Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Tee se, mitä lupasit itsellesi 



Kirjoittanut: Tuomas Leinonen - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Oskari Saari
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Tämän esseen kirjoitti Tuomas Leinonen ja Rasmus Kautto.

 

Johdanto 

Kukaan meistähän ei tiedä varsinaisesti yhtään mitään. Osaamme nimetä ympäristöstä erilaisia asioita, pilkkoa maailman osiin ja sen jälkeen muodostaa abstrakteja hahmotelmia todellisuudesta. Mielenkiintoinen taito, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ymmärtäisimme todellisuudesta tai maailman todellisesta luonteesta juurikaan yhtään mitään. Emme ymmärrä itsestämmekään juuri yhtään mitään. Oletko ikinä tehnyt jotain hienoa suoritusta ja jälkikäteen nostanut kädet pystyyn?  

  

Moni meistä on varmasti esimerkiksi tehnyt hienon jalkapallo potkun tai muun vastaavan suorituksen ja jälkikäteen ottanut kunnian suorittamisesta itselleen, minähän sen maalin tein, eikö? Oikeassa olet, mutta aika väärässä kuitenkin. Mitä tarkoitan?  

  

Sinun itsetietoinen mielesi, jonka kautta julistat kunniaa ei tehnyt mitään suorituksen eteen. Itse asiassa, jos se olisi yrittänyt puuttua suoritukseen, olisit todennäköisesti epäonnistunut. Alitajunta ja kehosi suoritti maalin, suuri määrä harjoitusta teki onnistumisesta todennäköisempää. Harjoittelusta voit ottaa kunniaa, sillä on mahdollista, että sinä itse tietoisella ajatuksella olet alun perin saanut itsesi harjoittelemaan kyseistä suoritusta. 

  

Otetaan tästä pari esimerkkiä lisää. Pyöräilet kadulla ja kulman takaa tulee odottamattomasti kovaa vauhtia toinen pyörä. Ennen kuin ehdit tajuamaan mitä tapahtui, olet ennustanut toisen pyörän oletetun kulkureitin, punninnut mahdollisuutesi, väistää vai jarruttaa? Tämän lisäksi olet ohjaillut pyöräsi tarvittavilla fyysisillä toiminnoilla turvalliseen suuntaan tai suorittanut äkkijarrutuksen painamalla kumpaakin jarrukahvaa juuri oikealla paineella, välttääksesi renkaiden lukittumisen.  

  

Kuka teki suorituksen, tietoinen mielesi vai alitajunta? Onko ruoansulatus jotain, mitä aktiivisesti suoritat? Määritteletkö mikä lihas tarvitsee minkäkin määrän happea kunakin hetkenä? Onko hengittäminen jotain mitä sinä teet? Nyt juuri saatoit tulla siitä tietoiseksi, unohdat sen kuitenkin hyvin pian. (A. Watts, Youtube 2020) 

  

Miksi kirjoitan näistä asioista? Haluan saada sinut ymmärtämään sen, että todellisuus ja sinun sisäisen todellisuutesi voi olla hyvinkin erilaisia, kuin mitä kuvittelet. Saatat kantaa monia opittuja mielipiteitä asioista, joiden kanssa oikeastaan olet eri mieltä. Lähinnä siksi, koska mitä ihmettä sinä muka tietäisit yhtään mistään? 

 

 

Unelmat ja ympäristön vaikutus, sekä ihmisen menneisyys 

Tiede kertoo meille, että 99 % päivittäisistä toiminnoistasi juontaa juurensa alitajunnasta, joka taas toimii pitkälti rutiinien ja opittujen tapojen mukaisesti. Jäljellä olevalla yhdellä prosentilla sinulla on mahdollisuus vaikuttaa elämäsi kulkuun. Tästä prosentista kehkeytyy kuitenkin kokonaisuutesi ennen pitkää. Päivittäisellä tasolla mahdollisuutesi vaikuttaa ovat pienet, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat hyvinkin suuret.  

   

Kannattaa siis olla varovainen omien mielipiteidensä suhteen ja punnita niitä tarkasti. Mistä tämä mielipide koostuu? Onko se ympäristöstä opittu, sanoiko vanhempani minulle, että näin on järkevää toimia? Opinko tämän joskus joltakin vai onko tämä pelkkää humpuukia? Pysähdy ajattelemaan maailmankuvaasi ja kuvaasi itsestäsi ja pyri löytämään sieltä epäjohdonmukaisuuksia, jotta voit itse rakentaa itseäsi sinun haluamaasi suuntaan.  

