Tampere
23 Apr, Tuesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Tehdään Proakatemiasta huippupaikka urheilijalle!



Kirjoittanut: Olli-Pekka Korhonen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kuka olen?

 

Näin valmistumisen kynnyksellä on hyvä aika pohtia kuinka opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistui kuluneen 1,5 vuoden aikana Proakatemialla. Oma lajini löytyy siis yleisurheilusta ja se on kiekonheitto. Tällä hetkellä olen aivan kansallisen kärjen tuntumassa ja uskon realistisesti, että voin olla myös Suomen paras. Nuorten sarjoista löytyy kansaisvälistä sekä arvokisakokemusta mm. Euroopan mestaruuskisoista 2013. Fysioterapiaopiskelijana luonnollisesti suoritin Proakatemiaopintoni hyvinvointialan osuuskunnassa Motivessa.

 

Fysioterapiaopiskelijoiden Proakatemiaopinnot poikkeavat jonkin verran tradenomilinjan opinnoista. Mikäli haluaa tradenomin tutkintonimikkeen, yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelmaan haetaan suoraan opiskelemaan. Tällä linjalla ensimmäisen puolen vuoden aikana opiskellaan pääosin yritystoiminnan perusasioita, jonka jälkeen oppimisen kehykseksi tulee työskentely omassa tiimiyrityksessä Proakatemialla seuraavan kolmen vuoden ajan. Fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa Proakatemialla on mahdollista opiskella vasta viimeiset 1,5 vuotta ja samaan aikaan on toteutettava jonkin verran vielä perinteisen opintolinjan opintoja Tamkin Kuntokadun kampuksella. Puolet lyhyempi aika oman tiimiyrityksen kanssa asettaa haasteita myös urheilulle.

 

Miten tämä ruletti pyöri?

 

Omasta näkökulmastani asian voisi tiivistää näin: tunteja tulee paljon, mutta niiden sisältöön ja toteuttamiseen voi vaikuttaa vahvasti. Omalta kohdalta harjoitusmäärät laskivat hieman, mutta rytmitys oli aikaisempaa parempi. Toisin sanoen treenasin vähemmän, mutta fiksummin. Vaikkei mittanauha venynytkään ennätyslukemiin, tapahtui treenikauden aikana fyysisten ominaisuuksien kohdalla reilusti kehitystä.

 

Haasteita

 

Arki Proakatemialla on kiireistä, työskentely projektiluontoista ja vaatii todella hyvää kykyä aikatauluttaa asioita. Jokainen opintopiste sisältää 27 tuntia opiskelua ja tehdyistä tunneista pidetään kirjaa. Vaikka yhteen opintopisteeseen on määritelty saman verran opiskelutunteja muissakin korkeakouluissa, Proakatemialla tunteja tulee silti enemmän, koska yksi opintopiste vaatii oikeasi 27 tuntia tekemistä. Asian hahmottamiseksi sen voisi kuvata käytännössä näin: mikäli haluaa pitää kolmen viikon kesäloman sekä viikon mittaiset syys- joulu- ja hiihtolomat, tämä tarkoittaisi seitsemää tuntia opiskelua jokaiselle arkipäivälle. Tähän pitäisi yhdistää urheilu päälle. Proakatemialla tehtävien projektien tulisi myös tuottaa rahaa, sillä näin saadaan maksettua osuuskunnan ja liiketoiminnan ylläpitämät kulut sekä vuokrat. Tähän yhtälöön ei enää erikseen töissä käyminen mahdu…

Yksittäisitä tapahtumista tiiminäytöt ovat haasteellisia urheilun kannalta. Tämän vuoden myyntipäivät kestivät kolme päivää, jolloin treenaamisen voi unohtaa, mikäli haluat antaa täyden panoksen kyseiseen tapahtumaan. Kolmen pitkän ja rankan myyntipäivän läpivieminen todennäköisesti vaikuttaa vielä pahimmillaan muutaman päivän verran suorituskykyyn. Itse olin kilpailemassa myyntipäivillä 2019 ja koin ne urheilun kannalta raskaiksi.

