Tampere
20 Sep, Monday
8° C

Proakatemian esseepankki

Tarviiko mun olla vastuullinen?



Kirjoittanut: Aleksi Suni - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Maapallon resurssit eivät riitä, ihmiset ostavat roinaa, jota ei tarvita, maailma hukkuu paskaan, jota roudataan kolmasiin maihin ja roskiin, lajikirjo katoaa ja tarvitaan uutta ajattelua kuluttamiseen, tuotantoon ja resurssien jakoon.

Esseessä pohdin hieman yrittäjien vastuuta omalle toiminnalleen ja tarkastelen myös omaa toimintaani. Tarpeellisuus on hyvin laaja käsite ja sitäkin voidaan tulkita monesta eri näkökulmasta. Olen kirjoittanut esseen itselleni ja pyrin pukemaan ajatuksia sanoiksi, jotka toivottavasti saavat selkeyttä tässä kirjoituksessa. Aiheen moninaisuudesta johtuen, en löytänyt, kun yksittäisiä artikkeleita liittyen esseeseen. Tästä syystä oma pohdintani on pääosassa, toki pyrin muodostamaan ajatuksia lähteistä ja ohjaamaan tekstiä niiden pohjalta.

 

En ajattele , että oma muovinkierrätykseni parantaisi radikaalisti maailmantilannetta. Pitkälti teen sen, koska pääsee huomattavasti helpommalla kotona, kun kierrättää. Se ei tee minusta sen paskempaa tai parempaa ihmistä, kuin naapuristani. Tällaiset keittiöpsykologiset mietteet aina välillä juolahtavat mieleen ja sain tähän liittyvän valonvälähdyksen, kun mietin tarvitaanko 95% yrittäjistä? Olen itse tähän ryhmään kuuluva ihminen. Minun osakeyhtiöni tuottaa leivonnaisia ja muita tarjottavia juhlatilaisuuksiin.

En ole aina, niin vihreästi ajatteleva ja nuoruudenintoni saa usein yliotteen. Tykkään vesijeteistä, autoista ja matkustamisesta. En valitse hyllyllä ekologisinta vaihtoehtoa ja sähköautot eivät ole autoja, koska niissä ei ole sitä ”fiillistä”. Voikin sanoa, että jossakin määrin olen hieman yksinkertainen juntti, jota ei suoranaisesti aina kiinnosta omat valinnat. Toki kannatan näitä kaikkia edellä mainittuja asioita, mutta jos minun on pakko ostaa sähköauto, niin saatan tirauttaa kyynelen, ellei se ole nopea, hieno ja hienompi, kun naapurin patterikasa. Minun kaltaisiani ihmisiä on varmasti paljon, jotka kykenevät ajattelemaan oikein, mutta ovat liian laiskoija toiminaan sillä tavalla. Mitäpä sitten, kun he ryhtyvät yrittäjiksi?

 

Minun oikeudentajuni on kondiksessa ja omasta mielestäni olen empaattinen, sekä reilu muita kohtaan. Teen silti varmasti enemmän haittaa, kun hyötyä muille, jos otetaan katsasteluun yritykseni tuottama hyöty/haittasuhde siinä valossa, että onko se tarpeellinen vai ei. Tällä tarkoitan, että mikäli yritystäni ei olisi, niin aamu tulisi yhtä varmasti ja jopa hieman valoisampana, kuin aikaisemmin. Mitä jos kaikki tämänkaltaiset yrityksen, jotka jäävät mittarilla miinuskoriin lopettaisi toimintansa tai niitä ei alun perin olisi edes perustettu. Millä tavalla se vaikuttaisi mihinkään? Olen tullut siihen tulokseen, että enemmissä määrin kaipaamme asioita ihan vain kaipaamisen ilosta. Olemmehan me oppineet elämään kuluttamisen kulta-aikaa. Kuka edes määrittää mitä tarvitaan ja mitä ei? Toki voidaan aina sanoa, että kysyntä on tarve, mutta voiko sekin olla keinotekoisesti luotua ja tarvitseeko kaikkeen edes vastata? Paljon kysymyksiä, mutta vastaukset tuntuvat olevan ihmissidonnaisia ja faktatietoa on vaikea löytää.

 

Esimerkki 1. ”Minä”.

