Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Tarinankerronan perusteet



Kirjoittanut: Janne Pussinen - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
The Storytelling Method
Matt Morris
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita todennäköisesti jo ennen kuin olimme ihmisiä. Tai voisi jopa sanoa, että se mikä erottaa meidät eläimistä on tapamme ja kykymme kertoa tarinoita ja kasvattaa erilaisia narratiiveja omista kokemuksistamme, luonnon tapahtumista ja jopa vetäistä niitä tyhjästä. Joka tapauksessa on varmaa, että tarinat ovat kulkeneet ihmiskunnan mukana yhtä pitkään, kun mitään kulttuurin tapaistakaan on ollut olemassa. Vanhimpia kirjoituksia, joita arkeologit ovat löytäneet ovat löytyneet muinaisia babylonialaisia tekstejä, joista kaksi ovat tärkeimpiä. Hammurabin laki, joka on kirjoitettu 1754 vuotta ennen ajan laskun alkua. Hammurabin laki listaa joitain ensimmäisiä lakeja, joita ihmiset ovat käyttäneet. Yksi näistä on surullisen kuuluisa ”silmä silmästä” laki. Hammurabin laki pitää sisällään myös ensimmäisiä verotussääntöjä ja muun muassa syytetyn oletuksen viattomuudesta. Mielenkiintoista tekstiä, johon kannattaa tutustua, jos haluaa tietää miltä aikaisimmat lait ja kulttuurit näyttivät.

Tarinankerronnan kannalta meitä kiinnostaa kuitenkin toinen muinainen teksti, joka on myös yksi ensimmäisiä tekstejä, joita on ikinä löydetty. Muinaisen mesopotamian alueella, 2100 vuotta ennen ajan laskun alkua kirjoitettu kirjaimillenne eepos, Gilgamesh. Joka kertoo ihmiskunnan ensimmäisen kaupungin, Urukin, kuninkaasta GIlgameshista. Kuninkaiden kuninkaasta ja ehkä ensimmäisestä arkkityyppisestä sankarista. Sen kirjoittamisesta on vaihtelevien arvioiden mukaan joko 4000 tai 5000 vuotta vanha. 5000 vuotta! Näin pitkään ihmiskunta on ilmaissut itseään tarinoiden kautta.

Tarinat tekevät niin monia asioita. Niitä voi käyttää niin moneen erilaiseen asiaan, ja ne ottavat niin monta erilaista muotoa. On tarinoita, joita kerromme itsellemme, on tarinoita joita kerromme toisillemme, on tarinoita, joita kerromme lapsille, tarinoita joita kerromme aikuisille. Kerromme tarinoita viihdyttääksemme, opettaaksemme, kauhistaaksemme tai naurattaaksemme. Kaikki meistä myös kertovat tarinoita, tajuamme me sitä tai emme. Tarinankerronta on kuitenkin yleensä kommunaalinen, yhteisöllinen teko. Miten omasta tarinankerronnasta voi saada mahdollisimman paljon irti ja miten sitä voi hyödyntää omassa tai yrityksen viestinnässä? Millaista on tehokas tarinankerronta?

Tärkeintä on muistaa, että vaikka yleensä on aina yksi tarinankertoja, on tarinankerronta aina kaksi suuntainen tie. Tarinalla on aina kertoja, jonka sanoilla ja tarinankerronnan metodeille on totta kai vaikutusta tarinan sisältöön, tunnelmaan ja vaikutuksiin. Mutta myös tarinan kuulijalla on väliä. Yleisö tuo mukanaan aina erilaisia odotuksia ja ennakkoluuloja. Sen takia mitä tahansa tarinaa kerrottaessa on hyvä ottaa tiettyjä asioita huomioon. Matt Morriksen teoksessa The Storytelling Method hän listaa muutaman huomion ja tarinan kerronnan perusteen, jotka on hyvä ottaa huomioon, kun suunnittelee minkäänlaista tarinankerrontaa. Lisäksi loppuun yksi oma vinkkinä vuosien interaktiivisen tarinan kerronnan (suomeksi: nörtteilyn ja roolipelaamisen) kokemuksesta kerätty oppi.