   

Yhteiskunta on täynnä erilaisia mielipiteitä, on helppoa ajautua omaksumaan ympäristöstä liikaa vaikutteita. Ympäristön vaikutteet saattavat olla hyvinkin haitallisia sinulle. Esimerkiksi menestyksen ympärillä pyörii harmittavan paljon ajatuksia rahasta, työstä ja urasta. Monelle meistä valehdellaan, että on tärkeää asua hienossa talossa ja ajaa kallista autoa.  

  

Merkitystä, suuntaa ja omaa tarkoitustaan on vaikea hahmottaa kaikkien ulkoisten vaikutteiden vuoksi. Kaikilla muilla elinmuodoilla elämän tarkoitus on todella yksinkertainen: lisäänny, syö ja leiki. Jos kaksi ensimmäistä on hallussa, on eliö todennäköisesti varsin tyytyväinen elämäänsä. Tämä sama pätee myös ihmisryhmiin, jotka ovat eläneet samalla tavalla kymmeniä tuhansia vuosia. 

 

Aiemmin ihmisille elämän tarkoitus oli eläminen itsessään, siihen ei sisältynyt mitään ulkoisia tarpeita, he olivat onnellisia syödessään lihaa. Meillä on kaikki perustarpeet hoidettu todella hyvin kuntoon, lähestulkoon kaikilla on koti, vettä, ruokaa ja turvaa. Kun seuraava päivä ei enää ole kamppailu selviytymisestä, muodostuu päälle liuta toisenlaisia ongelmia. Olemme nimittäin hukanneet merkityksen, tai vaihtoehtoisesti takerrumme sen olemattomuuteen. Jos aamurutiiniisi kuuluu marjojen keräämistä ja ruoan valmistamista, on erittäin selkeää, miksi teet mitäkin. Syy ja seuraussuhde on ilmiselvä ja sitä ei tarvitse sen enempää miettiä. Jos kuitenkin kulutat päiväsi kahlaamalla papereita tai pyörittelet numeroita excelissä, voi suoranainen merkityssuhde olla hankalammin havaittavissa.  

(Fearless & Far, Youtube 2021) 

  

 

 

Arvot ja valinnat 

Ihminen, joka on onnellinen elää arvojensa mukaan. Mitä tämä tarkoittaa? 

Aiemmin normit ohjasivat elämäämme. Nykyään elämänalue, jossa teemme arvovalintoja, on suurempi, sanoo emeritusprofessori Klaus Helkama Helsingin yliopistosta.  

Kaikki eivät aina tunnista arvojaan, eivätkä osaa tällöin toimia niiden mukaisesti. Tutkimusten mukaan arvojen mukainen elämä tekee onnelliseksi. Siitä huolimatta ihmiset elävät usein ristiriitaisesti omien arvojen kanssa. Tutkimusten mukaan suomalaisten toisiksi tärkein arvo on terveys, mutta silti erilaiset kansantaudit ja ylipaino ovat yleinen ja kasvava ongelma. (tehylehti.fi 2018) 

Kuka tahansa voi luetella kauniita arvoja ja hienoja tavoitteita, mutta niistä ei ole hyötyä elleivät ne näy käytännössä. Arvoista tulee totta vasta päivittäisten valintojen, tekojen ja tekemättä jättämisien kautta. Ne konkretisoituvat tavoitteellisessa toiminnassa. (O. Saari 2016, 2:47:14)  

 

“Jos arvot eivät maksa sinulle mitään, ne eivät ole arvoja vaan mielipiteitä.” Aki Hintsa 

(O. Saari 2016, 2:48:04) 

Arvovalinnat ovat usein vaikeita, jopa ristiriitaisiakin. Ne saattavat vaatia kompromisseja ja jostakin itselle tärkeästä luopumista, jonkin vielä suuremman hyväksi. Arvovalintojen tekeminen edellyttää asioiden punnitsemista ja vertaamista. Mikä on tärkeintä? Mitä on arvojensa vuoksi valmis tekemään ja mistä luopumaan? Arvovalintojen taustalla on kunkin henkilökohtainen maailmankatsomus ja moraaliset käsitykset. Päätöksenteko on helpompaa, kun tunnistaa mihin arvoihin oma päätöksenteko perustuu. Olosuhteille ei aina voi mitään, mutta silti usein niissäkin on kyse omista valinnoista ja päätöksistä, jotka ovat johtaneet nykyiseen tilanteeseen. Jos jokin pidättelee sinua tekemästä omien arvojesi mukaisia valintoja tai joillakin ympäristöillä/olosuhteilla on jatkuvasti negatiivinen vaikutus elämääsi ja sen laatuun, kannattaa tällöin miettiä ovatko kyseiset olosuhteet muutettavissa omilla valinnoilla? 

