Tampere
04 Dec, Saturday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Tärkeitä käytännön vinkkejä yrittäjälle 



Kirjoittanut: Arttu Hilli - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rework
Jason Fried
 David Heinemeier Hansson
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tärkeitä käytännön vinkkejä yrittäjälle 

10.7.2019 

 

Hauska löytää kirja, joka puhuu samaa kieltä. Tuntuu, että kaikki kirjassa resenoi todella hyvin omien ajatusten kanssa. Tiedä sitten, onko se hyvä vai huono juttu lukea tällainen kirja. Mark Cuban, tunnettu yhdysvaltalainen yrittäjä, kertoi sijoittavansa mielummin tämän kirjan lukeneeseen yrittäjään kuin MBA:n suorittaneeseen. (MBA on periaatteessa sama kuin kauppatieteellinen Suomessa.) Poimin kirjasta omasta mielestäni kaikista parhaimmat pointit ylös. Tässä tulee siis liuta paljon todella hyviä vinkkejä yrittäjälle. 

 

Kaikki yritysideat lähtevät siitä, että aletaan kartoittamaan ihmisten mielipiteitä, olisiko idea hyvä. Miltei aina ideoihin saa vastauksen ”ei se toimi”, ”sellainen on jo”, ”mieti jotain muuta”. Mikään idea ei siis toimi. Unohda siis toimiiko se ihmisten mielestä vai ei, jos itse uskot siihen anna mennä! Kirjailija antaa esimerkin yrityksestään: Satojen miljoonien IT-alan firma, jolla ei ole yhtään myyjää eikä yhtään markkinointi. Eihän sen pitäisi toimia!  

 

Yrittäjillä yleinen toive on, että saisi ison rahoituksen ulkopuoliselta. Rahoituksen hankinta idean saatuaan kannattaa kuitenkin miettiä loppuun asti. Kirjassa (Fried, Hansson 2010) kerrotaan todella hyviä pointteja, miksei rahoituksen hankinta ulkopuoliselta ei ole järkevää:  

  1. Luovutat kontrollin: Se, jolla on rahaa ohjaa. 2. Rahan ”ulosotto” murentaa yrityksen laadukkuutta: sijoittajat haluavat rahansa nopeasti takaisin. 3. Ulkopuolisen rahan käyttäminen on koukuttavaa, joten sen käyttö johtaa huonoihin sijoituksiin. 4. Sijoitukset ovat yleensä todella huonoja sopimuksia yrittäjälle. 5. Asiakkaat eivät ole enää keskiössä: Päätökset tehdään niin kuin sijoittajat haluavat. 6. Rahoituksen hankinta on todella aikaa vievää ja vaivalloista. Se aika kannattaisi käyttää ennemmin yrityksen kehittämiseen. 

 

Usein yrittäjä maailmassa kuulee ohjeita, että pitäisi epäonnistua jatkuvasti, jotta oppii toimimaan oikein. Rework kirjassa tätä pidetään aivan ylikorostettuna. Jos epäonnistut, tiedät mitä ei pidä tehdä, muttet vieläkään tiedä mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Kaiken lisäksi tilastojen mukaan ne, jotka ovat epäonnistuneet usein yrittäjänä epäonnistuvat suurella todennäköisyydellä uudelleen. Älä siis ainakaan hae epäonnistumisia. 

 

”Millainen suunnitelma sulla on?” Mielestäni suunnitelma siitä, mitä tehdään seuraavaksi pitää olla, muttei ole järkeä suunnitella sitä mitä tehdään kolmen kuukauden taikka vuoden päästä. Suunnitelmat hidastavat nopeita päätöksiä ja saattavat pakottaa yrityksen tiettyyn suuntaan, vaikka todettaisiin tilanteen menneen aivan eri tavalla kuin oletettiin. ”Plans put blinders.” Tehdään suunnitelman mukaan, koska niin on kerran päätetty. Suunnitelmia tehdään sen takia, että saadaan hallinnan tunnetta. Tätä hallintaahan ei tule koskaan olemaan, joten pitempiin suunnitelmien aika kannattaa käyttää nykyhetkeen. 

 

Olen aina ajatellut yrittäjyydestä, että mitä enemmän työtä sen parempi. Olen kuvitellut, että parhaimmat yrittäjät ovat kovimpia tekemään töitä. Tämä pitää tavallaan paikkaansa, mutta se ei tarkoita sitä, että töitä pitäisi tehdä ajallisesti paljon. Se, että tekee 4-8 tuntia päivässä riittää todella hyvin, kun ajan käyttää vain laadukkaasti ja tehokkaasti. Pitkää päivää tekemällä ei saavuta mitään muuta kuin stressiä, huonoja päätöksiä ja kasaantuvaa väsymystä. Vai voiko kukaan väittää, että tekee parempia päätöksiä ja on luovempi väsyneenä? Ei varmasti. Töitä kannattaa tehdä niin kauan, kun pysyy skarppina ja kun ote alkaa lipsua, on parempi lopettaa työskentely. Tehtiin sitten 4 tai 8 tuntista työpäivää, on aloitettava aina siitä mikä on pakko tehdä eikä siitä mikä on kiva tehdä. Näin päivään saadaan sitä tehokkuutta ja voi olla varma, että yritys kehittyy. 

