakkeeseen. Ulkokuori ei kuitenkaan kerro henkilöstä paljoakaan. Ulkokuori saattaa kertoa mielenkiinnon kohteita ja statuksesta, mutta ihminen tämän kuoren sisällä vaatii tarkempaa tutkimista. Onkin todella harmi, kuinka usein ihmisiä tuomitaan vain sen perusteella, miltä näyttävät tai mitä tekevät. Ulkokuori saattaa olla ansaittua, tai sitten velkarahalla hommattua, joten se ei kerro myöskään taloudellisesta tilanteesta tai siitä kokeeko kyseinen henkilö olevansa onnellinen.

Ulkokuoren sisältä löytyy aina ihminen, joka kokee elämää ja tuntee sitä samalla tapaa kuin kuka tahansa muukin. Tämä unohtuu helposti varsinkin silloin, kun arvottaa tavatun ihmisen itseä huomattavasti suurempaan asemaan. Asemasta riippumatta raha ei ohjaa eteenpäin, vaan arvot. Kun ihmiseen tutustuu paremmin, voi huomata omien olettamuksien muuttuvan huomattavasti. Mitä lähemmäksi ihmisen päästää, sitä paremman kuvan saat hänen tunteistaan. Kirjassa kerrottiin hyvä esimerkki siitä, miten rahaa ja ihmisiä on todella vaikeaa arvottaa tärkeys järjestykseen. Yritä laittaa omat läheisesi tärkeysjärjestykseen rahan perusteella. Raha ei ole mittari, millä mietitään, onko ihminen läheinen vai ei.

Tilanteen voi kääntää ylösalaisin ja siitä on helppo tehdä johtopäätöksiä. Jos itse tekee helposti johtopäätöksiä, tekevät niitä myös muut sinusta. Joten on hyvä miettiä, mitä haluaa viestiä ulospäin. Vaikka ulkoisiin tekijöihin käyttäisi kuinka paljon rahaa, se on vain kuorta, jota rakentaa ympärilleen. Kuori ei kerro sinun tunteistasi, tai siitä koetko olevasi onnellinen.

 

Määrittääkö palkka työn mielekkyyttä

Jokaisella on omat mielenkiinnon kohteensa. Sama pätee myös töiden tekemiseen. Mielenkiinto voi olla johtamisessa, tai sitten sairaanhoidossa. Se mikä mielenkiinnon kohde on, ei katso palkkaan. Tämä onkin mielenkiintoinen aihe, sillä suomessa on hyvin paljon alipalkattuja ammatteja. Väitän, että uravalintoja tehdessä todella monet kuitenkin miettivät myös palkkaustasoa. Tämä on surkuhupaisaa, sillä miksi valita työ rahan perusteella? Ymmärrän sen, että hyvä palkka auttaa monella tapaa ja voit etsiä mielekkyyttä jostain muualta kuin töistä. Ihmiset viettävät valtavan osan elämästään töitä tehden, joten on surullinen ajatus, että joutuu tekemään jotain työtä, josta ei oikeasti pidä, jos uravalintaa ohjaa raha.

Onnekkaimmista ihmisistä voidaan sanoa, että jokin työ on heidän kutsumusammattinsa. Tämä varmasti tekee työstä mielekkäämpää ja vaikuttaa onnellisuuteen. Työn mielekkyyteen vaikuttaa onneksi monet muutkin asiat ja työ voidaan kokea onnellisuutta parantavaksi ilman kutsumustakin. Työn mielekkyyteen vaikuttaa omat kokemukset työn merkittävyydestä, vaikuttamisen mahdollisuuksista, kehittymisestä ja haasteista. Listaa voisi jatkaa vielä, mutta näistä asioista voidaan huomata, ettei ne ole sidonnaisia mihinkään ammattiin. Jos työ täyttää merkittävät tarpeet, se todennäköisesti tuottaa silloin mielihyvää.

Työn mielekkyyteen vaikuttaa myös ulkoiset tekijät, kuten työyhteisö. Myrkyllinen työyhteisö on todella vahingollinen omalle hyvinvoinnille. Se voi pahimmillaan viedä kutsumusammatistakin kaiken hohdon. Työyhteisön vaikutus on valtavan suuri työn mielekkyyteen. Sen vaikutukset näkyvät sekä positiiviseen, että negatiiviseen suuntaan. Vaikka työ ei itsessään tuntuisi täyttävän tarvittavia tarpeita, voidaan työ kokea hyväksi työkavereiden kautta.

Raha ei tee työstä mielekkäämpää, mutta se ikävä kyllä vaikuttaa ihmisten valintoihin. Onneksi työ voi olla mielekästä ja vaikuttaa onnellisuuteen myös uravalinnasta huolimatta. Täysin hyvinvoinnin ja onnellisuuden näkökulmasta katsottuna olisi silti parempi, että uravalintaan ei vaikuttaisi mielekkyyden lisäksi raha.

 

Rahan ihannointi ja arvostus

Ihmiset haluavat päästä elämässä eteenpäin. Yhtenä eteenpäin pääsemisen mittarina pidetään rahaa. Palkankorotus nähdään arvotuksena ja eteenpäin pääsynä. Myös ylennyksen saanut saa poikkeuksetta vastuun kasvamisesta parempaa rahallista korvausta. Ongelmaksi tässä koituu sama ilmiö kuin materialismin kanssa. Ihminen ei ole määränsä kauempaa tyytyväinen saavutuksiin, vaan aina halutaan enemmän. Palkankorotus tuntuu hyvältä muutaman kuukauden, mutta puolenvuoden kuluttua asia on jo muuttunut normiksi, eikä tuota enää mielihyvää.

