Tampere
30 Nov, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Tavoitteet arjessa



Kirjoittanut: Ville Parkkila - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Luin Erik Bertrand Larssenin kirjaa Paras ja jumituin tavoitteellisuuden kohtaan. Tykkäsin kirjailijan selkokielisestä ja suorasta tavasta puhua tavoitteista yksin kertaisesti. Tavoitteista ja niiden asettamisesta on kirjoitettu paljon ja monella tavalla. Omalla kohdalla tavoitteiden asettaminen on jokseenkin hankalaa, vaikka olen paljon unelmoiva ja innostuva tyyppi. Kertaan kolmea kohtaa, joita Larssen nostaa kirjassaan esille tavoitteiden asettamisesta, josko tätä myötä tämä muodostuisi itsellekin helpommaksi.

 

Miksi tavoitteet ovat tärkeitä?

Tavoitteet antavat suunnan tekemiselle. Yrityksissä hyvät tavoitteet heijastuvat selkeästi työntekijöihinsä ja sitä kautta heidän työhönsä. Kun työntekijä tietää mihin yritys pyrkii, hän osaa tehdä ratkaisuja jo pelkästään tavoitteeseen pohjaten. Yritysten on pakko asettaa tavoitteita menestyäkseen tiukassa kilpailussa, mutta työntekijät ja yksityishenkilöt sen sijaan tekevät sitä harvoin. Itse olen huomannut tämän ystäväpiireissäni usein, harvemmalla on oikein mitään tavoitetta mihin haluaa työllistyä kesäksi tai mikä on opiskeluiden päätavoite. Omalla kohdallani olen huomannut tavoitteiden asettelusta olevan pelkkää hyötyä, koska suurimman osan niistä olen saavuttanut tai jopa ylittänyt selkeästi. Urheilijana tein tätä sen sijaan liian vähän, johtuen varmasti valmennuksen ja oman ammattitaidon puutteesta ollessani nuori poika. Monilla pienillä selkeästi asetetuilla ja seuratuilla tavoitteilla, olisi urasta voinut tulla aavistuksen pidempikin.

Koen tilanteen myös niin, että yksilöurheilijan on tehtävä tavoitteita pärjätäkseen, mutta joukkueurheilija voi suorittaa joukkueen mukana tiettyyn pisteeseen saakka. Parhaat joukkueurheilijat sen sijaan tavoittelevat joukkueen tavoitteen lisäksi myös omia välitavoitteita, jotka auttavat loppujen lopuksi usein joukkuettakin parempaan suoritukseen, mikäli ne ovat linjassa joukkueen tavoitteisiin. Tämä on mielestäni tärkeää myös tiiminä työskentelyssä. Tulevaisuuden työelämä tulee muuttumaan entistä enemmän tiiminä tekemiseen, mutta samalla myös yksilön polku ja tavoitteiden asettelun merkitys kasvaa.

Larssen kehottaakin kirjassa yksilöitä miettimään itseään tavoitteiden asettelussa yrityksenä. Laadi tavoitteille esityslistaa, mieti millainen on strategia niiden saavuttamiseen ja luo itsellesi oma visio. Varmasti asiat yksinkertaistuvat!

 

Millainen on sitten oikea tavoite?

 

”Tunnistat oikean tavoitteen siitä, että se vaikuttaa sinuun.” (Larssen, 76) Olen asettanut monesti ns. kliseisiä tavoitteita itselleni, jotka eivät ole vaikuttaneet minuun millään lailla. Eivätpä ole nämä tavoitteet myöskään toteutuneet. Tavoitteen täytyy olla helposti mieleen tuleva eri tilanteissa ja sitä kautta ohjata toimintaasi luonnollisesti. Oikea tavoite ei myöskään saa olla liian helposti saavutettavissa, mitä se siinä vaiheessa hyödyttää? Asetin edellisten opiskeluiden loppuvaiheessa tavoitteeksi työpaikan etelässä, siihen liittyi useita haasteita selvitettäväksi. Mistä haen? Missä asuisin? Millä rahalla? Entä jos en tykkää? Tuleeko koti-ikävä? Voinko aloittaa heti? Entäs kaksi olemassa olevaa työtä? Nuin vain, tahto se oli, jolla nuo seikat nujerrettiin ja omalla sohvalla sai itseään taputtaa olkapäälle suoritetun muuton ja huomisen uuden työpäivän kunniaksi.

Ihmiset haaveilevat paljon, mutta ne ovat usein tarkoituksellakin niin korkealentoisia, ettei niihin voi tarttua. Larssen kehottaakin ihmisiä ankkuroimaan haaveet todellisuuteen ja miettiä miten ne voisi käytännössä saavuttaa. Ja kas kummaa, kaukaisista haaveista alkaakin tulla realistisia tavoitteita.

Akatemialla asetamme mielestäni liian matalia tavoitteita yksilö, sekä projektitasolla. Usein ajatellaan, että tavoite on se minimi mikä halutaan saavuttaa. ”Ihan hyvä” riittää tavoitteeksi monesti, jolloin saavutetaan jotain vähän sen alta. Uskon vahvasti, että vaikka tavoitteet kerrottaisiin kolmella, silti olisi yhtä realistista tehdä se silti 90% suoritus suhteessa tähän isompaan tavoitteeseen. Isommat projektitiimit ovat hyvä rohkeuden väline asettaa oikeita ja tavoittelemisen arvoisia tavoitteita.

Hyvä tavoite on aina konkreettinen. ”Haluan työllistyä…” vs. ”Haluan tähän yritykseen töihin.” tai kirjassakin mainittu ”Haluan rikkaaksi.” vs. ”Haluan saavuttaa 100 miljoonan omaisuuden”. Mitä konkreettisempi tavoite on, sitä selkeämpi on suunta ja ratkaisut matkalla sinne.

Miten tavoite määritellään?

”Jos tapaisit kaikki valtiaan jumalan, joka sanoisi että saat tehdä aivan mitä haluat seuraavat kymmenen vuotta, niin mitä silloin tekisit?” Larssenille esitetty hyvä kysymys avaa ajatusta siitä, että tavoitteiden asettelun vaiheessa ei mielestäni kannata vielä liikaa ottaa realiteetteja huomioon. Näin voit löytää pohjimmaisen halusi ja sieltä saa hyviä lähtökohtia peilattavaksi omaa todellista tavoitetta varten.

Kun tavoite tuntuu melkein saavuttamattomalta, aletaan olla oikealla levelillä tavoitteen kanssa. Mikäs tuntuukaan paremmalta, kuin saavuttaa sellainen tavoite. Tässä kohtaa moni urheilijakin tekee virheen, koska esimerkiksi peilaa omiin aikaisempiin näyttöihin tai tuntemiinsa kilpailijoihin ja määrittää sitä kautta liian alhaisen tavoitteen.

Altavastaajina lähtevistä jääkiekkojoukkueista olen huomannut, että he käyttävät kauden lopun playoff vaihetta hyvänä välitavoitteena. Runkosarjan tavoitteen ollessa playoff -paikka, joukkue saa ulos mitata omaa tehokkuuttaan kauden ajan ja asettaa sitä kautta aina vasta playoffeihin lähdettäessä tavoitteeksi parhaan mahdollisen tekemisen ja mestaruuden. Useat joukkueet eivät voi kauden alussa realistisesti välttämättä unelmoida mestaruudesta, mutta playoffien alla se on väistämätöntä. Voisiko tässä olla ajatusta yritysmaailmaan, en osaa sanoa.

 

Mitä teen jos saavutan tavoitteeni?

Asetat itsellesi uuden tavoitteen.

-E.B Larssen

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close