Todelliset arvot maksavat, toiset enemmän, toiset vähemmän. Sotilas on valmis uhraamaan henkensä maansa, arvojensa ja muiden ihmisten turvallisuuden puolesta. Koululainen ottaa pilkatuksi tulemisen riskin, puolustaessaan kiusattua. Joku vaihtaa huonommin palkattuun työhön, koska voi työpaikallaan huonosti tai luopuu rakkaasta harrastuksesta viettääkseen enemmän aikaa läheistensä kanssa. Ihminen oppii tuntemaan itsensä tunnistaessaan omat arvonsa, tällöin hän kykenee vastaamaan kysymyksiin, kuka hän on ja mitä elämässään tekee ja miksi. Näin ihminen kykenee tekemään päätöksiä, jotka miellyttävät ja tuntuvat oikeilta. Näin ollen ne tekevät ihmisen onnelliseksi. (O. Saari 2016, 2:48:00-2:50:22) 

 

 

 

 

Rutiinit 

Elämäämme koostuu hyvin pitkälti rutiineista, miten sen saisi linjaan omien arvojemme mukaisesti? Ensin pitää tietysti määritellä itselleen omat arvot ja vaikkapa kirjoittaa ne ylös, silloin on helpompi tarkastella omaa toimintaansa. Jos pystyy vertailemaan omia toimintatapojaan arvoihin, on helppo poimia seasta toimintaa, joka ei välttämättä ole linjassa arvojemme kanssa. Jos mikään toiminta ei ole arvojen vastaista, voi seuraavaksi kysyä itseltään: ”Edesauttaako tämä arvojani?”. (J.Peterson, 2022) 

 

  

Kuvitellaan, että yksi tärkein arvoni on terveys. Minulla ei kuitenkaan ole rutiinia liikunnan ympärillä ja saatan tavoillani jopa heikentää terveyttäni. Istunko liikaa? Juonko alkoholia liian usein? Herkuttelenko liian usein epäterveellisellä ruoalla? Jos tapani ovat tämän mukaisia, on arvomaailmani ristiriidassa ja täten olen ristiriidassa itseni kanssa. Vaikka mielessäni haluaisin olla jotain muuta, olen kuitenkin oman toimintani lopputulos. Tämä on piinaava kaava, sillä vaikka haluaisin tehdä hyviä asioita itselleni ja lopettaa epäterveelliset tavat, en välttämättä pysty siihen, koska tavat ovat minua vahvempia. 

  

Kaikki asiat mitä teet, on tavalla tai toisella osa sinua. Jotta voi muuttaa itseään, pitää kitkeä ja jopa ”tappaa” osia itsestään pois. Tämä ei ole helppoa, sillä vaikka onnistuisit yhtäjaksoisesti kuukausien ajan toimimaan tavalla x. Voi pienikin vastoinkäyminen, jonka elämä sinulle heittää saattaa sinut turvautumaan vanhoihin tapoihisi. Oletko kenties saanut lohdutusta suklaan syönnistä ja TV:n katselemisesta? Tuntuuko elämä tasapaksun mukavalta ja unohtuuko murheet, kun voit lähteä ystäviesi kanssa juopottelemaan perjantaisin? Yleensä kaikkiin tekemisiimme liittyy paljon mielihyvää, vaikka ymmärtäisitkin toimintasi epäterveelliset puolet. Nämä alitajuntaamme ja kehoamme ruokkivat voimat ovat helposti vahvempia, kuin omat ajatuksemme. Ainoa tapa tehdä pysyviä muutoksia haitallisiin toimintoihin on rutiinien kautta. (J.Peterson, 2022) 

  

