Tekijät Mira Laine & Jiri Töytäri

Mitä ja kenelle?

Tanssi- ja liiketerapia (eng. Dance/ Movement Therapy (DMT) on ekspressiivinen terapiamuoto, jossa pyritään liikkeen ja tanssin kautta saavuttamaan kehon ja mielen tasapaino. Tanssiterapian vaikutukset ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä, minkä vuoksi sen sovellettavuus erilaisten sairauksien kohdalla on hyvä. (Dance/Movement Therapy (DMT), 2018.) Tanssi- ja liiketerapian on tutkitusti näytetty vaikuttavan positiivisesti ahdistuneisuuteen, dementiaan, itsensä ilmaisun ongelmiin / ihmisten väliseen vuorovaikutukseen, masennukseen, nivelreumaan, krooniseen kipuun, syömishäiriöihin ja traumaperäiseen stressihäiriöön.

Tanssiterapian tulisi olla osana monipuolista kuntoutusta. Esimerkiksi syömishäiriötä, kuten anoreksiaa ja bulimiaa, ei pitäisi alkaa hoitamaan pelkän tanssi- ja liiketerapian keinoin. Tärkeää olisikin saada kuntoutukseen mukaan myös muiden alojen osaamista kuten psykologi, terapeutti ja psykoterapeutti, jotta kuntoutujalle voidaan tarjota mahdollisimman laajat keinot kuntoutumiseen hänen voimavaransa huomioiden. (Lindberg, 2021.)

Ennen tanssi- ja liiketerapian aloittamista tulee huomioida kuntoutujan tilanne. Vaikka tanssiterapiaa voi soveltaa monenlaisiin tilanteisiin, on tärkeä huomioida, että tanssiterapia ei sovi kaikille kaikissa tilanteissa Traumaattisen kokemuksen kokenut ihminen ei välttämättä ole vielä valmis ilmaisemaan tunteitaan, ennen kuin turvallisuuden tunne on luotu uudelleen. (Lindberg, 2021.) Tässä on myös tärkeää huomioida riittävän luottamussuhteen luominen kuntoutujan ja terapeutin välillä. Sillä jos kuntoutuja ei koe terapeuttia luotettavaksi, ei hän todennäköisesti halua ilmaista tunteitansa avoimesti. Kuntoutujalla voi myös esiintyä terveydellisiä tekijöitä, jotka estävät tanssi- ja liiketerapian aloittamisen esim. syömishäiriön aiheuttaman aliravitsemuksen aikana ei tule aloittaa kulutusta lisäävää harjoittelua vaan on kuntoutujan terveyden tila saatava kuntoon ensin muilla keinoin. Osa kuntoutujista voi olla täysin vieraantuneita omista kehoistaan ja kehoon liittyvistä tunteistaan tai tunteet omaa kehoa / itseään kohtaan ovat negatiivisia (Muhlheim, 2021).

Tanssiterapian tutkimusnäyttö

Tanssi- ja liiketerapian vaikutuksia on tutkittu jonkin verran ja tutkimusten perusteella on saatu positiivista näyttöä sen vaikuttavuudesta mm. erilaisten mielenterveysongelmien, kuten syömishäiriöiden, masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Positiivisia tutkimustuloksia on saatu myös autististen lasten ja alzheimerpotilaiden hoidossa. (Dance/ Movement Therapy (DMT), 2018.) Tanssi- ja liiketerapia on kuitenkin yleisesti vielä varsin tuntematon ja vähän käytetty terapiamenetelmä ja satunnaistettuja vertailututkimuksia tarvitaan lisää. (Karkou, Aithal, Zubala & Meekums, 2019.)

Tanssiterapian vaikuttavuudesta aikuisten masennuspotilaiden hoidossa on saatu positiivisia tuloksia. Vuonna 2019 julkaistussa meta-analyysissä tanssi- ja liiketerapian todettiin vähentävän masennusta ja ahdistusta sekä parantavan ihmissuhdetaitoja, kognitiivisia taitoja ja elämänlaatua. Analyysin perusteella vaikutukset tanssi- ja liiketerapian hyödyistä olivat kohtalaisista suureen vaikuttavuuteen ((d = 0.53 to d = 0.85). Seurannan mukaan useimmat vaikutukset olivat pysyneet samoina tai lisääntyneet hieman 22 viikkoa interventioiden jälkeen. (Koch, Riege, Tisborn, Biondo, Martin & Beelmann, 2019.) Jyväskylän yliopiston tekemässä tutkimuksessa huomattiin tanssi- ja liiketerapian vaikuttavan positiivisesti masennuspotilaiden kuntoutumiseen verrokki ryhmään verrattuna. Tanssi- ja liiketerapian ryhmässä hyötyä koki saavansa 45%, kuin perinteisen kuntoutuksen keinoin tehdyssä ryhmässä hyötyä koki saavansa vain 14%. Tärkeää on myös huomioida, että kukaan tanssi- ja liiketerapia ryhmässä ei kokenut vointinsa heikentyneen. Tanssi- ja liiketerapia toteutettiin ryhmämuotoisena 11 paikkakunnalla. Tutkimus on myös tärkeä tanssi- ja liiketerapian saralla sillä, se oli ainakin vuonna 2019 laajin otanta joka aiheesta on ikinä tehty. (Tanssi-liiketerapia vähentää masennuksen oireita, 2019.)

