Tampere
26 Nov, Thursday
3° C

Proakatemian esseepankki

Tapahtumatuotanto 2000-luvulla



Kirjoittanut: Veli-Matti Kolari - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Meidän tiimiyrityksen yksi valituista liiketoiminnan haaroista on jatkossa tapahtumatuotanto. On kyllä mielenkiintoinen ala. Vaikka maailma muuttuu, niin tapahtumia tullaan varmasti järjestämään tavalla tai toisella. Mikä on sitten Evisionin kulma erottuakseen muista tapahtumajärjestäjistä? Koen, että tämän hetkisillä kilpailullisilla markkinoilla pitää löytää jotain uutta twistiä tekemiseen. Uudenlainen toiminta tekee itse liiketoiminnan pyörittämisestäkin entistä innostavampaa. Tämä on mielestäni tärkeä, oli ala mikä tahansa. Mitä järkeä on lähteä tekemään samankaltaista liiketoimintaa kuin nykyiset alan yritykset, jos ei pysty tuomaan jotain lisäarvoa verrattuna muihin?

Mistä sitten löytää uudenlaista twistiä liiketoimintaan? Googlen vastausten perusteella suositellaan seuraamaan trendejä. Tuohan helpotti asiaa. No itseasiassa kyllä. Suomi tulee trendeissä usein aina jäljessä ja monet liiketoiminnat sekä alat ovat jopa vuosikymmeniä toimineet Yhdysvalloissa ennen kuin ne rantautuvat Suomeen. Eli pitäisi benchmarkata Yhdysvaltojen tapahtumatuotannon kenttää ja rantauttaa siellä toimineet liiketoimintamallit Suomeen. Kuulostaa helpolta ja järkevältä. Taas nopean googlettelun perusteella moni arvostetuista liikemiehistä toimii juuri näin. Kun tätä lähti pohtimaan, niin Hjallis Harkimo ja esport on varmasti yksi hyvä kotimainen esimerkki. Vajaa pari vuotta sitten Harkimo toi Diilin kautta esille juuri esporttia.

Suomessa ei tällä hetkellä ole juuri järjestetty virtuaalitapahtumia Rami Salomaan mukaan, vaikka maailmalla ne ovat jo runsaassa käytössä. Nämä Suomen yksittäiset tapahtumat ovat keränneet hurjasti kiinnostusta, vaikka järjestelyt ja taustavoimat eivät ole aina parasta A luokkaa olleet. (Salomaa 2019.) Salomaa kertoi omat kokemukset Suomen ensimmäisen ja ainoan virtuaalisen Markkinointisummitin järjestämisestä. Tapahtuman idea oli, että voit viiden päivän aikana valita sinua kiinnostavat haastattelut ja katsoa ne sinulle sopivana ajankohtana, jolloin saat konkreettisia vinkkejä Suomen parhailta markkinoinnin asiantuntijoilta. Veloituksetta. Maksullisella VIP-passilla sai lisäetuja, esimerkiksi tapahtuman sisällön vuodeksi käyttöön. Salomaa kertoi olevansa aivan tavallinen kaveri ilman hyviä verkostoja, mutta oli tästä välittämättä useiden puhelinsoittojen jälkeen saanut virtuaalitapahtuman videoihin puhumaan esimerkiksi muuan kauppiaan Valtteri Lindholmin ja opettajan Alf Rehnin nimelliskorvauksia vastaan. Tapahtuman taustalle ja rahoittamaan hän sai esimerkiksi Finnveran, Business Finlandin ja Elon.

Salomaa kertoi, että tapahtuman jälkeen hän on saanut erittäin paljon hyviä kontakteja ja verkostoa, joiden kautta hänelle on satanut uusia työtilaisuuksia, niin kuin puheenvuoro markkinointiliiton Kasvuaamussa. Häneltä on kysytty useaan kertaan, milloin hän järjestää Markkinointisummitin uudestaan tai tekee virtuaalitapahtuman jostain muusta aiheesta. Hän on kertonut olevansa tällä hetkellä täysin työllistetty, eikä pysty irrottamaan aikaa uusien tapahtumien jäljestämiseen. Hän kertoi, ettei se enää häntä itseasiassa edes kiinnosta. Hän on virtuaalitapahtuman jo järjestänyt. Salomaa koki, että ehdottomasti joku jatkaja Markkinointisummitille pitää saada ja ylipäätään lisää virtuaalitapahtumia Suomeen.  Hän lupautui olemaan mielellään auttamassa ja mentoroimassa, mikäli joku taho haluaa lähteä järjestämään Markkinointisummittia tai jotain muuta virtuaalitapahtumaa.

