Tampere
24 Jan, Sunday
1° C

Proakatemian esseepankki

Tappelu tappelu, luuta ja verta



Kirjoittanut: Aleksi Suni - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Konflikti päivässä
Kirsi Piha
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Meille kaikille on varmasti akatemialla sanottu, että tiimissä tulee väkisin konflikteja. Oma mielipiteeni tästä poikkeaa siinä määrin, että näen konfliktit epäonnistumisena suunnittelu ja toteutusvaiheessa. Oma mielipiteeni ei ole vieläkään ole muuttunut tästä, mutta olen kuitenkin oppinut hyväksymään konfliktit ja uskon oikealla käsittelytavalla niiden vauhdittavan tiimiä, mikäli toiminta muuten junnaisi paikoillaan. Toisaalta näen tämän myös negatiivisena hidasteena ja passivoivana tapahtumana, mikäli siihen ei puututa oikealla tavalla tarpeeksi ajoissa.

Meidän tiimissämme tulee runsaasti konfliktitilanteita monesta eri aiheesta. Näitä ovat sitoutuminen, aikataulutus, luottamus, motivaatiot, arvot, pajatilanteet ja eriävät mielipiteet. Olemme varmasti kinastelleet kaikesta siitä mitä tiimiin liittyy. Ihmisiä on lähtenyt pois ja osa porukasta on vaihtanut koulua. En silti koe näitä tilanteita epämukavana tai näe hälyttävä juurikin näitä konflikteja. Meillä ei vain ole vielä työkaluja tai tietotaitoa uppoutua ja ratkoa niitä ongelmia, jotka näitä aiheuttavat. Pitää silti muistaa, että virheitä tekemällä oppii tekemään parempia virheitä.

 

Ratkaisu

Konflikti on ratkaisu, mielipiteestäni riippumatta. Mutta minkä takia se on oleellinen osa liiketoiminnan ja tiimin menestymistä? Miksi sillä luodaan ihmisille sitoutuneisuutta ja luodaan uusia mahdollisuuksia? Onko olemassa huonoja ja hyviä konflikteja?

Kaikki tiedämme, että maailma muuttuu järisyttävää vauhtia ja meidän tulisi pysyä tämän muutoksen aallonharjalla. Varsinkin meillä proakatemialaisilla on ainakin puheiden mukaan palava halu omata mindset, johonka kuuluu muutoshalukkuus ja itsensä kehittäminen. Miksi silti päädymme näihin tilanteisiin, vaikka omistamme ne piirteet, jotka nimenomaan tekevät meistä joustavia ja ymmärtäväisiä?

Ihmisille on tyypillistä tukeutua vanhaan tietoon ja aikaisempiin kokemuksiin. Itsekin sorrun tähän usein, koen sen turvallisena ja ei tarvitse haastaa itseään, niin paljoa. Vaikka tiedostamme tarpeen muuttua, niin silti yritämme taistella muutosta vastaan vanhoilla tavoilla, vanhoilla työkaluilla ja nojaudumme niihin rakenteisiin, jotka olemme luoneet elämämme aikana. Miksi? Koska se on paljon helpompaa.

Tiimissä me pyrimme paikkailemaan ja huoltamaan niitä osa-alueita, jotka koemme rikkinäisinä, vaikka todellisuudessa ne pitäisi rakentaa täysin uudestaan. Näiden ero on vaikea tiedostaa, milloinka paikata ja milloinka rakentaa uutta. Me olemme kuitenkin vain osuuskunta muiden joukossa ja siksi onkin luontaista, että meidän tulisi jatkuvasti päivittää omia uskomuksiamme ja tapoja. Nämä ovat uuden rakentamista ja niitä ei voi nopeuttaa millään muulla, kuin tuomalla täysin uusia näkökulmia ja toimintatapoja tiimiin ja yritykseen.

Minusta konflikti on sellainen asia, joka lähtökohtaisesti tulisi välttää. Koenkin tämän olevan negatiivinen piirre itsessäni. Tiedostan sen, mutta pidän siitä silti kiinni. Minun kaltaisteni ihmisten olisi silti hyvä tiedostaa, että kaikissa yrityksissä on konflikteja, riippumatta omasta haluamisesta. Mikäli näin ei ole, niin ne ovat vain vielä piilossa ja niitä ei ole käsitelty. Tällaiset näkymättömät konfliktit ovatkin juuri niitä, jotka nakertavat majavan lailla tehokkuutta ja yrityksen kykyä kehittää toimintaansa.

Yrityksen tavoite

Yrityksen perustavoite ei ole luoda hyvää mieltä ja hattaraa. Sen tavoite ja tehtävä on toteuttaa yrityksen visiota/tarkoitusta ja toteuttaa tulosta. Lamppufirma myy lamppuja, jotta se saa rahaa. Tulokseen pääsyä tehostaa silti monet asiat, kuten työntekijöiden hyvinvointi, onnistuneet strategiat, missio ja juurikin konfliktoinnin kulttuuri.