Jos raha tuottaa onnellisuutta, siihen tulisi suhtautua samalla tavalla, kuin mihin tahansa muuhun asiaa, jonka kokee itselle tärkeäksi. Olisi hyvä kysyä itseltä, onko raha arvoni? Raha voi olla myös arvo, mutta se on erittäin helppo sotkea johonkin muuhun arvoon, jonka mahdollistajana raha toimii. Esimerkkinä voi käyttää matkailua perheen kanssa. Raha mahdollistaa matkustamisen, mutta todennäköisesti perhe on tässä esimerkissä arvo.

Maarit Lassander kertoo kirjassaan, kuinka lapsi rupeaa rakentamaan omaa käsitystään rahasta jo alle kouluikäisenä. Lapsen rahakäsitys alkaa muovautumaan heti, kun hän ymmärtää rahan kuluttamisen. On siis selvää, että lapsi oppii rahan arvostusta ja ihannointia vanhemmiltaan. Se onko rahakasvatus hyvää, vai huonoa riippuu täysin vanhemmista. Lassander kertoo, että lapsen oppimaa rahankäyttö mallia on vaikea muuttaa.

Mistä rahan suunnaton arvostus oikein kumpuaa? Siinäpä vasta kysymys. Uskon sen olevan hyvin paljon ulkopuolelta opittua. En usko hetkeäkään, että ihminen sisäsyntyisesti arvostaa rahaa, vaan se on ulkoisien tekijöiden opettamaa ja elämänkokemuksen muokkaamaa. Jokaisella on oma suhteensa rahaan ja sen vaikuttavuus on eritasoista. Toisille raha on väline toteuttaa itseään ja toisille se tuo statusta. Maaritin sanoja lainatakseni ”Joskus on vaikea erottaa itseään kuvasta, mitä näyttää muille”. Olipa syy mikä tahansa rahalla on vaikutusta joka tapauksessa kaikkiin, ja kaikkeen.

 

Vaikuttaako raha terveyteen

Rahalla on yhteys turvallisuuden tunteen kanssa. Vaikka elämmekin suomessa, jossa on laajat ja hyvät terveydenhuolto palvelut, tuo raha turvallisuuden tunnetta myös terveyden näkökulmasta. Raha mahdollistaa nopeamman ja perusteellisemman hoidon. Lisäksi yleisesti monet arvostavat yksityistä terveyspalvelua julkista enemmän, mikä myös madaltaa kynnystä terveyspalvelujen käyttöön. Rahalla on hyvinvointia edistävä vaikutus myös stressin suhteen. Tutkitusti yksi suurimmista stressin aiheuttajista on rahan puute. Stressillä on suorayhteys sekä fyysiseen, että psyykkiseen hyvinvointiin.

Terveelliset elämäntavat ovat avain terveelliseen elämään. Ikävä kyllä terveelliset elämäntavat ei ole itsestään selvyys, sillä niiden toteuttaminen vaatii rahaa. Käytetään esimerkkinä kahta nuorta, jotka asuvat omillaan. Toinen nuorista on opiskelija ja toinen työssäkäyvä. Opiskelijalle jää pakollisten kustannuksien jälkeen käyttöön rahaa 300 euroa ja työssäkäyvällä 1500 euroa. Päiväbudjetti opiskelijalla on 10 euroa ja työssäkäyvällä 50 euroa. Kymmenen euron päiväbudjetilla on lähes mahdotonta syödä terveellisesti neljää ateriaa päivässä. Tarkalla laskemisella rahat riittävät kyllä elämiseen, mutta on syötävä sitä, mitä rahalla saa. Lisäksi terveellisiin elämäntapoihin kuuluvat muut asiat voi unohtaa, kuten kuntosalijäsenyyden. 50 euron päiväbudjetti on jo joustavampi. Rahalla pystyy tekemään terveellisempiä ja parempia valintoja kaupassa, jonka lisäksi rahaa jää vielä kuntosalijäsenyyteen.

 

Yhteenveto

Aiheesta oli todella mielenkiintoinen ja sen aiheuttamat ristiriidat ovat kiehtovia. Oma suhteeni rahaan on ollut aina aika huoleton, joka näkyy esimerkiksi siinä, että en ole hyvä säästämään rahaa. Arvostan rahaa ja tunnistan sen johtuvan varmasti paljon ulkoisista tekijöistä. Raha on minulle mahdollistaja, mutta onnellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Onnelliseksi minut tekevät ihmiset ympärilläni ja minulle merkitykselliset asiat, kuten harrastukset ja omakoti. Jos tämänkin mietitään rahassa, niin raha mahdollistaa sekä oman kodin, että harrastamisen eli jääkiekon pelaamisen. En kuitenkaan vaihtaisi kumpaakaan rahaan mistään hinnasta.

Yleisesti katsottuna rahalla ja onnellisuudella on yhteys, mutta kuten itsellänikin raha on mahdollistaja, ei onnen tuoja. Kuten Maarit Lassander kirjan lopussaan toteaa, viisas rahankäyttö mahdollistaa onnea. Olen tästä samaa mieltä. Tiettyjä asioita rahalla voi ostaa, mutta esimerkiksi ihmissuhteissa rahalla ei ole vaikutusta. Onnellisuuden ja merkityksen takana on aina ihmissuhteet. Se miltä näyttää ulospäin ei ole vaikutusta. Vain sillä on merkitystä, mitä kokee sisällään ja kenen kanssa sen saa jakaa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close