Onko virtuaalitapahtumissa sitten mitään bisnestä tai tulevaisuutta? Evento lehden mukaan maailmalla ihmisten välisen kohtaamisen arvo katsotaan miljardien arvoiseksi liiketoiminnaksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tapahtumatuotantoa kutsutaan tapahtumateollisuudeksi ja arvo on vuositasolla arvioitu olevan 280 miljardia dollaria, kun vastaavasti Suomessa tapahtumatuotanto katsotaan vain yhdeksi matkailun osaksi. (Evento 2019.) Vaikuttaa siis minusta siltä, että Suomessa koko ala vaikuttaa olevan lapsen kengissä ja odottaa, että joku lähtee uudistamaan alaa. Suomessa ei ymmärretä, että hotellien ja logistiikan lisäksi tapahtumien järjestämisessä käytetään kuitenkin runsaasti myös muiden alojen tuote- ja palvelutarjontaa, kuten kokoustiloja, tapahtumatekniikkaa, turvallisuuspalveluja, viestintä- ja mainostoimistoja, sisällöntuotantoa, painotaloja, logistiikka- ja kuljetusyrityksiä, ravintoloita sekä catering- ja elämyspalveluja (Evento 2019).

Suomi on teknologian kehto, mutta silti me emme järjestä montaakaan virtuaalitapahtumaa, vaikka maailmalla niitä järjestetään koko ajan enemmän ja isommin. Mistä tämä johtuu? Ehkä tekniikkaa ja osaamista löytyy yrityksiltä, mutta virtuaalitapahtumien järjestämisessä vaadittua osaamista ei ole talon sisällä. Eikä uskalleta lähteä ostamaan joitain palveluita uudenlaisen toiminnan takia, kun ei nähdä virtuaalitapahtuman hyötyjä. Salomaa muistuttaa, että virtuaalitapahtumahan ei sulje pois fyysisen tapahtuman olemassa oloa. Virtuaalitapahtumahan voi olla myös fyysisen tapahtuman lisäpalvelu, jonka kautta voit nähdä kaikki fyysisen tapahtuman tapahtumat. Tai toisinpäin (Salomaa 2019.)

Itse näkisin, että tulevaisuuden tapahtumantuotanto yritys aloittelee toimintaansa tarjoamalla nykyisille fyysisille tapahtumille lisäpalvelua virtuaalitapahtumalla. Nykyisin tapahtuman järjestäjät haluavat tarjota yhä enemmän arvoa elämyksistä nauttiville VIP-asiakkailleen ja asiakkaat ovat näistä valmiita maksamaan. Ei ennen esimerkiksi musiikki tapahtumiin ollut neljän eri tason lippuja. Lisäksi onhan se trendikästä, että sinun tapahtumasikin on digitaalisestikin saatavana.

Ehkä tulevaisuuden yritys lähtee alussa myös järjestämään paria kouluttautumiseen suunnattua virtuaalitapahtumaa, minkä lisäpalveluna he tarjoavat esimerkiksi b to b suunnattua fyysistä tapahtumaa yrityksen tiloissa kouluttautumispäivän hengessä. Kuinka paljon enemmän lisäarvoa henkilöstö voi virtuaalitapahtumaan osallistumisesta saada, kun puhujien esiintymisten jälkeen henkilöstö tiimioppimismallin metodein käy esimerkiksi dialogia tulevaisuuden yrityksen organisoimana? Uskallan väittää, että paljon.

Lisäksi fyysisien tapahtumien jatkoksi voidaan b-to-b asiakkaille tarjota käyttöoikeuksia virtuaalitapahtuman puheiden katseluun henkilöstön oman ajan katselua varten. Käyttöoikeuksien myöhempi katselu on taas tietysti järkevää hyödyntää uusien fyysisten koulutustapahtumien tarjoamisen muodossa ja niin edelleen. Fyysisiä tapahtumia voidaan tarjota jokaiselle mukaan lähtevälle b-to-b asiakkaalle, jolloin yksittäinen virtuaalitapahtuma toimii siis vain alustana. Kun alustana on virtuaalitapahtuma, niin se ei ole myöskään välttämättä tiettyyn aikaan sidottu. Lisäksi esimerkiksi virtuaalitapahtuman videokuvaus ja web-tuotanto voidaan ulkoistaa näihin erikoistuneille yrityksille ja mahdollisille tulevaisuuden kumppaneille, jolloin aloittamiskynnyskin on erittäin pieni.

Tykkään kyllä, kun monella alalla on kehitystä luvassa. Se pistää sukat jalassa pyörimään. Mielenkiinnolla seuraan, mitä tulee tapahtumaan ja mihin suuntaan meidän Evisionin tapahtumatuotanto haara suuntautuu.

 

Lähteet

Salomaa, R. 2019. Markkinointiliiton kasvuaamu 6.9.2019. Finnkino Plevna. Tampere

Evento, 2019. Tapahtumien ja toimistojen ammattilehti. Suomessa aliarvostettu ala on maailmalla miljardiluokan bisnes. Luettu 12.12.2019. https://eventolehti.fi/artikkelit/suomessa-aliarvostettu-ala-on-maailmalla-miljardiluokan-bisnes/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close