Silloin, kun hyvänlaatuinen elämä on vakio, eikä poikkeus, tulee sen noudattamisesta yllättävän helppoa. Kun liikuntaan ei liity mitään ryhtymistä, vaan se tapahtuu itsestään, on sen ylläpitäminen mahdollista. Miten rutiineja sitten oikein rakennetaan? Niitä pitää tavoitella pieni määrä kerrallaan ja liikkua pienin askelein. Näyttävät ja isot elämänmuutokset kuulostavat ja tuntuvat aina hyviltä, ne vain harvemmin kantavat kovinkaan pitkälle. Jos muuttaa liian monta asiaan elämästään kerralla, on todennäköistä, että ennemmin tai myöhemmin ajautuu toimimaan vanhojen tapojensa mukaisesti ja kaikki ponnistelut mitä teit elämäntapojesi muuttamisen hyväksi menee kankkulan kaivoon. 

  

Jos vaikka tällä hetkellä et harrasta mitään liikuntaa, aloita siitä, että käy kymmenen minuutin kävelyllä kaksi kertaa viikossa. Tylsää, eikö? Tuloksia syntyy tällä tavalla hitaasti ja muutoksia ei juurikaan huomaa. Tämä on kuitenkin hyvä keino muuttaa rutiinejamme, ikään kuin huomaamatta. Jos ottaa kerralla liian ison palan haukattavaksi, käy useasti niin, että rutiini ei elä hirveän pitkään. Mitä pienemmän haukun otamme, sitä isompi todennäköisyys, että rutiini kantaa pitkälle. Tärkeintä on pitää rutiinista kiinni absoluuttisesti, ei voi olla tilannetta, päivää tai aikaa, kun antaisit itsellesi tekosyyn olla menemättä kävelylle. Joustoa pitää kuitenkin olla vähän, mutta määrittele itsellesi etukäteen, että sallit poikkeukset esimerkiksi sairaustapauksissa pelkästään. Kun olet onnistuneesti jatkanut toimintaa riittävän pitkään, voit pikkuhiljaa ruveta lisäämään toiminnan määrää. Vuosien saatossa kävelyn voi pikkuhiljaa muuttaa vaikkapa juoksuharrastukseksi. Tärkeintä on valita riittävän pieni määrä muutettavia asioita kerrallaan, ja tämän lisäksi edetä riittävän rauhallisella tavalla, jotta sinun sisäisillä osilla ei tule oloa, kuin että ne tapettaisiin yllättäen pois. Tällöin ne heräävät aina henkiin ennemmin tai myöhemmin. Jos ne korvataan pikkuhiljaa huomaamatta, voit onnistua muutoksissa huomattavasti helpommin. (J.Peterson, 2022) 

 

 

 

Aki Hintsan teoria 

Tavoitteiden pitäisi perustua arvoihin. Ei toisinpäin. On vaikea olla onnellinen, jos tavoittelee jotain, joka on tulevaisuudessa. (O. Saari 2016, 2:45:40) 

Tavoiteltaessa jotain suurta unelmaa, jokainen ymmärtää, että sen eteen tulee tehdä valtava määrä töitä. Kuvitellaan että tämä vaadittava päivittäinen työ, ei ole mieluista ja on lisäksi omien arvojesi kanssa ristiriidassa. Sinun täytyisi elää tällaisessa arjessa vuosia ennen kuin saavuttaisit päämääräsi. Olisitko tällöin onnellinen saavutettuasi unelmasi? Nauttisitko matkastasi kohti tavoitetta? 

Matkasta nauttiminen ja hetkessä eläminen on yhtä tärkeitä kuin tavoitteiden saavuttaminen ja intohimo. Tyytyväisyys voi ruokkia intohimoa, mutta ei tyytymättömyys. (O. Saari 2016, 2:46:20) 

 

Puheiden sijasta on tärkeämpää elää todeksi se mihin uskoo. Hyvinvointi on voittamisen edellytys, Hintsa kertoo.  

Hyvinvointi = menestyminen  

Menestyminen = Hyvinvointi 

(O. Saari 2016, luku 1) 

 

 

Mistä hyvinvointi koostuu? 

Kokonaisvaltainen hyvinvointi eli kokonaiskuntoisuus koostuu kuudesta osa-alueesta. Nämä osa-alueet pitää osata hallita tasapainoisesti, jolloin ihminen on hyvinvoiva. 

 

  •  Fyysinen kunto = pitää sisällään ravinnon, liikunnan ja unen.  

