Tampere
23 Nov, Monday
4° C

Proakatemian esseepankki

Tarinoita tekemiseen



Kirjoittanut: Teemu Petäjistö - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Aaltosen ja Heikkilän kirjoittama Tarinoiden voima-kirja kiehtoi minua erityisesti, koska olen viime aikoina törmännyt tarinoihin ja niiden hyödyntämiseen konseptoinnissa. Kirjassa on imagon luomisen ja markkinointiviestinnän lisäksi otettu huomioon tarinoiden hyödyntäminen yrityksen ja sen osaamisen kehittämisessä. Tarinat tavoittavat tunteet, arvot ja monimutkaisuuden tehokkaammin.

Kirjassa elämämme liikkuu pysyvyyden, järjestyksen ja epäjärjestyksen sekä varmuuden ja epävarmuuden akseleiden välillä ja etsii samalla tapaa tulla toimeen molempien ääripäiden kanssa. Aaltonen ja Heikkilä ovat varmoja siitä, että siinä missä teot ja tapahtumat häviävät vähitellen hektisessä elämässä, tarinat ovat pysyvämpiä. Tarinat jäävät jäljelle tekojen jo unohdettua ja antavat keinon tekojen ja tapahtumien sekä niiden välisten suhteiden ymmärtämiselle. Promisiassa Petterin kautta tutuiksi tulleet metaforat ovat tarinankerronnassa loistava työkalu. Usein tarinoissa monimutkaiset ilmiöt vaativat monimutkaisia metaforia tullakseen selitetyiksi. Ja tässä yhteydessä tarinoita hyväkseen käyttävä lähestymistapa toimii.

Aaltonen ja Heikkilä kertovat kirjassaan, että tarinoiden avulla on mahdollista välittää nopeasti olennaista tietoa niin, että se saa parhaimmillaan aikaan oivalluksia ja toiminnan muutoksia ihmisissä ja yrityksissä. Tässä vaiheessa on tärkeää muistaa, että tilanteeseen hyvin valittu ja mietitty lyhyt tarina saa kuulijat helpommin muutoksen tielle kuin vaikkapa perinteinen powerpoint- esitys.

On tutkittua, että johtajat pystyvät paremmin innostamaan ja tukemaan alaisiaan parempiin tuloksiin kertomalla heille tarinoita. Tarinoiden kohdalla on myös pohdittu sitä, että mitä tarinat tarjoavat organisaatioille/yrityksille. Tarinoiden on huomattu välittävän hiljaista tietoa. Tällainen kokemusperäinen tieto pystytään tarinoiden avulla hyödyntämään ja tuomaan esiin yrityksen yhteiseksi tiedoksi. Spontaanisti kerrotut tarinat paljastavat yrityksen arvoja, toimintatapoja ja kulttuuria. Kun tarinoiden ja keskustelujen kautta tuodaan esille yrityksen näkymättömät rakenteet ja ihmisten toimintamallit, pystytään tällöin vaikuttamaan kehittymistä rajoittaviin tekijöihin.

Johtajat voivat hyödyntää tarinoita omassa toiminnassaan. On todettu, että tarina auttaa hahmottamaan johtajuutta paremmin kuin kaaviot ja nämä tarinat koskettavat enemmän kuin kylmät faktat ja tilastot. Johtajat pystyvät paremmin kannustamaan ja innostamaan alaisia kertomalla heille tarinoita esimerkiksi omasta työelämästään. Tämän lisäksi kirjallisuudessa esitettyjä johtamistarinoita on hyödynnetty muun muassa johtajien koulutuksessa ja kehittämisessä.

Aaltosen ja Heikkilän kirjassa oli hyvin sanottu, että tarinan liittyessä läheisesti omaan kokemusmaailmaan, siihen on helppo samastua ja tämä herättää ihmiset työstämään omaan työhön liittyviä haasteita uudella tavalla. Tarinoiden on huomattu toimivan hyvinä keskustelujen herättäjinä johtamisvalmennuksissa. Omaan kokemuspiiriin liittyvät tarinat saavat ryhmät työskentelemään innokkaasti ja tehokkaasti. Tarinamuotoinen lähestymistapa saa näiden lisäksi aikaan konkreettisten toimenpiteiden miettimisen. Johtajat tarvitsevat aikaa ja mahdollisuuksia käydä läpi omaa tarinaansa, koska tämä kaikki tuo lisää energiaa ja muilta ryhmäläisiltä saa kannustusta ja vinkkejä omaan käytännön toimintaan.

Kirjaa lukiessani jäin monesti pohtimaan, että miten Promisia voisi hyödyntää omia kokemuksiaan tarinoiden muodossa. Monia kuitenkin kiinnostaa toistemme projektit ja niissä opitut opit. Tähän mennessä emme ole käyttäneet kovin paljon aikaa opittujen asioiden läpikäymiseen projektien jälkeen. Itselleni tuli mieleen, että voisiko jokainen Promisialainen kirjoittaa ainakin yhden tarinan liittyen johonkin tehtyyn projektiin. Konkreettiset tarinat/opit jo tehdyistä virheistä ja onnistumisista ovat ainakin omalla kohdallani tehokkain vaikuttaja työskentelyyn.

Aaltosen ja Heikkilän kirjassa Maslowin tarvehierarkiaa käsiteltiin mielenkiintoisella tavalla liittyen brändeihin. Brändeissä ratkaisevana tekijänä on se, että ne vetoavat johonkin tarvehierarkian tarpeeseen. Monet brändeistä pyrkivät vetoamaan arvostuksen ja tunnustuksen tasoon, statuksen merkkeinä toimivat hyvin muun muassa Jaguar ja Rolex.  Aaltonen ja Heikkilä haastattelivat kirjaansa varten Suomen mainonnan ja markkinointiviestinnän asiantuntijaa, Timo Everiä. Hänen määritelmänsä mukaan ”tarina on yrityksen tai tuotteen historia, sielu, todellinen olemus tai yksinkertaisesti syy olla olemassa.” Kun yritys alkaa kehittää tarinaa, on tärkeää pohtia syvällisesti ja yksityiskohtaisesti sitä, mistä yrityksen tarina todella rakentuu ja mikä on yrityksen tai tuotteen sielu ja merkitys. Monet mainonnan tekijät sortuvat usein esittämään kauniin ja todentuntuisen tarinan, vaikka se ei aivan pitäisi paikkaansa. Tällaisella tarinalla ei edetä kovin pitkälle ja ihmiset eivät loppujen lopuksi usko tällaista tarinaa.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close