Tampere
25 Oct, Monday
8° C

Proakatemian esseepankki

Tarinoiden rakenne



Kirjoittanut: Janne Pussinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Tarinankerronta vaikuttaa hyvin yksinkertaiselta. Keksit päästäsi tarinan ja alat työntämään ajatuksiasi paperille, kertoen haasteista ja hahmoista, joita päästäsi löytyy. Todellisuudessa tarinankerronta, varsinkin tehokas tarina, vaatii todella paljon työtä tarinankertojalta. Tarinaa varten täytyy pohtia monia asioita: hahmojen motiiveja, perimmäistä konfliktia tarinan taustalla, teemoja ja koko tarinan keskeistä jännitettä. Ja sitten koko tarinan juonen pitäisi käydä järkeen.

Eikä koko tarina voi olla vain korkea oktaanista toimintaa ja vauhtia! Henkilö, joka tarinan kokee, oli hän sitten kuuntelija, lukija tai pelaaja, pitää antaa sulattaa informaatiota, jonka tarina on hänelle työntänyt. Hänen pitää antaa hengittää hetki, todella antaa aikaa tuntea tarinan takana olevat tunteet, hahmojen tunteet.

Onneksi ihmisillä on niin pitkä historia, että olemme kehittäneet todella monta erilaista työkalua, jotka helpottavat tarinankertojan taakkaa! Yksi, joka on vieläkin populaarikulttuurissa todella suosittu keino jäsennellä tarinaa, on vakiintunut three-act structure, eli kolmen näytöksen rakenne. Jos olet nähnyt elokuvan tai lukenut fiktiivisen romaanin, olet todennäköisesti törmännyt tähän rakenteeseen. Suurin osa nykymediasta on kasattu tämän rakenteen ympärille.

Yksinkertaisuudessaan tämä rakenne jakaa tarinan kolmeen osaan. Kolme eri osaa rakentavat tarinaa draaman kaaren (josta kirjoitan myöhemmin) mukaan, korottaen koko ajan panoksia ja sankareihin kohdistuvia uhkia. Rakenteen osat muodostavat kasvavan riskin, kunnes elokuvan kliimaksissa, elokuvan huippuhetken ja sitä seuraavan laskun.

Ensimmäinen osa kolmen näytöksen rakennetta voidaan ehkäpä nimetä asetukseksi. Tässä osassa tarinankertoja asettaa tarinan perusteet: mikä on tarinan maailmassa normaalia, millaisia henkilöitä päähahmot ovat ja näin edelleen. Ensimmäinen näytös, asetus, loppuu konfliktiin. Tämä konflikti on päähahmojen kohtaama haaste, joka muuttaa heidän elämäänsä. Morsian pakenee alttarilta, nuoren miehen ottovanhemmat surmataan tai setä häviää syntymäpäiväjuhlistaan.

Toinen näytös on konfrontaatio. Konfrontaatio on usein pisin osa tarinaa, jossa tarina oikeastaan tapahtuu. Tässä osassa päähahmot kasvavat ja kohtaavat usein pienempiä haasteita. Ehkä he tapaavat uusia hahmoja. Toisessa osassa päähahmoihin voidaan tutustua tarkemmin, heittämällä heille erilaisia haasteita ja tilanteita, jotka kertovat meille enemmän hahmojen sisäisestä maailmasta.

Kolmas, ja viimeinen osa, tätä rakennetta on ratkaisu. Tässä osassa päähahmot hahmot lopulta kohtaavat haasteen, joka esiteltiin asetuksessa ja ratkaisevat sen. Ratkaisu sisältää johdannon tarinan huippukohtaan, huippukohdan ja denoumentin, tarinan huippukohdan jälkeisen voiton täyteisen helpotuksen. Se kertoo mitä tarinan hahmoille, kun heidän ensimmäisessä näytöksessä kohtaamansa haaste on ratkennut. Mitä Frodo ja muut hobitit tekevät, kun Sauronin sormus on lopulta tuhottu?

Tämä lyhyt esittely ei tee todellista oikeutta tai edes esittele tarpeeksi hyvin, mutta siitä voi löytää todella paljon infoa, jos on valmis lukemaan englanninkielisiä lähteitä. Three-act structure on hyödyllinen tapa suunnitella mitä tahansa tarinaa, oli kyseessä novelli, elokuva tai markkinoinnissa käytettävä tarina.

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close