 

Yritys toiminnan yksityiskohtiin ei kannata juurikaan kiinnittää huomiota. Vasta sitten kun ne osoittautuvat erityisen tärkeiksi. ”Good enough is fine.” Jos kehittää ratkaisuja ja toimintoja, jotka ajavat asiansa on tulos riittävän hyvä. Nopeasti hoidettuna voit siirtyä seuraavan askareen pariin ja näin taas tehostaa työpäivää. Kirjassa (Firied, Hansson 2010) nostettiin esimerkiksi vaalimainokset. Ne ovat aina sellaisia, että ne hoitavat asiansa, mutta ovat melko nopeasti sutaistuja. Jos niitä viilailtaisiin pidempään, mainosten julkaisu olisi jo liian myöhäistä. On hyvä muistaa, kelpo ratkaisusta voi tehdä aina jälkeenpäin täydellisen, jos se sitä vaatii. 

 

Nämä yritystoiminnan yksityiskohdat ja pilkulleen viilatut ratkaisut kasvattavat yrityksen ympärille massaa. Samoin palaverit, säännöt ja ratkaisut ongelmiin mitä ei vielä ole. Tämä massa hidastaa yrityksesi päätöksen tekoa ja ketteryyttä, mikä on pk-yrityksen selkeä etulyöntiasema isoihin yrityksiin. Nykypäivän liike-elämä vaatii nopeita muutoksia. Huomasin tämän kankeutumisen myös käytännössä viime keväänä. Proakatemialla nyt keväällä aloittamme tiimiyritys oli alku vuodesta todella ketterä: päätöksiä tehtiin nopeasti, kun massaa ei ollut paljon. Kun kevään mittaan joka viikko istuttiin monia tunteja yhdessä miettien yrityksemme suuntaa, sääntöjä ja muuta sälää, syntyi selkeä ero alku vuoteen verrattuna. Nyt päätösten teko ja toiminnan aloittaminen vievät valtavasti aikaa. 

 

Päätökset, joita palavereissa tehtiin eivät missään tapauksessa olleet huonoja, ainoastaan niiden summa teki yrityksestä kankeanJälkeenpäin katsottuna nämä kaikki päätökset olisi kannattanut tehdä vasta kun ne ovat ajankohtaisia ongelmia. Kirjan (Fried, Hansson 2010) oppien mukaan ei kannata tehdä ratkaisuja ongelmiin, joita ei vielä ole. Voi olla, että näitä ongelmia ei edes koskaan synny. Yrityksen sisäiset säännöt ovat usein juuri näitä ratkaisuja ongelmiin, joita ei vielä ole. Jos pitää sopia pienimmistäkin asioista yrityksessä se johtaa kahteen todella huonoon tilanteeseen 1. työntekijät eivät osaa olla itsenäisiä ja 2. yrityksessä kasvatetaan pomo-alainen kuilua samalla kun luottamus yrityksessä kärsii. Jos täytyy pyytää joka asiaan lupa heijastaa se kaikkialle työyhteisöön. Kohdellessasi työntekijöitäsi kuten lapsia, yrityksestäsi tulee lasten työpaikka. Säännöt ovat sitä varten, jos jokin asia toistuu jatkuvasti. On otettava myös huomioon, että ajankohtaisesta ongelmastakaan ei heti kannata tehdä sääntöä. Jos kerran joku laittaa shortsit jalkaan ja heti määrätään pukukoodi, on kyseessä ennemmin rangaistus kuin sääntö. 

 

Tässä oli pieni osa kaikista Rework -kirja lukuisista käytännön vinkeistä yrittäjälle. Tämä kirja kuvastaa mielestäni hyvin sitä, kuinka käytännön tekemistä yrittäminen lopulta on. Kaikki turha sälä on parempi työntää syrjään, ja keskittyä täysin yrityksen päätoimintoihin. Jos olisin sijoittaja kuten Mark Cuban, olisin ehdottomasti hänen kanssa samaa mieltä: Sijoittaisin mieluummin Rework -kirjan lukeneeseen yrittäjään kuin kauppatieteellisen käyneeseen.  

 

 

Lähteet 

Fried, Jason. Heinemeier Hansson, David. ”Rework”. 2010. Crown Publishing Group. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close