Vuonna 2020 toteutetussa pienimuotoisessa pilottitutkimuksessa tutkittiin tanssi- ja liiketerapian vaikutuksia syömishäiriötä sairastavien kehonkuvaan sekä tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisuun. Tutkimukseen osallistui 14 potilasta, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai tavanomaista hoitoa ja toisen ryhmän kuntoutukseen sisällytettiin tanssi- ja liiketerapiaa. Interventio kesti 14 viikkoa ja osallistujien kesken arvioitiin vastauksia kahteen eri kyselyyn, jotka olivat Multidimensional Body Self Relations Questionnaire (MBSRQ) ja Toronto Alexithymia Scale (TAS-20). Kyselyt toteuttetiin intervention alussa ja lopussa. Tämän lisäksi tanssi- ja liiketerapiaan osallistuneet kirjoittivat päiväkirjaa, jokaisen tanssisession jälkeen ja kirjoitukset analysoitiin laadullisin menetelmin. Tulokset osoittivat, että tanssi- ja liiketerapiaa saaneella ryhmällä kehotyytyväisyys lisääntyi ja ulkonäön arviointiin liittyvät negaatiot vähentyivät merkittävästi, kun taas kontrolliryhmällä ei havaittu merkittäviä muutoksia millään osa-alueella. Laadullisen analyysin perusteella havaittiin myös, että tanssi- ja liiketerapiaryhmään osallistuneet rapostoivat mielialan paranemisesta ja itsetietoisuuden lisääntymisestä. (Savidaki, Demirtoka & Rodríguez-Jiménez, 2020.)

Mihin tanssi- ja liiketerapia perustuu?

Tanssiterapian taustalla on keho-mieli –yhteyden hyödyntäminen. Tällöin muutos toisessa vaikuttaa myös toiseen. Esimerkiksi syömishäiriöpotilailla liikkeen kautta kehonhahmotus voi parantua ja sitä kautta mielen vääristynyt kehonkuva alkaa realisoitua. Liikkeen avulla voidaan myös ilmaista persoonallisuuden ulottuvuuksia ja se antaa keinon kommunikoida non-verbaalisesti esimerkiksi erilaisia tunteita ja niihin liittyvää prosessointia. Liikkeen ja improvisaation kautta luodaan toisaalta myös uutta tapaa olla. (Dance/ Movement Therapy (DMT), 2018.)

Tavalliseen tanssiin verrattuna tanssi- ja liiketerapia eroaa sillä, että tanssiterapeutti on apuna luomassa turvallista tilaa erilaisille tunteille ja liikkeenilmaisulle. Tanssiterapiassa käydään läpi esimerkiksi erilaisia tiedostamattomia ja tiedostettuja tunteita, ja tanssiterapeutti voi vastata näihin tunteisiin osoittamalla empatiaa ja esimerkiksi peilaamalla tunteita asiakkaalle. (Dance/ Movement Therapy (DMT), 2018.)

Fysioterapeuttinen näkökulma tanssiterapiaan

Tanssiterapian keinoja voidaan hyödyntää erityisesti psykofyysisessä fysioterapiassa. Psykofyysisen fysioterapian taustalla on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja ymmärrys kehon ja mielen vuorovaikutteisesta kokonaisuudesta. Psykofyysisen fysioterapian tavoitteena on, että ihminen oppii hyväksymään kehonsa ja tunnistamaan ja tulkitsemaan sen välittämiä tuntemuksia. Psykofyysisessä fysioterapiassa voidaan hyödyntää erilaisia liikeharjoitteita, hengitys-, ja kehotietoisuusharjoitteita, rentoutumismenetelmiä, pehmytkudoskäsittelyä sekä erilaisia vuorovaikutusta vahvistavia harjoitteita. (Psyfy ry. nd.) Tanssi- ja liiketerapia tuovat paljon lisää työkaluja psykofyysisen fysioterapian työkalupakkiin.

