Tampere
21 Apr, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Tee itsestäsi mestariajattelija



Kirjoittanut: Minna Suomalainen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
Lauri Järvilehto
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

’’Mä en haluu olla mikään mestariajattelija’’ sanoin, kun ystäväni ehdotti minulle Lauri Järvilehdon kirjaa. Kuitenkin päädyin tähän teokseen, enkä ole pettynyt. En ole koskaan kokenut itseäni kovin pohdiskelevana ihmisenä. En väitä, että kirjan lukemisen jälkeen olisin kuin taikaiskusta muuttunut mestariajattelijaksi, mutta sain kuitenkin erinomaisia vinkkejä arjen helpottamiseksi. Etenkin opiskelijana minusta tuntui, että Järvilehdon vinkeistä sai paljon uutta omaan arkeen. Kirja sisälsi vinkkien lisäksi paljon teoriaa, esimerkiksi aivojen toiminnasta ja muistamisesta. Näissä kohdissa oli välillä vaikeaa pysyä mukana hankalien sanojen vuoksi, mutta kirjan lukemista kannattaa jatkaa loppuun saakka. Sain erittäin paljon uutta tietoa asioista, jota ei aiemmin ollut tarkemmin miettinyt. Esittelen minulle tärkeitä vinkkejä, mitä kirjoittaja antoi.

 

Keskittyminen ja flow-tila

Yleensä ihminen käsittelee 2-3- asiaa samaan aikaan, kuitenkin aivot pystyvät jopa seitsemään. Sotkuisessa huoneessa työskentelemisessä ajatus voi karata moniin eri asioihin, kun ärsykkeitä on kaikkialla. Tämän takia silloin, kun on oikeasti keskityttävä vaikkapa kouluprojektiin, se tulisi tehdä mahdollisimman siistissä ympäristössä. Tällöin ajatukset eivät pääse harhailemaan, ja voi keskittyä ainoastaan tärkeään projektiin. Parhaimmassa tapauksessa voi syntyä ’’flow-tila’’, jossa tehtävän haastavuus vastaa omaa tasoa. Silloin pystyy keskittymään täysillä, hyviä ideoita ja ajatuksia kyseiseen asiaan liittyen tulee sieltä sun täältä. Flow-tilassa ajankulu katoaa ja tuloksia saadaan aikaan. Tätä tilaa ei synny, jos tehtävä on liian vaikea, tai liian helppo. Tehtävän tulee haastaa. Vaikeusasteen lisäksi sen tulee olla itselle merkityksellinen tai mielenkiintoinen.

 

Ajattelu ja sen ulkoistaminen rauhoittaa mieltä

Ajattelulle on varattava aikaa, jotta siinä kehittyy. Ajatteleminen on hyödyllinen taito. Kirjoittajan mukaan ajattelulle tulisi varata aikaa, esim. puoli tuntia päivässä. Omassa kiireisessä aikataulussa ei ole puolta tuntia päivittäin, mutta eiköhän lyhempikin aika kelpaa. Ajattelun pitäisi tapahtua rauhallisessa ympäristössä. Kirjoittaja suosii muistivihkon käyttöä. On hyödyllistä olla jotain paperia ja kynää eri paikoissa, esimerkiksi joka huoneessa yksi muistivihko. Näin mieleen juolahtavat asiat saa napattua ylös, eivätkä ne unohdu saman tien. Ajattelun ulkoistaminen on yksi nykypäivän hyödyllisistä keksinnöistä tietotulvan vuoksi. Miksi turhaan muistaa kaikkien ystävien puhelinnumerot, kun ne voi tallentaa puhelimeen? Tai miksi muistaa kaikki tulevat tapahtumat, kun ne voi kirjata sähköiseen kalenteriin. Kun kirjoittaa muistettavat asiat ylös, ei niitä tarvitse enää stressata tiedostomattomassa mielessä. Tällöin voi varmasti tietää, ettei niitä tule unohtamaan. Esimerkiksi puhelimeen herätyksen laittaminen koulutehtävän palautuksesta mahdollistaa muihin asioihin keskittymisen päivän aikana, kun tietää, että tulee varmasti muistamaan myöhemmin tehtävän palautuksen.

 

 

Positiivinen asenne tuottaa tuloksia

Kirjassa käsitellään myös asennetta. Oletko optimistinen vai pessimistinen? Pessimistiset usein sanovat itseään vain realisteiksi ja ovat jo valmiiksi pettyneitä. Kuitenkin optimisti onnistuu useammin ratkaisukeskeisyyden vuoksi. Kirjoittaja kuvaa optimisteja onnekkaiksi Hannu Hanhiksi. Ja niinhän he ovat, sillä optimistisella ajattelulla saa aikaan paljon, kun jaksaa yrittää ja keksiä uusia ratkaisuja. Positiivinen ajattelu on hankalampaa kuin negatiivinen. On tunnistettava mistä negatiivisuus johtuu ja kirjattava se ylös. Esimerkiksi väsyminen on usein syynä negatiivisuuteen ja negatiivisiin ajatuksiin. Kun negatiivinen ajatus valtaa mielen, kirjoittaja suosittelee TIK & TAK menetelmää. Toiselle puolelle paperia kirjoitetaan kaikki negatiiviset asiat, kun taas toisella puolella papereita ne kumotaan. Esimerkiksi: Naapurini on kiusallaan koputellut yömyöhään ovellani. Hän varmasti haluaa, etten saa ollenkaan unta tai hän on humalassa. Toisella puolella paperia voisi lukea: Naapurillani on varmasti minulle tärkeää asiaa, hän ei turhaan tulisi luokseni. Mukavaa pitkästä aikaa vaihtaa kuulumisia.

