Tampere
27 Nov, Friday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Tarunhohtoinen NBA



Kirjoittanut: Ville Pajala - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Lauri Markkanen: Läheltä ja kaukaa
Saska Saarikoski
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Keväällä Kajon HR:ien pitämässä kehityskeskustelussa oli ennakko kyselyssä kysymys, että mitä työtä haluaisi tehdä, jos olisi kuvitteellinen mahdollisuus päästä mihin vain työhön. Vastasin, että tällaisessa tilanteessa haluaisin toimia lempi koripallojoukkueeni Los Angeles Lakersin General Managerina. Se olisi siis ultimaattinen unelmatyöni. Olen sen verran realisti, etten villeimmissä unelmissanikaan usko pääseväni koskaan tähän työhön, enkä sitä edes tavoittele, mutta päätin silti miettiä millaista tämä työ voisi olla. Saska Saarikosken vuonna 2018 kirjoittama kirja Lauri Markkasen ensimmäisestä kaudesta maailman kovimmassa koripalloliigassa NBA:ssa avaa hyvin, millainen on tämä suurten rahojen ja egojen kuorruttama liiga, jossa seurojen arvo mitataan miljardeissa ja pelaajat ovat osa suurta bisneskoneistoa.

Koripallon NBA-liigan asema on ollut amerikkalaisessa urheiluviihteessä nousussa viime vuosina. Maan suosituin sarja on ylivoimaisesti amerikkalaisen jalkapallon pääsarja NFL, mutta NBA kilpailee kakkosliigan tittelistä yhdessä baseball liiga MLB:n kanssa. Koripalloliigan suosio on tällä hetkellä huipussaan ja katsojaluvut niin televisiossa kuin areenoilla ovat olleet tasaisessa nousussa. Se on myös pyrkinyt vahvasti levittäytymään globaaleille markkinoille, etenkin aasiaan. Liiga on aloittanut jo kauan sitten kansainvälistysmisohjelman, jossa se on sijoittanut rahaa monien kehittyvien maiden juoniori toimintaan, jotta näistä nousisi pelaajia liigaan ja sitä myötä lajin suosio näissä maissa ottaisi isoja harppauksia eteenpäin, kun kansoilla olisi oman maan NBA-pelaajia, joita seurata. Myös Suomessa kiinnostus on ollut viime vuodet poikkeuksellisen suurta, tietenkin nuoren nousevan tähden Lauri Markkasen läpimurron johdosta.

Kuten Markkasen merkitys liigan kiinnostukseen Suomessa, myös isossa kuvassa yksittäiset pelaajat näyttelevät NBA:ssa isompaa roolia kuin monessa muussa lajissa. NBA:ssa onkin hyvin vahva tähtikultti, jossa pieni joukko aivan kaikkein parhaimpia pelaajia keräävät itseensä suurimman huomion ja vaikuttavat yksilöinäkin merkittävästi joukkueiden välisiin voimasuhteisiin. Vaikka koripallo on joukkuelaji, on siinä yksittäisen pelaajan merkitys lopputulokseen paljon suurempi kuin vaikka jalkapallossa tai jääkiekossa. NBA:n pelityyli on koripallomaailmassakin vielä poikkeuksellisen yksilökeskeinen, eikä ole lainkaan harvinaista, että otteluissa palloa pelataan jatkuvasti hyvässä vireessä olevan tähtipelaajan käsiin, varsinkin otteluiden loppuhetkillä. Tarpeeksi taitava pelaaja voi mies miestä vastaan pelatessa tehdä parhaimmillaan kentällä käytännössä mitä haluaa. Hyviä koripalloilijoita on Yhdysvalloissa todella paljon, mutta poikkeuksellisen hyviä vain rajallinen määrä ja he ovat juuri niitä, ketä kaikki seurajohtajat havittelevat jatkuvasti joukkueisiinsa.

Supertähtien merkitys joukkueilleen näkyy myös heidän palkoissaan. NBA:ssa pelaajat jaetaan tylysti kahteen kategoriaan: tähtipelaajiin ja rivimiehiin. Tähtiä joukkueessa voi olla korkeintaan 2-3 ja heidän vuosipalkkansa on kymmenestä miljoonasta dollarista rutkasti ylöspäin. Muu joukkue koostuu rivimiehistä, jotka ovat vaihdettavaa käyttötavaraa. Joukkueen ykköstähti ansaitsee enemmän kuin kourallinen rivimiehiä, vaikka heidän taitoeronsa on tosiasiassa aika vähäinen (Saarikoski 2018, 42).

