Tampere
28 Mar, Thursday
7° C

Proakatemian esseepankki

Tanssista terveyttä



Kirjoittanut: Moona Annala - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Pitkän uran kilpacheerleadingin parissa loputtua ajattelin, että en enää tule löytämään vastaavaa harrastusta, johon kokisin samanlaista intohimoa ja sitoutumista. Varsinkin siksi kun kyse oli jo aikuisiästä. Ajattelin, että en voi enää kehittyä hyvälle tasolle missään uudessa lajissa. Olen kyllä aina tykännyt kovasta harjoittelusta ja itsenäinen saliharjoittelu on pysynytkin säännöllisesti rutiineissa kilpaurheilun päätyttyä. Salin ohessa olen halunnut ylläpitää ja treenata myös akrobaattisia taitotasoja, sillä ajattelen, että ne ovat monen vuoden harjoittelun tulos, joita en halua tuosta vain heittää mäkeen. Salilla pumppailu ei kuitenkaan tuonut sitä jotain mitä aikaisemmin sain rakkaasta harrastuksesta. Sitten uuteen kaupunkiin muuttaessa halusin hyödyntää sen tarjontaa ja uskaltauduin tanssitunnille.

 

Hurahdin tanssimiseen miltei ensikokeilusta. Palasin tunnilta aina pienessä euforiassa, ja fiilistelin aina oppimaani kotiin päästessänikin. Tanssista on tullut ehdottomasti suurin stressiä poistava henkireikä. Tanssiessa unohtuu kaikki muut normaalisti päässä pyörivät asiat ja ajatukset, eikä silloin oikeastaan yleensä huomaa edes harrastavansa liikuntaa varsinkaan tietoisesti ajatellen.

 

Tanssin sosiaalinen ja psyykkinen merkitys

Musiikki ja tanssi ovat toimineet perustavanlaatuisena osana ihmisyyttä jo vuosituhansien ajan, ja niiden kautta syntyneen vuorovaikutuksen avulla on muodostettu niin rikkaita kulttuureja kuin tiiviitä yhteisöjä. Tanssissa ihmisyyden peruselementit yhdistyvät luonnollisella tavalla: kosketus, yhteistyö, liike ja musiikki. (Poikonen, H. 2017.) Liikunnan, musiikin ja kosketuksen on yksinään jo todettu vaikuttavan aivoihin ja hyvinvointiin, ja nämä kaikki tekijät yhdistyvät tanssissa (Keränen, T.  2018).

 

Paritanssissa mukaan tulee vahva sosiaalinen vaikutus ja kehollinen vuorovaikutus. Silloin asetutaan kosketukseen toisen ihmisen kanssa, ja etikettiin kuuluu vahvasti kohteliaisuus ja toisen arvostus. Ihminen on sosiaalinen eläin, jolle tekee hyvää olla lähellä toisia, osana ryhmää ja hyväksyttynä. (Tehy.fi.) Tanssi yhdistää kaikenikäisiä ihmisiä ja antaa yhteisen kielen ihmisille kaikkialta maailmasta, joka antaa meille tilaisuuden oppia tuntemaan toisia. Se tuo yhteen ihmisiä erilaisineen mieltymyksineen ja persoonallisuuksineen yhdistäen heidät kaikki musiikin ja rytmin avulla. (mielenihmeet.fi.) Tanssin on tutkitusti todettu kehittävän sosiaalisia taitoja ja psykososiaalista sopeutumista (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019).

 

Tanssiessa mieli on vapaa unohtamaan kaikki ongelmat ja keskittymään vain liikkeeseen. Tanssimisen on todettu vapauttavan dopamiinia ja serotoniinia, mielihyvähormoneja, jotka vähentävät tunnetusti stressiä ja lisäävät onnen- ja hyvänolontunnetta. (mielenihmeet.fi.) Tanssi tutkitusti nostaa mielialaa ja ohjaa huomion muuhun kuin käynnissä olevaan fyysiseen ponnistukseen. Sillä on siis selkeä yhteys tunnetilaan. Tanssi- ja musiikkiterapian on todettu vähentävän masennusta ja ahdistusta erityisesti lapsilla ja nuorilla. (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019.)

