Tahdonvoima on mielenkiintoinen aihe. Jokaisella ihmisellä on sitä eri verran ja se vaikuttaa eri tavoin elämäämme. Tahdonvoima on hankalasti mitattava, koska kaikki hyödynnämme sitä eri tavalla. Asiasta on kuitenkin paljon tutkimuksia ja ehkä kuuluisin niistä saattaa olla Walter Mischelin vuonna 1972 aloittama tutkimus. Tutkimuksessa hän kutsui lapsia yksitellen huoneeseen ja antoi heille yhden vaahtokarkin. Hän kertoi lapsille, että joutuu poistumaan huoneesta, mutta jos lapsi odottaa syömättä vaahtokarkkia koko ajan kun hän on poissa, palkitaan lapsi silloin toisella vaahtokarkilla. Mischel poistui huoneesta ja jäi tarkkailemaan mitä tapahtuu. Noin kolmannes lapsista söi vaahtokarkin välittömästi kun Mischel poistui huoneesta. Toinen kolmannes jaksoi odottaa jonkun aikaa, mutta lopulta antautui kiusaukselle syödä karkki. Viimeinen kolmannes odotti kärsivällisesti koko 15 minuutin ajan ja palkittiin tämän jälkeen toisella karkilla. Tuohon aikaan tutkimusta ei pidetty kummoisena ja tutkimuksen pääaiheena olikin tutkia jaksaako vanhemmat lapset odottaa kauemmin kuin nuoremmat. Tutkimus onnistui suorittamaan sen alkuperäisen tavoitteen, mutta sen mielenkiintoisimmat tulokset tulivat vasta 20 vuotta myöhemmin. Tutkimuksen koekaniineina oli Walter Mischelin oma tytär, hänen kavereitaan ja jonkun verran muita lapsia. Mischel huomasi 20 vuoden päästä, että tahdonvoima odottaa toista karkkia, korreiloi suoraan tutkimukseen osallistuineiden lasten menestykseen. Ne lapset jotka olivat jaksaneet odottaa koko 15 minuutin ajan olivat menestyneitä koulussa ja ne jotka eivät pystyneet odottamaan kärsivät huonosta koulumenestyksestä ja ajautuivat muutenkin ongelmiin. Asiaa on tutkittu nykyään myös enemmän ja on tultu tulokseen, että tahdonvoima ja motivaatio vaikuttavat enemmän yksilön menestykseen ja elämänlaatuun kuten perinteisemmät mittarit. Kuten esimerkiksi älykkyys, persoonallisuus ja ympäristö. Olen itsekin tehnyt samankaltaisia havaintoja. Jos vain löytyy riittävästi motivaatiota, lähes kaikki on mahdollista. Tiedon ja ammattitaidon pystyy aina hankkimaan, kun jaksaa työskennellä asian eteen.

Yksilöillä on siis eri määrä tahdonvoimaa. Onko siis elämänlaatu kiinni siitä, paljonko on geeneistään saanut tahdonvoimaa? Ei onneksi. Tahdonvoima on, kuten Mark Manson kirjoittaa “lihas”. Meillä kaikilla on oma “tankkimme” tahdonvoimaa ja siitä voi loppua bensa päivän mittaan. Tämän takia esimerkiksi ruokakaupoissa karkkihyllyt on sijoitettu kassojen viereen, koska olet todennäköisesti tehnyt monta hyvää valintaa kauppaa kiertäessä, niin on helpompaa sortua ostamaan herkkuja maaliviivalla. Tahdonvoima on kuitenkin lihas, mikä tarkoittaa sitä, että sitä pystyy harjoittamaan ja kehittämään. Tahdonvoimaa pystyy siis lisäämään luomalla itselleen onnistuneesti tapoja ja rutiineja, jotka vievät kohti tavoitteita

Tapojen luomisessa on tärkeää ettei odota itseltään mahdottomia. Jos esimerkiksi haluaa pudottaa painoaan on tärkeää, että lähtee pienestä liikkeelle. Kyse ei ole siitä että noudattaa millintarkasti tarkkaan suunniteltua saliohjelmaa taikka diettiä. Vaan siitä että pystyy pienin askelin sivuuttamaan pahat tavat hyvillä tavoilla. Tarkoitus ei ole kieltää kaikki pahoja tapoja vaan opetella tykkäämään paremmista tavoista. Pahojen tapojen poistamiseen on myös tärkeää opetella tunnistamaan mikä laukaisee meissä kyseisen tavan. Jos esimerkiksi kotiin tullessa olet yleensä aina rojahtanut sohvalle ja alkanut katsomaan Netflixiä. Voit korvata tämän pakkaamalla salikassisi, niin olet jo yhden askeleen lähempänä salille lähtöä. Hetken päästä huomaat jo, että kotiintulo laukaisee sinussa tämän reaktion automaattisesti ja lähdet salille mielelläsi.

Tutkimusten mukaan aivot tekevät aktiviteetista tavan kun se on toistettu x kertaa, yksilöstä riippuen. Tietyn asian toistaa riittävän monta kertaa niin aivot siirtyvät lopulta tapa moodiin.  Silloin kun aktiviteetista on saatu tapa sitä ei enää ohjaa pelkästään motivaatio ja tahdonvoima. Ympäristö laukaisee tavan, johon on opeteltu. Tämä on hyvä asia sillä voimme tietoisesti muokata tapojamme edesauttamaan saavuttaaksemme tavoitteita. Tapojen hankkiminen ja ylläpitäminen on oikeastaan yksinkertaista. Pitää vain tietää perusasiat miten tavat muodostuu ja tämän jälkeen pitää niistä kiinni.