OKR -mallin historia juontaa 1970-luvulle asti, yritykseen nimeltä Intel. Yrityksen silloinen toimitusjohtaja Andy Grove oli kehittänyt tavoitteiden asettamiseen liittyvän mallin ja John Doerr pääsi yrityksessä työskennellessään toimimaan Groven oppipoikana. Vuonna 1999 John Doerr esitteli OKR -mallin yhdysvaltalaiselle yritykselle nimeltä Google. OKR (Objectives and Key Results) on tavoitejohtamisen malli, jonka avulla yritys asettaa ja seuraa asetettuja tavoitteita. Tänä päivänä OKR-mallia käyttää monet muutkin suuret yritykset kuten Amazon, Facebook, LinkedIn ja Spotify.

Tavoite (objective) on se mitä pyritään saavuttamaan ja sen toteutumista arvioidaan mittareiden (key results) avulla, jotka paljastavat sen, miten tavoite saavutetaan. Tavoitteiden ominaisuuksiin kuuluu, että ne ovat merkitseviä, konkreettisia, toimintaan pohjautuvia ja innoittavia. Tehokkaat mittarit puolestaan ovat yksityiskohtaisia, aikaan sidottuja, niiden tulee myös olla realistisessa mielessä aggressiivisia sekä mitattavissa ja todennettavissa olevia.

SMART -mallin avulla voi saada apua OKR mittareiden luomiseen. SMART on metodiikka, jota hyödyntäen tavoitteille asetetaan kriteerit. SMART tavoite ovat:

• Yksityiskohtainen (Specific): Mittaristojen tulee olla tarkkaan määritetyt ja ymmärrettävät
• Mitattavissa olevia (Measurable): Onko onnistuminen ja epäonnistuminen mitattavissa?
• Mahdollinen (Achievable): Kuinka realistinen luotu tavoite on?
• Olennainen (Relevant): Ovatko mittaristot tavoitteiden kannalta tärkeitä?
• Aikaan sidottu (Time-bound): Onko tavoitteen saavuttamiselle asetettu takaraja?

1. Yksityiskohtainen

Tavoitteen tulisi olla selkeä ja yksityiskohtainen, jotta sen saavuttaminen motivoi. Tavoitteen suunnittelu vaiheessa on hyvä pohtia seuraavia kysymyksiä: Mitä haluan saavuttaa? Mikä tekee tavoitteesta tärkeän? Ketä tavoitteeseen liittyy? Mihin se sijoittuu? Mitä resursseja tai rajoitteita siihen liittyy?

2. Mitattavissa oleva

Tavoitteiden on tärkeää olla mitattavia, jotta motivaatio säilyy ja prosessin etenemistä on mahdollista seurata. Prosessin arviointi auttaa tavoitteen asettajaa säilyttämään fokuksen, suoriutumaan takarajoista ja tuntemaan yhä enemmän innostusta, mitä lähempänä tavoitteen saavuttaminen on. Mitattavissa olevan tavoitteen pitäisi voida vastata kysymyksiin, kuten: Kuinka paljon? Kuinka monta? Kuinka tiedän, että se on toteutunut?

3. Mahdollinen

Tavoitteen on olta realistinen ja saavutettavissa oleva, jotta se voi menestyä. Saavutettavia tavoitteita asetettaessa voi olla mahdollista tunnistaa aiemmin huomioimatta jätetyt mahdollisuudet tai resurssit, joiden avulla voi päästä lähemmäksi tavoitetta. Saavutettavissa oleva tavoite vastaa yleensä kysymyksiin kuten: Kuinka voin saavuttaa tämän tavoitteen? Kuinka realistinen tavoite on, kun sitä pohjataan esimerkiksi taloudellisiin rajoitteisiin?