Aloitimme avovaimoni kanssa leipomoyrityksen reilu neljävuotta sitten. Aluksi toimintamme oli vahvasti harrastuspohjaista ja mentaliteettimme oli, että annamme toiminnan edetä omalla painollaan ja käytämme yritystä oppimiseen. Priorisoimme tällöin palkkatyöt yrityksen edelle. Me halusimme oppia markkinoinnista molemmat ja aloimmekin koittamaan erilaisia tyylejä myydä meidän osakeyhtiömme visiota ja tuotetta. Summa summarum tämä johti siihen, että kysyntä kasvoi puolessa vuodessa siihen, että toisen meistä oli fiksumpaa lopettaa palkkatyöt kokonaan ja siirtyä päätoimiseksi yrittäjäksi. Nykyään meillä ei ole kapasiteettia vastata kysyntään ja tilauksista kieltäytymisprosentti kasvaa tasaisesti.

 

Koko idea esseeseen syntyi, kun keskustelimme yrityksemme tulevaisuudesta. Mihin haluamme mennä ja millä aikavälillä. Pohdimme tarkoitustamme ja omaa rooliamme yhteiskunnassa. Tyyliimme kuuluu, että käymme läpi myös ääripäät kaikesta, jotta opimme tiedostamaan riskejä paremmin ja myös hahmottamaan mahdollisia tarpeita, sekä mahdollisuuksia, joita saatamme tulevaisuudessa tavata tai jotka ovat jo menneet ohi, mutta niihin olisi ollut hyvä reagoida.

Oma puheenvuoroni aiheeseen liittyen meni jotakuinkin näin, ”Miksi me teemme kakkuja, koska eihän kenenkään henki ole niistä kiinni, toisaalta kukaan ei myöskään vahingoitu, jos jätämme ne tekemättä. Mikäli kaikki yritykset, jotka valmistavat tilausleivonnaisia lopettaisivat, niin on vaikea keksiä sellaista tilannetta, jossa se vaikuttaisi huomattavasti yhteiskunnan hyvinvointiin”. Tämä oli siis radikaali ajatus sitä vastaan, että leivonnaiset ovat sellainen tuote, jota kaikki tarvitsevat riippumatta siitä mikä elämäntilanne on.

 

Voin argumentoida puolesta ja vastaan itseäni, mutta loppupeleissä minä olen se, joka vastaa siihen, että ”tarvitaanko palveluitani”. Otan tällöin sen tarkastelunäkökulman, joka vastaa omia intressejäni paremmin ja toimin sillä tavalla.

 

Oma mielipiteeni toiminnastani:

Tiedostan, että pystyn vaikuttamaan omilla valinnoillani, joka tekee toiminnasta eettisempää ja ekologisempaa. Usein tulee tilanteita, joissa joutuu valitsemaan kahden huonon väliltä. Asioilla tuppaa olemaan aina seurauksia, mutta ne eivät välttämättä näy suoraan minulle tai asiakkaalle. Halvempi kakkualusta nostaa katettamme, mutta sen tuotantoprosessi ja logistiikka, joka sen mahdollistaa käyttöömme on lähtökohtaisesti tarkastelussa huomattavasti eettisestä ja lisäarvollisesta näkökulmasta huonompi valinta, kun suomessa tehty vastaava versio. Toisaalta yritystoiminnassa on tärkeää muistaa kannattavuus, tässä valossa tarkasteltuna on tehokkaampaa valita ensimmäisenä mainittu tuotettu malli.

Me olemme kuitenkin luoneet brändin vahvasti vastaamaan omia arvojamme ja pyrimme käyttämään paljon ja pääsääntöisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita. Näissä on omat hyvät puolensa, mutta myös suoraan toimintaan negatiivisesti vaikuttavat tekijät.

Akatemialla projektit, joissa olen mukana joutuvat myös jatkuvasti painimaan näiden asioiden kanssa. Suurimpana erona on varmaankin, niiden startupmainen tyyli, jossa ekologisuus ei ole niin suuressa roolissa, sillä ne halutaan saada mahdollisimman nopeasti käyntiin.

 

Esimerkki 2 ”Muut”

Meidän kaltaisiamme yrityksiä on todella paljon. Kenkiä myyviä yrityksiä on enemmän, kun osaan laskea ja voin tilata netistä mitä vain. Tuotanto on kehittynyt niin paljon, että nappia painamalla voidaan päättää montako tuotetta koneesta tulee ulos tunnissa. Tämä mahdollistaa tehokkaan toiminnan ja kasvavaan kysyntään reagoimisen nopeasti. Toki kaikki yritysmuodot eivät ole tällaisia, mutta helpottaakseni omaa ajatustyötäni pidän esimerkissä yritykset, jotka jakavat seuraavat ominaisuudet

: Tehokas toiminta

: Nopea reagointikyky

: Raaka-aineiden hinta vaikuttaa vahvasti tuotteeseen

: Brändin voimakkuus luonut tietyn illuusion oikealle toiminnalle

: Suuren asiakassegmentin saatavilla

Käytännössä siis yritykset, joita käyttää suuri ihmisryhmä, hinnaltaan tällaiset tuotteet ovat monien saatavilla.