Jokainen yritys on erilainen ja meidän tulisi tiedostaa tämä. Emme voi kopioida muiden toimintaa loputtomasti ja olettaa sen olevan se avain, jota kaipaamme menestykseen.

Menestyneet yritykset

Jokaisella menestyneellä yrityksella on vahva missio, joka ei ole pelkästään suuri tulos. Se luo yritykselle sen elämäntarkoituksen ja näin ollen houkuttelee parhaimmat tekijät töihin ja luo vahvaa brändiä, johonka meidän on helppo samaistua. Me emme näe näitä yrityksiä enää objekteina, vaan jonakin suurempana ja merkityksellisempänä.

Toinen yhdistävä tekijä on pyrkimys maksimoimaan epämukavuutensa. Ei nojauduta helpoimpaan vaihtoehtoon ja tehdä matalalla riskitasolla. Jokaisella näistä yrityksistä on voimakas pyrkimys luoda konflikteja. He kaikki pyrkivät löytämään mahdollisimman nopeasti piilossa olevat konfliktit ja takertua kiinni niihin signaaleihin, jotka ohjaavat konfliktiin. Sillä yritykset eivät voi parantaa toimintaansa ilman, että kyseenalaistavat tekemistään ja haastavat itsensä tehokkaampaan, sekä parempaan toimintaan.

Lähestyminen

Mikä on oikea tapa lähestyä konfliktia? Jokaisella on siihen oma tapansa. Esimerkkinä kirjassa sanottiin, että Amazonin johto huutaa ja riitelee keskenään tavalla, joka ei ole niin rakentava. Miksi se silti menestyy? Aina huutaminen ja kova kommunikointi ei ole huono asia ja se voi olla juurikin se tapa, jolla saadaan viesti viimeinkin perille. Meillä on varmasti riitelystä kokemusta ja tiedämme, että harvoin asiat jäävät riidan jälkeen käsittelemättä tarkasti. Monessa suomalaisessa yrityksessä johto on liian hiljaa, eikä uskalleta puhua suuta puhtaaksi. Tämä taas saattaa aiheuttaa piileviä konflikteja. Halu pitää kiinni omasta tittelistä on suurempi, kun halu haastaa ja näin ollen luoda uusia mahdollisuuksia.  Tarkoituksena ei kuitenkaan ole yleistää kaikkia. Onhan meillä Suomessakin globaalisiti menestyviä yrityksiä. Kolmantena yhdistävänä tekijänä on, että kaikki ovat menestyviä yrityksiä.

Tiimille

Olemme kaikki kasa tunteita ja persoonia. Kannamme helpommin negatiivisia tunteita ja ne takertuvat herkemmin meihin. Esimerkiksi haukkuminen tuntuu pidempään kuin kehu. Aikaisemmin yleinen johtamistapa olikin patruunatehtaan johtamisistyyli, jossa luotiin pelkojen ja rangaistusten kautta yhteistä kulttuuria. Nykypäivänä on kuitenkin selvää, että ihminen tarvitsee myönteistä kannustusta ja onnistumisia, jotta pystyy toimimaan optimaalisen tehokkaasti. Mitenkä tällaiseen tunteiden aarrearkkuun sopii konfliktit?

Kuten aikaisemmin mainitsin, niin on tiedostettava se fakta, että konflikteja tulee väkisin. Kun sen hyväksyy, niin on helpompi hengittää. Olemme kaikki yksilöitä ja yhteen törmäyksiä sattuu. Meidän tulisikin luoda yhteinen kulttuuri, jossa erilaisia näkökulmia kannustetaan ja erilaisuudesta tehdään rikkaus. Näin annamme itsellemme ja yritykselle mahdollisuuden saavuttaa tulos, joka muistuttaa enemmän parasta, kun huonointa mahdollista lopputulosta. Tiimin tulisi muistaa yksilötasolla seuraavat asiat

  • Kaikki haluavat tulla kohdelluksi tavalla, joka on kunnioittava ja arvostava
  • Me kaikki haluamme, että mieluummin pyydetään, kun käsketään
  • Haluamme tietää miksi teemme jotakin ja mikä sen tarkoitus on
  • Emme halua uhkauksia vaan vaihtoehtoja
  • Kaikille pitää antaa mahdollisuus ja jos tekee virheen, niin antaa uusi

 

Pohdinta

Aihe on mielenkiintoinen, sillä minä tosiaan ajattelen hieman konfliktivastaisesti. Omaan silti samaa ideologiaa mikä kirjasta tulee esille. Opinkin näkemään uudessa valossa sen, että konflikti on tehokas työkalu, mikäli sitä käytetään oikein. Pidin kuitenkin siitä, että kirjassa painotettiin sanomaa, jossa kerrotaan, että konflikteja ei pidä luoda väkisin, sillä tällaiset eivät ole aitoja tilanteita ja ne eivät tehosta toimintaa. Meidän tiimiyrityksellä on varmasti jatkossakin paljon eriäviä näkökulmia ja mielipiteitä, mutta uskon, että pystyn näkemään ne tulevaisuudessa arvokkaampina ja luulen, että pystyn tuomaan omatkin mielipiteeni rohkeammin esille.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close