Ensimmäinen askel on löytää kerrottava tarina. Morris esittää kirjassaan muutamia kysymyksiä, joita voi käyttää oman tarinan löytämiseksi. Brainstormaaminen on tässä hommassa pääosassa, ja Morriksen kysymykset voivat auttaa tässä (kuten voi myös ns lootuskukka-metodi, josta voit lukea lisää täältä https://bit.ly/38bSold ). Hän esittää, että kirjoitat paperille viisi kategoriaa: kuka, mikä, milloin, missä ja miksi. Sen jälkeen täytä alla oleviin kysymyksiin vastaukset. Voit täyttää ne jonkun kategorian näkökulmasta tai vaikka usean kategorian alle. Morriksen täytettävät kysymykset ovat:

  • Jos voisin tehdä mitä tahansa tällä hetkellä, tekisin ___
  • Jos voisin huomenna matkustaa minne vain huomenna, matkustaisin ____
  • Asia, joka saa minut nauramaan kaikista eniten on _____
  • Minulle TV tarkoittaa ____
  • Kun olin [valitse ikä, joka sinulla tulee ensimmäisenä mieleen], ajattelin paljon ______
  • Tänään opin ____

Sitten täytä jokaiseen kysymykseen liittyen kaikki viisi kategoriaa. Nämä keinot voivat saada ajatuksesi juoksemaan jonkinlaisen tarinan suuntaan.

Tarinat ovat perusteellisesti tunteisiin vetoavia ja perustuvia asioita. Sen takia on tärkeää, että jokaisessa kerrotussa tarinassa täytyy olla tunteita ja yleisön täytyy pystyä samaistumaan näihin tunteisiin. Miten saat yleisössä haluamasi tunteet herätettyä? Morris suosittelee herättämään nämä tunteet itsessäsi, kun kerrot tarinaa. Jos haluat saada tarinaasi surua, pohdi jotain mikä sai sinut surulliseksi ja sisällytä sitä kokemusta tarinaan ja tarinankerrontaasi.

On tärkeää myös antaa tarinan niin sanotusti hengittää. Kun kerrot tarinaa, sisällytä esitykseesi taukoja oikeisiin hetkiin. Mitä ovat oikeat hetket? Ne ovat niitä hetkiä, jolloin yleisö ilmaisee tunteitaan. Hyville standup-koomikoille tämä on melkein luontaista. He tietävät milloin antaa yleisönsä vain nauraa vitsin jälkeen. Huumorissa muutenkin, enemmän kuin missään muussa tarinankerronnassa ajoitus on kaikki kaikessa. Liian nopeaan kerrottu vitsi vitsin perään pilaa esiintymisen rytmin, eikä anna yleisölle tarpeeksi aikaa vain kuunnella ja kokea kaikkea huumoria. John Mulayne osaa tarinansa tauottamisen todella hyvin, kuten myös toisen tärkeän tarinankerronnan osan, kehon kielen. Hän eläytyy tarinaansa ja ilmaisee niin omat kuin myös tunteet, joita haluaa yleisön tuntevan omassa esiintymisessään. Jos haluaa perehtyä hyvään tarinankertojaan (ja minun huumorintajuuni), kannattaa katsoa kaikki Mulaynen erikoiset Netflixistä.

Tarinankerronta on kyky jota kaikkien yrittäjien kannattaa opetella. Tarinallistaminen ja tarinankertominen ovat loistavia keinoja niin markkinoinnissa kuin pitchaamisessakin tarinankerronta korostuu, koska ihmiset pystyvät samaistumaan tarinoihin. Emotionaalinen yhteys aiheeseen saattaa niin sanotusti huijata ihmisiä uskomaan tyhmiäkin asioita.

Morriksen kirjasta löytyy hyvät perusteet tarinankerrontaa, mutta tähän loppuun yksi hyvä vinkki tarinoiden kirjoittamiseen (ainakin se on todettu hyväksi roolipeleissä). Varastaminen. Jos löydät hyvän tarinan tai edes tarinan osan, varasta se ja aseta se omaan tarinaasi. Onko sinulla lempihahmo Game of Thronesista? Varasta sen päämotivaatiot ja luonteenpiirteet ja aseta ne omaan omaan tarinaasi. Pidätkö jostain tietystä juonen mutkasta Kummisetä-elokuvista? Kopioi se! Ihmiset samaistuvat hyvin usein tuttuihin asioihin, vaikka vain alitajuisella tasolla. Sen takia Karl Jungin kuvailemat arkkityypit ovat myös hyödyllisiä hahmoja missä tahansa tarinassa. Mutta se on paras oppini. Varasta kaikki tarinoista, joista pidät.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close