Suomessa tanssi-liiketerapian psykoterapeuttisesti painottunutta koulutusta järjestää tällä hetkellä Jyväskylässä toimiva Eino Roiha- instituutti. Opinnot ovat ammatillista täydennyskoulutusta ja koulutuksen jälkeen voi toimia tanssiterapeuttina. Koulutus kestää yhteensä neljä vuotta (120op) ja sen sisältö vastaa psykoterapiakoulutuksille asetettuja laajuusvaatimuksia. Opinnot ovat yhdistelmä teoria- ja menetelmäopintoja sekä kliinisiä opintoja. (Roiha instituutti 2022.)

Erilaisia tanssillisia interventioita voisi hyödyntää erilaisten diagnosoitujen sairauksien ohella myös matalan kynnyksen hyvinvointipalveluissa. Tanssi- ja liikepainotteiset harjoitustuokiot soveltuisivat myös esimerkiksi yleisesti elämänhallintaan tähtäävillä kursseilla, joissa osallistujat toivovat keinoja uupumuksen käsittelyyn tai stressinhallintaan.

Tanssia voidaan hyödyntää fysioterapiassa myös esim. parkinsonin kuntoutuksessa. Saatuja hyötyjä ovat mm. kävelyn, tasapainon ja lihasvoiman vahvistuminen. Muita hyötyjä ovat kongnitiivisten taitojen vahvistuminen ja mielenterveydelliset tekijät mm. kohonnut mieliala. Erilaisilla tanssityyleillä voidaan saavuttaa erilaisia tuloksia ja tärkeää onkin miettiä mistä asiakas hyötyisi eniten. (Parkinson’s and Dance, Physiopedia.)

Tanssia voidaan myös käyttää fysioterapiassa lisäämään kuntoutujan kykyä vaikuttaa positiivisesti omaan vointiinsa. Tällä on tärkeä merkitys kivun hallinnan ja minäpystyvyyden kanssa ja kuntoutujan sitoutumisessa fysioterapiaan. Nämä hyödyt kantavat myös kuntoutujan jokapäiväiseen elämään. (Nordström, Ekhammar & Larsson, 2018).

Mutta olisiko myös paritanssimisella mahdollista hakea erilaisia ulottuvuuksia tanssi- ja liiketerapiaan? Tässä mukaan tulisi kosketus, mikä on ihmiselle erittäin tärkeää läpi elämän. Samalla kuntoutuja joutuisi myös kuunnetelemaan ja liikuttamaan kehoaan suhteessa toisen kehoon. Tutkittaessa tanssiterapian vaikutuksia Parkkinsonin tautia sairastavilla huomattiin suurempi motivaatio jatkaa kuntoutumista paritanssiryhmässä. (Hackney & Earhart, 2009).

Pohdinta

Terapiamuotona tanssi- ja liiketerapia voisi sopia myös erilaisten tunteen ilmaisujen vahvistamiseen ja omien rajojen asettamiseen. Tanssia voidaan käyttää keinona harjoitella erilaisissa tilanteissa omien rajojen/tunteiden tunnistamisessa. Ja kun olemme tunnistaneet, omat tunteemme on meidän helpompi pitää kiinni omista sosiaalisista rajoistamme. Rajojen tarkoitus on pitää kiinni omasta kehosta ja voinnista suhteessa muuhun maailmaan, tämä voi olla kadoksissa kuntoutujalta vanhan käsittelemättömän trauman takia.

Kuten kaikkien terapiamuotojen kohdalla voidaan todeta, tanssiterapia ole yksi ja ainut oikea vaihtoehto. Yksilölliset mieltymykset ja asiakkaan tilanne huomioiden tanssiterapialla voidaan kuitenkin saada merkittäviä tuloksia aikaan kuntoutuksessa. Luottamuksellisen asiakassuhteen luominen prosessin aikana on merkittävä tekijä terapian tuloksellisuuden kannalta, kuten fysioterapiaprosessissa yleisestikin.