 

Nykyään kaupoissa on juomaosasto, joista me kaikki haemme meille miellyttävimmät tuotteet. Itselleni tarttuu usein käteen Coca-Cola. Sen maku on, kuin joisi enkelten kyyneliä. Mitäpä jos kokista ei olisi? En usko, että se vaikuttaisi minuun juurikaan. Mitä jos ei olisi mitään virvoitusjuomia, selviäisinkö pelkästään vedellä? Vastaus on, että selviäisin ja olisin jopa fyysisesti terveempi. Miksi siis luon kysyntää tuotteelle, jota en oikeasti tarvitse ja joka tekee jopa hallaa omalle keholleni. Mikä voi olla niin suuri lisäarvo, jota saan siitä, että toimin tällä tavalla? Tiedostan vielä senkin, että yritystä on syytetty useasti ihmisoikeuksien loukkaamisesta (Foodnavigator). Varmasti monet muutkin tietävät näistä syytteistä, mutta toimivat omien arvojen vastaisesti, kun ostavat tuotetta ja näin kannattavat tällaista toimintaa. Kyllähän normaalisti me välitämme muista ja emme halua aiheuttaa itsellemme tai muille osapuolille sellaista haittaa, joka vaikuttaa suoraan tai epäsuoraan fyysiseen/henkiseen hyvinvointiin.

 

Tällaisia yrityksiä tuntuu olevan melkein kaikkialla. Se on onnistunut luomaan sellaisen kysynnän tuotteelleen, joka ajaa kuluttajan toimimaan tavalla, joka ei muuten ole ominaista kyseiselle henkilölle. Olen lukenut kirjoja ja artikkeleita, joissa käsitellään ”Mitä asiakas haluaa” teemaa ja muita osa-alueita, joilla pyritään tehostamaan toimintaa. Toinen rummuttaa, että korkea kate tehostaa kassan kasvua, kun taas toinen painottaa ekologisuuden tarvetta ja sen luomaa lisäarvoa, sekä sen mahdollistamia elementtejä brändin vahvistamiseen (Superside).

Missään ei kuitenkaan mainita, että sinun yritystäsi ei tarvita. Ilman sitä ihmiset pärjäävät ihan yhtä hyvin, kuin eilen.

 

 

Pohdinta

 

Huh huh.. Johan tuli suollettua ajatuksia. Itse aihe on valtavan mielenkiintoinen, mutta aihealueet ovat itsessään jo varmasti kirjan pituisia ja niiden yhdistäminen on vaikeaa tällä taustatyöllä ja tiedolla mitä minun päässäni on. Olen itse vahvasti sitä mieltä, ette me luomme toiminnallamme menneen, tulevaisuuden ja huomisen. Haluan olla tekemässä siitä sellaista, joka vastaa omia intressejäni. Ajatustyö, jota tein esseetä varten oli varmasti työmäärällisesti isoin tähän asti. Vaikka teksti ei ole kovin jäsennelty ja se poukkoilee seinille, niin tykkäsin kirjoittaa sitä. Jokainen ajatus lähti laukkaamaan ja huomasin sen, että asiat eivät ole sidottuja meidän ajattelutapaamme, sekä sen, että me toimimme omia ajatusmaailmoja vastaan, mutta hyväksymme sen ja emme ajatelle sitä sen enempää. Melkeinpä vielä joka päivä.

 

 

Lähteet:

The Good & the Bad of Sustainable Branding luettu 7.5.2021https://www.superside.com/blog/sustainable-branding

Coca-Cola stands firm amid criticism of ‘human rights violations’ in South East Asia 2018 Luettu 6.5.2021https://www.foodnavigator-asia.com/Article/2018/09/19/Coca-Cola-stands-firm-amid-criticism-of-human-rights-violations-in-South-East-Asia

How Overproduction is Food Waste’s Biggest Culprit and Opportunity 2018 Luettu 6.5.2021https://www.waste360.com/food-waste/how-overproduction-food-waste-s-biggest-culprit-and-opportunity

The Ugly Truth About Unethical Business Practicesy  Luettu 7.5.2021 https://myva360.com/blog/the-ugly-truth-about-unethical-business-practices

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close