NBA koripalloilijat ovat ylipäänsä maailman parhaiten palkattuja joukkueurheilijoita. Tämä perustuu pelaajien määrän vähyyteen suhteessa jaettavaan rahapottiin. Esimerkiksi NFL:ssä yhdessä joukkueessa voi olla yli 50 pelaajaa ja NHL:ssä selvästi yli 20, mutta koripallossa joukkueeseen kuuluu kerrallaan vain noin 14 pelaajaa. Kun rahaa on liigan kiinnostuksen johdosta paljon jaossa ja pelaajia, joille jakaa vähän, niin yksittäisten huippupelaajien palkat nousevat tähtitieteellisiin lukemiin. Kesä 2019 tullaan muistamaan erityisesti useasta jättidiilistä. Suurimman sopimuksen teki monta vuotta liigan yhtenä parhaista pelaajista pidetty Kevin Durant, joka saa nelivuotisessa sopimuksessaan uudelta seuraltaan Brooklyn Netsiltä palkkaa keskimäärin noin 41 miljoonaa dollaria vuodessa. Kaikkiaan yhdeksän pelaajaa teki kesällä sopimuksen, joiden vuosiansio on keskimäärin yli 31 miljoonaa dollaria. Vertailun vuoksi, NHL:n parasta vuosipalkkaa nauttii Edmonton Oilersin Connor McDavid, joka tienaa palkkaa keskimäärin 12,5 miljoonaa dollaria vuodessa. Ja nämä ovat vain pelaajien palkkoja, joiden päälle tulevat vielä miljoonien arvoiset sponsorisopimukset. NBA:sta voidaan siis hyvällä syyllä puhua todellisena rahaliigana.

Tähtipelaajilla on myös suuri brändiarvo sekä joukkueidensa, että koko liigan keulakuvina. Amerikassa on edelleen valloillaan hyvin vahva henkilöpalvomisen kulttuuri, jossa kuuluisuudet ovat selvästi eri tasolla kuin tavallinen kansa. Liigan suurimmat tähdet esiintyvät samassa statusluokassa kuin Hollywood näyttelijät ja huippumuusikot, joita usein kuvataan areenan parhailta paikoilta seuraamassa otteluita. NBA markkinoikin liigaansa hyvin vahvasti sen parhaiden pelaajien ja heidän keskinäisten kohtaamisten ympärille rakennetun hypen avulla. Myös sosiaalinen media on luonnollisesti tärkeä osa markkinointia ja liiga kannustaa pelaajiaan luomaan omaa brändiään somessa. Tosin liigan johto on myös asettanut tiukat rajat sille mitä on sallittua julkaista ja mitä ei. Toisaalta tässäkin asiassa suurimmat tähdet toimivat kuten haluavat ja esimerkiksi pitkään liigan ykköstähden viittaa harteillaan kantanut LeBron James on omalla Twitter tilillään useasti arvostellut presidentti Donald Trumpia kovin sanoin.

Yksikään pelaaja ei ole kuitenkaan seuraansa tai liigaa suurempi ja suurimmatkin tähdet ovat vain osa isoa koneistoa, jollainen NBA on. Liigan ravintoketjun huipulla ovat liigan johto ja seurojen omistajat. Omistajille joukkueet ovat pitkäaikainen sijoitus siinä missä mikä tahansa muukin yritys ja omistajat haluavat seuran olevan taloudellisesti kannattava. Seurajohto toimii omistajan alaisuudessa ja muun muassa kokoaa joukkueet. Seurajohto myös varaa uudet pelaajat nuorten pelaajien varaustilaisuudessa eli draftissa, joka on yksi parhaiten joukkueiden välisiä voimasuhteita tasoittava tekijä. Valmentaja valmentaa joukkuetta niillä pelaajilla, jotka seurajohto on hänelle hankkinut. Pelaajilla on vaihtuva markkina-arvo, joka muodostuu heidän pelisuoritustensa perusteella. Seurajohto joutuu joukkuetta rakentaessaan miettimään pelaajien arvon kehittymistä useita vuosia eteenpäin. Kenen tähtipelaajan loisto alkaa jo himmetä ja kenestä kehittyvästä nuoresta pelaajasta voisi tulevaisuudessa saada hyvän myyntihinnan? Joskus seurajohto joutuu pelaamaan todellista shakkia pelaajilla ja varausvuoroilla saadakseen kokoon haluamansa joukkueet. Esimerkiksi tähtipelaajan hankkiminen voi vaatia useamman rivimiehen lihoiksi pistämistä ja tulevien vuosien varausvuoroista luopumista. Oleellinen kysymys, jota seurajohto joutuu jatkuvasti miettimään, on se, että onko nykyinen joukkue sellainen, jolla menestystä voidaan tavoitella heti vai halutaanko rakentaa rauhassa lupaavaa joukkuetta, jotta menestyminen olisi mahdollista muutaman vuoden kuluttua.

Loppujen lopuksi liiga on vain bisnestä. Viihdetuote, jossa pelaajat ovat kauppatavaraa ja yksikin paha loukkaantuminen voi tehdä pelaajasta seurajohdon silmissä viallisen tuotteen ja suistaa uran alamäkeen tai tappioputki valmentajasta huonon tiimin vetäjän, joka on korvattava paremmalla. Niin karua on NBA:n arki kaiken glamourin alla.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close