4. Olennainen

Tavoitteen on oltava asettajalleen tärkeä ja sen tulee asettua linjaan muiden olennaisten tavoitteiden kanssa. Olennainen tavoite vastaa ”kyllä” seuraaviin kysymyksiin: Onko tavoite vaivan arvoinen? Onko tämä oikea aika? Sopiiko tavoite muihin pyrkimyksiin ja tarpeisiin? Olenko oikea henkilö saavuttamaan tavoitteen? Soveltuuko se nykyiseen sosioekonomiseen ympäristöön?

5. Aikaan sidottu

Jokaisella tavoitteella tulee olla määräaika, jotta on tiedossa takaraja, johon voi keskittyä ja jota odottaa. Tämä osa SMART tavoitekriteereissä auttaa ehkäisemään jokapäiväisiä tehtäviä ottamasta ohjia pidempiaikaisista tavoitteista. Aikaan sidottu tavoite vastaa usein seuraaviin kysymyksiin: Milloin? Mitä voin tehdä puolen vuoden päästä? Mitä voin tehdä kuuden viikon päästä? Mitä voin tehdä tänään?

OKR -mallin avulla tavoitteet voidaan liittää tiimin laajempaan tehtävään. Se antaa tuen palautteenannolle ja huomioi voitot, olivat ne sitten suuria tai pieniä. OKR -malli auttaa ihmisiä laajentamaan rajojaan ja pistää heidät tavoittelemaan jopa mahdottomilta tuntuvia asioita. Doerrin mukaan tavoitteiden asettamisessa toimii parhaiten neljännesvuosittainen rytmi, sillä se hillitsee vitkastelua ja johtaa todellisiin parannuksiin suorituskyvyssä. Hyvällä tavoitteella on useimmiten kolmesta viiteen mittaria ja jokaisen mittarin on muodostettava omat haasteensa.

Doerrin mukaan OKR -mallia voi hyödyntää myös työelämän ulkopuolella. Hän on hyödyntänyt sitä jopa henkilökohtaisten tavoitteiden ja mittareiden luomisessa. Suurin osa hänen henkilökohtaisista tavoitteistaan on liittynyt perheeseen. Hän antaa esimerkiksi yhteiset perheillalliset. Kun hänen tyttäret olivat lapsia, Doerr uskoi, että avain onnelliseen perheeseen löytyy yhteisistä perheillallisista. Mittarit muodostuivat siitä, että hänen tuli olla vähintään 20 iltana kuukaudessa kotona klo 18 mennessä syödäkseen illallista koko perheen kesken ja olla läsnä ilman puhelimia, jotka jätettiin toiseen huoneeseen. Tämä on Doerrin esimerkki siitä, kuinka OKR voi kattaa kaiken ihmisen toiminnan. Ne ovat läpinäkyviä asioita, jotka kuvaavat asioita ”mitä” ja ”miten”. Astioihin kaadettavat arvot antavat vastaukset kysymykselle ”miksi”.

OKR -malli on mielestäni mielenkiintoinen työkalu tavoitteiden asettamiseen ja sen pohjalta on luotu erilaisia ohjelmistoja, joita yritykset voivat hyödyntää tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää ja niiden on oltava tarpeeksi motivoivia ja innoittavia, jotta mielenkiinto niiden saavuttamiseen säilyy. OKR -mallin hyödyntäminen myös työelämän ulkopuolella on mielestäni kiinnostava ajatus. Hyödyntäisitkö sinä OKR -mallia henkilökohtaisessa elämässäsi tavoitteiden asettamiseen? Minkä tyyppisiä tavoitteita asettaisit ja minkälaisista mittareista ne muodostuisivat?

Lähteet:

John Doerr. 2017. Measure What Matters.

Harvard Business Review. 2018. How VC John Doerr Sets (and Achieves) Goals.

https://hbr.org/2018/05/how-vc-john-doerr-sets-and-achieves-goals

MindTools. SMART Goals. How to Make Your Goals Achievable.

https://www.mindtools.com/pages/article/smart-goals.htm