 

Vielä tätäkin raskaammalta tuntui tällä viikolla suoritettu tiimin loppunäyttö eli 24 h innovointihaaste, jossa tiimi toteuttaa ratkaisun toimeksiantajalta saatuun haasteeseen mainitussa ajassa. Omalla kohdallani tämä tarkoitti n. tunnin yöunia maanantain ja tiistain välisenä yönä. Seuraavan kunnollisen treenin pystyin tekemään saman viikon perjantaina. Yhden yön valvomisella oli siis paljon kauaskantoisemmat seuraukset kuin äkkiseltään voisi kuvitella. Urheilijan kohdalla tiiminäyttöjen rakennetta voisi ehkä muokata.

 

Hyviä asioita

 

Proakatemian vahvuuksia oppimisympäristönä ovat muuntautumiskyky, valinnanvapaus sekä verkostot. Fysioterapian näkökulmasta pystyin perehtymään itseä kiinnostaviin aihealueisiin ja valitsemaan mieluisat harkkapaikat sekä ajoittamaan ne mihin tahansa sopivaan ajankohtaan. Tätä mahdollisuutta ei ole normaalin toteutuksen puolella. Opintojen rakenne poikkeaa melko paljon normaalista. Juuri mitään ei anneta valmiiksi vaan kalenteri täyttyy vasta kun sitä alkaa itse täyttää. Sisältöön voi onneksi vaikuttaa itse paljon ja aika kului erilaisten projektien, itseä kiinnostavien fysioterapian ammatillisten opintojen sekä kirjallisten töiden parissa.

 

Ensimmäisen syksyn jälkeen jaksamiseni ei ollut enää tasapainossa ja koin kuormittuvani liikaa. Tässä vaiheessa Proakatemialta tarvittiin muuntautumiskykyä ja sitä onneksi löytyi. Tiimimme valmentajilta tuli hyviä keinoja parempaan oman urheilun sekä fysioterapian opintojen yhdistämiseen ja opinnollistamiseen. Koska valmensin itse itseäni, tarjosi se mahdollisuuden oman valmennusosaamisen syventämiseen. Teoriaa voi koostaa itselle ns. valmennusportfolioksi ja samalla brändätä itseään myös valmentajana. Oman osaaminen julkaiseminen blogiteksteinä, valmennusosaamisen markkinointi ja valmennuspalveluiden myynti ovat oiva esimerkki urheilun ja fysioterapian muuntautumiskykyisestä opinnollistamisesta. Tätä mahdollisuutta olisin voinut hyödyntää vielä paljon enemmän.

 

Kehitysideoita Proakatemialle

 

Mielestäni Proakatemian olisi mahdollista kehittää ja mukauttaa toimintaansa urheilijaystävällisempään suuntaan. Haasteista huolimatta näen paljon potentiaalia ja hyviä asioita, joista urheilijat voisivat hyötyä. Tärkeimpänä asiana mieleen tulee yhteisön tarjoamat verkostot. Urheilijan näkökulmasta kannattaisi hyödyntää yhteisön sisäistä kaupallisen ja fysioterapia-alan osaamista. Parhaassa tapauksessa opiskelijakavereiden joukosta voisi löytyä manageri, sisällöntuottaja, fysioterapeutti, lihashuoltaja tai vaikka ravintovalmentaja.

 

Toivon, että jatkossa Proakatemialle tiensä löytävät urheilijat pystyisivät rakentamaan talon sisältä ympärilleen urheilua tukevan tiimin. Yhteistyö urheilijoiden ja yritysten välillä siirtyy koko ajan enemmän pois perinteisestä sponsoroinnista. Palveluiden ja tuotteiden markkinointi on aiempaa vaivattomampaa sosiaalisen median kautta, joka tarjoaa myös mahdollisuuden tavoittaa suuria massoja ihmisiä. Proakatemialta löytyy mielettömän paljon markkinointiin ja sisällöntuotantoon liittyvää osaamista, mistä hyvänä esimerkkinä voidaan nostaa vaikkapa Heimo Films Oy.