Monesti itsekin ajattelen ensin negatiivisesti, etenkin stressaantuneena. Kuitenkin positiivista ajattelua voi harjoitella juuri esimerkiksi TIK & TAK menetelmällä, eikä se ole sen vaikeampaa kuin minkään muun taidon opetteleminen. Taito on erittäin tärkeä jokaiselle, sillä vain positiivisen ajattelun kautta saamme ratkaisuja, emmekä jumitu ensimmäiseen vastaantulevaan ongelmaan.

 

Intuitio ja tietoinen ajattelu

Joskus päätöksen tekeminen on hankalaa. Kirjassa kerrotaan, että usein intuitio on paras päätöksenteossa silloin, kun päätöksentekoon liittyvät asiat ylittävät järjen rajat. Tätä tulee hyödyntää etenkin omalla alalla, sillä olet itse asiantuntija. Uudella alalla työskentelyssä toki kannattaa aina kysyä muidenkin mielipiteitä, ja käyttää tietoista ajattelua hyödyksi. Tällöin intuitioon ei voi vielä luottaa. Intuitiota voi harjoitella treenaamalla loogista ajattelua ja matematiikkaa, opettelemalla uusia taitoja ja kehittämällä positiivista ajattelua. Kirjoittaja suosittelee opettelemaan yhden uuden taidon vuodessa. Sillä oppii intuitivisia skriptejä, eli enää ei tarvitse miettiä miten jokin asia menee, vaan se tapahtuu automaattisesti ilman ajatustyötä.

Tietoista ajattelua käytetään ajatusten ohjaamiseen. Ajatella voi tahdonalaisesti, kuitenkin ihan mitä tahansa ei pysty ajattelemaan tuosta noin vaan, vaan ajatukset ovat sidoksissa tilanteisiin ja akuutteihin mielessä oleviin ajatusprosesseihin. Ajatukset voivat jäädä jumiin tiedostamattomaan mieleemme ja putkahtaa sieltä esille vähän väliä. Näistä ajatuksista voi päästä eroon esimerkiksi päättämällä ajatus lopputulokseen. Jos esimerkiksi ajattelee, että pitäisi käydä kuntosalilla, ajatus lähtee pois mielestä, kun siellä on käynyt.

 

Muistaminen

Ihmisen ei tarvitse tietää kaikkea. Muistamiseen liittyy motivaatio. Asiat, joita meitä kiinnostaa, jää helpommin mieleemme. Yhdistämme uutta tietoa vanhaan jo opittuun ja jatkamme jo luotua ajatusprosessien verkostoa. Jos ajatus ei ole mitenkään itselle tärkeä, sen muistaminen on hankalaa. Jos kokeeseen täytyy lukea itseä kiinnostamaton kirja, sitä ei ole järkeä lukea sanasta sanaan, sillä siitä ei todennäköisesti jää mitään mieleen. Pikalukeminen on sitä, että vain selaa jokaisen sivun ja lukee ainoastaan itseä kiinnostavat asiat. Ne ovat todennäköisesti ainoat asiat, jotka jäisivät mieleen myös koko kirjan lukemisella. Myös alleviivausta voi käyttää tai tehdä muita merkintöjä kirjaan. Kannattaa kirjoittaa myös ajatuksia, mitä heräsi.

Muistipalatsi on todettu olevan toimiva muistamisen menetelmä. Kun pitää opetella jokin muistettava asia, ajattele kulkevasi käytävällä. Käytävän pitää olla jokin tuttu paikka, esimerkiksi koulun käytävä. Reitin varrelle ripustetaan muistettavat asiat. Kun tulee hetki, että opeteltu asia pitää muistaa, voi kuvitella kävelevänsä taas tuota samaa käytävää. Mielikuvaharjoittelu on tehokas ja hyvä menetelmä. Siinä pitää muistaa kuitenkin, että aina päämäärän kuvittelu ei tuotakaan onnistumista, sillä motivaatio harjoittelemiseen saattaa laskea uskoessaan menestykseen. Mielikuvaharjoittelussa tulee keskittyä suoritukseen eli toimintaan.

 

Lue kirja, jos haluat mielenkiintoisia näkökulmia mielen toiminnasta.

Lauri Järvilehto. Tee itsestäsi mestariajattelija. 2016. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close