 

Tanssiessa luomme yhteyden kehomme ja mielemme välillä, joka parantaa yhteyttä itseemme ja näin vahvistaa myös itsetuntoamme. Tanssin avulla pystymme ilmaisemaan tunteita, joista emme välttämättä ole edes tietoisia. (mielenihmeet.fi.) Säännöllisen tanssiterapian on todettu parantavan kehotietoisuutta, vaikuttavan myönteisesti kehonkuvaan sekä lisäävän uskoa oman kehon mahdollisuuksiin ja voimavaroihin. Myönteisiä vaikutuksia on todettu muun muassa traumaperäisen stressireaktion hoidossa lihasjännityksen purkamisessa ja kehonkuvan muokkaajana. (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019.)

 

Vaikutukset fyysiseen kuntoon

Tanssiminen harjoittaa samanaikaisesti niin kehon liikettä, asentoa ja linjauksia kuin liikkuvuutta. Musiikin tahtiin tanssiminen auttaa ylläpitämään kävelynopeutta, rytmitajua ja koordinaatiokykyä. Tanssin on todettu ylläpitävän myös kehon voimaa, aerobista kestävyyttä sekä hienomotoriikkaa, jotka heikkenevät yleensä ikääntymisen myötä. Muun muassa näiden ominaisuuksien kehittymisen myötä ikäihmisten kohdalla tanssitaustan on todettu vähentävän kasvavaa kaatumisriskiä. (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019.)

 

Tanssi voi toimia tehokkaana tapana polttaa rasvaa. Sen harrastaminen on havaittu vaikuttavan kehonkoostumukseen sekä veren biomarkkereihin kuten kolesteroliin, triglyserideihin ja oksidatiivisen stressin markkereihin positiivisesti. Tanssin on todettu vaikuttavan tuki- ja liikuntaelinten toimintaan yleisesti fyysisen kunnon kohottajana sekä myös muun muassa tasapainoa ja koordinaatiota kehittävänä. (Fancourt, D.& Finn, S. 2019.) Useimmiten tanssiminen vastaa intensiteetiltään reipasta kävelyä, joka tunnetaan miltei tärkeimpänä terveysliikunnan muotona. Yleensä tanssiharjoituksissa tai -iltamissa tanssitaan monta tuntia putkeen, ja tähän kävelylenkkeily harvoin yltää. (Tehy.fi.) Tanssin hurmoksen viedessä mukanaan unohtuu kyllä liikuntasuositusten ja askelmittausten pakkopulla.

 

Vaikutukset aivoterveyteen

Musiikkiin verrattuna tanssia on tutkittu neurotieteessä melko vähän, mutta jo nyt kuitenkin tiedetään, että tanssi todella hoitaa aivoterveyttä. Tanssiessa aivomme eri osat luovat yhdistymisiä toisiinsa, jonka myötä sen on todettu esimerkiksi parantavan muistia. Tanssin on todettu ehkäisevän ja lieventävän erilaisten aivoja rappeuttavien sairauksien oireita monia muita liikuntalajeja paremmin. Esimerkiksi Alzheimerin tai Parkinsonin taudissa aivojen biomarkkerit muuttuvat. Tanssiessa kehon ja aivojen yhteistyö muokkaa juuri näitä samoja aivojen biomarkkereita. (aivoliitto.fi.) Tanssin on todistettu useammassa tutkimuksessa vaikuttavan positiivisesti Parkinsonin tautia sairastavien motoriseen suorituskykyyn (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019). Tanssin on siis todettu olevan omaa luokkaansa monien aivosairauksien ehkäisemisessä, ja mitä varhaimmiten sen aloittaa, sen suotavampaa. (aivoliitto.fi.)