Kulttuurillisilla eroilla ja sukupuolirooleihin liittyvillä olettamuksilla voi olla merkitystä tanssiterapian vaikuttavuudessa. Suomalaisessa kulttuurissa on edelleen vahvasti esillä ajatus siitä, että ”suomalainen mies ei tanssi”. Uskomus saattaa olla niin vahva osa persoonallisuutta, että ajatuskin tanssiterapiasta puistattaa. Tällaisissa tilanteissa tanssiterapia tuskin on ensimmäinen vaihtoehto asiakkaan kuntoutusta suunniteltaessa. Toisaalta erilaisten vaihtoehtojen antaminen ja niistä kertominen sekä rohkaisu antavat mahdollisuuden mahdottomaltakin tuntuville vaihtoehdoille. Myös useissa tutkimuksissa on kohderyhmänä naisia enemmän kuin miehiä, joten lisä tutkimuksille olisi tämän saralla tarvetta.

Fysioterapeutin tehtävä on saada ihmiset nauttimaan liikkumisesta ja oppimaan itsestään matkalla tervettä liikunnan täyteistä elämää kohti. Tähän voi toisinaan keinona toimia tanssiminen. Tanssin hyvänä puolena on, että tanssiminen ei katso ikää ja sitä voi tehdä lähes missä vain. Tanssia voivat niin ikäihmiset kuin nuoretkin. Tärkeintä olisikin mahdollistaa tanssiminen kaikille halukkaille, niin kauan kuin se vain voidaan turvallisesti toteuttaa. Siinä missä lasten tanssin on enemmän leikin omaista esim. Fröpelin palikoiden säestyksellä, voi se olla vanhemmalle ihmisellä paluu nuoruuteen vanhan harrastuksen kautta. Olipa syy tanssimiseen mikä hyvänsä tärkeintä olisi nauttia tanssin täyteisestä matkasta.

Lähteet:

Dance/ Movement Therapy (DMT), 2018. Luettu 2.11.2022.
https://www.goodtherapy.org/learn-about-therapy/types/dance-movement-therapy

Karkou, V., Aithal, S., Zubala, A. & Meekums, B. 2019. Effectiveness of Dance Movement Therapy in the Treatment of Adults With Depression: A Systematic Review With Meta-Analyses. Systematic review article. Front. Psychol., 03 May 2019. Sec. Psychology for Clinical Settings. Luettu 2.11.2022.
https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.00936

Koch, S., Riege, R., Tisborn, K., Biondo, J., Martin, L. & Beelmann, A. 2019. Effects of Dance Movement Therapy and Dance on Health-Related Psychological Outcomes. A Meta-Analysis Update. Systematic review article.Front. Psychol., 20 August 2019. Sec. Psychology for Clinical Settings. Luettu 2.11.2022.
https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.01806

Lindberg, S. 2021. What is Dance Therapy?. VeyWell Mind. Luettu 2.11.2022
https://www.verywellmind.com/dance-therapy-and-eating-disorder-treatment-5094952

Muhlheim, L. 2021. The Connection Between Body Image and Eating Disorder. VeryWell Mind. Luettu 2.1.2022
https://www.verywellmind.com/body-image-and-eating-disorders-4149424

Psyfy ry. nd. Mitä on psykofyysinen fysioterapia? Suomen psykofyysisen fysioterapian yhdistys ry. Luettu 9.11.2022
https://psyfy.net/psykofyysinen-fysioterapia/

Roiha instituutti 2022. Tanssi-Liiketerapian erikoistumiskoulutus 2,115op. Luettu 12.11.2022.
https://www.roihainstituutti.fi/tanssi-liiketerapian-erikoistumiskoulutus-2-115-op/

Savidaki, M., Demirtoka, S. & Rodríguez-Jiménez, R-M. 2020. Re-inhabiting one’s body: A pilot study on the effects of dance movement therapy on body image and alexithymia in eating disorders. Journal of Eating Disorders 8, article number: 22 (2020). Luettu 2.11.2022. https://jeatdisord.biomedcentral.com/articles/10.1186/s40337-020-00296-2

Tanssi-liiketerapia vähentää masennuksen oireita. 2019. Jyväskylän yliopisto. Luettu 2.11.2022
https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/12/tanssi-liiketerapia-vahentaa-masennuksen-oireita

Parkinson’s and dance. Physiopedia. Luettu 11.11.2022
https://www.physio-pedia.com/Parkinson%27s_and_Dance

Hackney, M. Earhart, G. 2009. Effects of Dance on Gait and Balance in Parkinson Disease: A Comparsion of Partnered and Non-Partnered Dance Movement.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2900796/

Nordström, K. Ekhammar, A & Larsson, M. 2018. Physiotherapist-guided Free Movement Dance for patients with persistent pains is empowering in everyday living. A qualitative study.
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21679169.2018.1536893