Fyysinen kunto on ensisijaisen tärkeä tekijä, jotta ihminen voi olla hyvinvoiva. Ilman riittävää liikuntaa, lepoa ja unta ei ole riittävästi energiaa panostaa muihin osa-alueisiin. 

 

  • Psyykkinen kunto = sisältää ajatusten, havainnoinnin, muistin ja oppimisen hallinnan. 

 

  • Ammatillinen kunto = tarkoittaa selkeitä päämääriä, riittävää osaamista, palautteen saamista suorituksistamme ja jatkuvaa kehittymistä. 

 

  • Henkinen kunto = oman elämän tarkoitus ja arvot ovat tasapainossa, päämäärät ovat selkeitä ja matkaa ohjaa joku syvempi merkitys. 

 

  • Sosiaalinen kunto = on tunteiden hallintaa, positiivisuutta ja ihmissuhteista huolehtimista. 

 

(halsa.fi/itsensä johtaminen) 

 

Pohdinta 

Omien arvojen pohtiminen unohtuu helposti, mutta se on todella tärkeää, jotta oppii tunnistamaan itselle tärkeät asiat ja tekemään päätöksiä niiden pohjalta. Tällöin voi olla tyytyväinen pitkäaikaisesti omista valinnoista, koska ne ovat osa sinua. Nämä asiat eivät ole kenellekään helppoja, eikä suuri osa ihmisistä välttämättä tunnista omia arvojaan. Tällaisten kysymysten pariin on kuitenkin arvokasta pysähtyä silloin tällöin. Omat arvot tietävä päätyy todennäköisemmin haluamalleen polulle elämässään. Tärkeintä on tietenkin tehdä asioita arvojen mukaisesti, joka vaatii usein vaikeita päätöksiä. 

 

Joskus törmää ihmisiin, jotka tekevät valtavasti töitä, jatkuvasti pitkiä päiviä. He eivät jätä itselleen tarpeeksi vapaa-aikaa, sekä loman pitäminen jää haaveilun tasolle. Mikähän voisi olla tämän toiminnan taustalla oleva ajatus. Kenties he uskovat työmäärän vähenevän, kun rykäisee nopealla tahdilla työt tehdyksi. Tai he saattavat ajatella, että heidän täytyy itse selvitä kaikesta, eivätkä halua tai ole oppineet pyytämään apua. Avun pyytäminen ei ole helppoa, eikä itsestään selvyys. Se vaatii rohkeutta ja nöyrtymistä, joka voi olla taas oman egon näkökulmasta viimeinen vaihtoehto. Voihan kyseessä olla myöskin se, että työstä saaduista onnistumisista nauttii niin paljon, että haluaa siksi tehdä niitä paljon. Syistä huolimatta liika työmäärä, ajaa työuupumukseen, joka ei tee kenellekään hyvää.  

Aki Hintsan teorian mukaisesti ihminen on parhaimmillaan, silloin kuin lepää tarpeeksi ja huolehtii itsestään, tällöin hänen työaikansa on tuotteliainta sekä ihminen on todennäköisesti tyytyväisempi. Tämän vuoksi ei kannata ajatella, että voin laiminlyödä liikunnan tai unen, jotta minulla jäisi enemmän aikaa ratkaista ongelmia/tehdä asioita. Ei ainakaan jatkuvasti, joskus täytyy karsia unesta, että voi pitää hauskaa ilta myöhään, joka taas edes auttaa sosiaalista hyvinvointia.  

 

LÄHTEET:

 

 Oskari Saari, 2016 Aki Hintsa: Voittamisen anatomia, Storytell 

 

Pentti Sydänmaanlakka, blogi itsensä johtaminen. Luettu 23.9.2022. https://halsa.fi/uncategorized/itsensa-johtaminen/  

 

Mind Awakening, Alan Watts – Achieve The State Of Flow, RIGHT NOW!, 2020  

www.youtube.com/watch?v=GOzaqmTbbbg

 

 

Fearless & Far, RAIDING A BABOON CAMP with Hadza Hunter-Gatherers in Tanzania,  

Youtube 2021 

/www.youtube.com/watch?v=Ny4bHOnSg0o 

 

 

SUCCESS CHASERS, How To Become Tougher And Stronger Than Most People – Jordan Peterson, Youtube 2022 

https://www.youtube.com/watch?v=HyxRyWLvy8A 

 

Kommentit
  • Jasmi

    Tosi laadukas ja hyvä essee, herätti paljon ajatuksia!

    6.10.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close