 

Sisällöntuotantoon erikoistuvat opiskelijat voisivat taata laadun huomiota herättäville postauksille somessa. Käytännön tasolla yhteistyösopimuksessa urheilija sekä jokin Proakatemian tiimiyritys voisivat tarjota vastapuolelle vaikkapa videosisältöä, markkinoinnin boostaamista, urheilijan hyödyntämistä markkinoinnissa ja promootiossa. Markkinoilla brändiin sopivan urheilijan tukemista ei varmasti katsota pahalla. Vastavuoroisesti urheilija ja tiimit voisivat saada vastapalkaksi palveluita sekä rahaa. Proakatemialla urheilijalla on käytössään valmiiksi y-tunnus, joka voisi mahdollistaa yhteistyösopimusten laskutuksen suoraan osuuskunnan tilille. Tällä tavoin raha-asiat hoituisivat ehkä normaalia urheilijarahaston käyttöä jouhevammin.

 

Ehdotan siis rohkeasti tasosta riippumatta, että joku tai jotkut manageroinnista ja yhteistyösopimusten toteuttamisesta kiinnostuneet eri alojen opiskelijat sekä talon urheilijat yhdistäisivät voimansa yhteistyösopimusten hankkimista varten. Sopimusten neuvottelu on arvokas taito työelämässä ja mikäpä oli sen parempi tapa sitä harjoittaa kuin managerointi! Toki urheilija voi itsekin hyödyntää muita tiimiläisiä, valmentajia, alumneja, heidän yrityksiään sekä kontakteja yhteissopimusten solmimista varten.

 

Lopuksi

 

Tiedän, että Proakatemialla opiskellessa urheilija on vastuussa tekemisistään ja tekemättä jättämisistään muille tiimiläisille. Uskon kuitenkin vahvasti, että mikäli toimintaa halutaan muokata urheilijaystävällisemmäksi, se on mahdollista. Tutkinnon suorittaminen normaalia pidemmässä ajassa veisi pois paineita liialliselta työmäärältä. Yhteen esseeseen en pysty valmista mallia urheilijalinjasta rakentamaan, mutta urheilijan, muiden tiimiläisten ja valmentajien välisten keskustelujen ja sopimusten myötä tähän on varmasti mahdollista päästä. Sen verran mitä Proakatemian opiskelijoita ja valmentajia tunnen, niin sopimukseen pääseminen ei varmasti ole tässä asiassa ongelma. Toivottavasti tätä asiaa innovoitaisiin vielä lisää ja sen toteuttamiselle annettaisiin mahdollisuus.

 

 

Lähteet:

Tampereen ammattikorkeakoulu. Luettu 19.11.2020. Yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tutkinto-ohjelma. https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/yrittajyyden-ja-tiimijohtamisen-tutkinto-ohjelma#expander-trigger–field-degree-study-contents

Kommentit
  • Tatu Levänen

    Olet kyllä OP erinomainen pohdiskelija. Tässä esseessä näkee hyvin prosessin, jonka olet käynyt mielessäsi läpi lukuisia kertoja. Aina harmittaa niin sanottu jälkiviisaus, koska ehdotuksesi “urheilijan” ympärille luotavasta projektista olisi ollut mielenkiintoinen toteuttaa ja olla itsekkin mukana. Yhteisöllisissä asioissa on aina se ongelma, että joku “pahoittaa mielensä” yhteisistä linjoista, mutta pidin todella paljon siitä, että et lähtenyt “tuhoamaan ja rakentamaan alusta” näitä konsepteja vaan ennemminkin keksimään muutujalle sopivan ratkaisun!

    Niinkuin kaikilla, merkityksen tunteen löytäminen omalle kohdalleen on täysin sisäinen taistelu. Jos omat prioriteetit ovat eri alueella kuin muun tiimin, niin on välillä vaikea löytää se yksi yhdistävä tekijä, joka vie myös koko tiimiä eteenpäin. Tässäkin tilanteessa mietin, mikä on loppujen lopuksi urheilijan vastuu? Hymyileekö hän leveästi some kuvissa ja telkkarissa vai onko hänen roolinsa pienen tiimin johdossa tai aktiivisena sisällöntuottajana? Kuten totesit, tämä vaatisi lisäinnovointia, mutta näen, että tässä on mahdollisuus jollekkin suuremmalle. Ennen kaikkea tässä on mahdollisuus muokata mielemallin “yhteisö – tiimi – yksilö” jatkumoa. Jos keskitytään ensin yksilöön, pystymmekö tekemään asioita yhteisö edellä!

    24.11.2020
Post a Reply to Tatu Levänen cancel reply