 

Pitkäkestoisen tanssiharjoittelun on todettu muuttavan sekä harmaan että valkoisen aineen rakennetta aivoissa (Karpati, F. ym. 2015.) Tiedetään, että iän myötä aivojen valkean aineen yhteneväisyys vähenee, joka vaikuttaa erityisesti kognitiivisiin toimintoihin ja kehon ja aivojen yhteispeliin. Eräässä tutkimuksessa verrattiin ikääntyviä tanssinharrastajia kävelyä ja venyttelyä harrastaviin ikäihmisiin, ja tulosten mukaan vain tanssijoilla näkyi aivojen valkean aineen yhteneväisyyden voimistumista korteksilla. Korteksi on valkean aineen kimppu, jonka tehtävänä on tuoda viestejä hippokampukselta muualle aivoihin. Tutkimuksen mukaan tanssi ei ainoastaan hidastanut valkean aineen vähenemistä, vaan jopa lisäsi sen määrää ikääntyvillä. Tanssi ei siis vain ennaltaehkäise, vaan myös korjaa jo tapahtuneita rappeumamuutoksia. Ikäihmisten toimintakyvyn kannalta tanssin merkitys voi olla ratkaiseva. (aivoliitto.fi.)

 

Tanssijan aivot kehittyvät ainutlaatuisella tavalla. Hanna Poikosen väitöskirjatutkimuksessa tanssijoiden aivot reagoivat nopeammin musiikin muutoksiin verrattuna muusikoihin ja verrokkiryhmään. Muutos näkyi refleksinomaisena tanssijan aivoissa ennen kuin tanssija ehti tulkita sitä tietoisella tavalla. Tutkimuksessa tanssijoilla havaittiin myös vahvempaa synkronisaatiota matalalla theta-taajuudella, joka liitetään tunne- ja muistiprosesseihin, jotka ovat keskeisessä asemassa kaikessa vuorovaikutuksessa ja itsetuntemuksessa. Tanssi vie tanssijan kokonaisvaltaisesti mukanaan eräänlaiseen flow-tilaan, jossa hän keskittyy vain hetkessä olemiseen. (Keränen, T. 2018.) Flow-tilan tunnetaan lisäävän sen kokijan yleistä tyytyväisyyttä, tuottavuutta ja tekemisen laatua. Tällöin aivojen loogisestä päättelystä ja yksityiskohtaisesta huomioimisesta vastaavan neuroniverkoston aktivaatio vähenee, ja samalla vapautuu tilaa luovalle neuroniverkostolle, joka on tärkeässä osassa myös esimerkiksi rentoutuneessa tilassa. (Poikonen, H. 2017.)

 

Tanssimisen on siis etenkin aivoterveyden kannalta hyödyllistä. Sillä on todettu olevan yhteys kielelliseen oppimiseen ja sen on huomattu vaikuttavan myönteisesti myös keskittymiskykyyn. Tanssi todistetusti tukee lapsen motorista kehitystä sekä kouluvalmiutta, johon liittyy muun muassa muisti, oppimisvalmiudet ja keskittymiskyky. (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019.)

 

Tanssi kuntouttaa

Tanssin terapeuttiset vaikutukset ovatkin tulleet jo melko hyvin ilmi. Todellisuudessa tanssi onkin yksi ammattilaisten käyttämä terapiamuoto. Tanssi-liiketerapia on yksi psykoterapian soveltava muoto, joka kuuluu luovien terapioiden ryhmään. Tanssi-liiketerapia lähestyy ihmistä kehollisuuden ja liikkeen näkökulmasta, ja sitä voidaan käyttää kuntoutus- tai hoitomuotona laajasti hyvinvoinnin tukena eri ihmisille. Sen vaikutukset näkyvät niin sensori-motorisella, emotionaalisella kuin kognitiivisella kokemisen tasoilla mahdollistaen niiden integraation. (Suomen tanssiterapiayhdistys ry.)

 

WHO:n hyvinvointiraportin mukaan tanssi voi auttaa kroonisen kivun hoidossa ja sillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia eri sairauksista kärsivien kehonkuvan ja itsetunnon tukena. Tanssin on havaittu myös parantavan ylä- ja alaraajojen motorista toimintaa, vähentävän lihasheikkoutta, parantavan tasapainoa, kävelynopeutta, pitovoimaa ja askeleen pituutta aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutuksessa. (Fancourt, D.& Finn,  S. 2019.)

 

Tanssi-liiketerapia mahdollistaa oman kehon fyysisen aktivoimisen kehittäen kehotietoisuutta sekä kehonhahmotusta. Kehotietoisuus on tärkeää kehon toiminnan ohjaamisessa sekä sen reaktioiden tunnistamisessa. Tanssillinen terapiamuoto auttaa asiakasta ymmärtämään tunteisiin liittyviä fysiologisia prosesseja, mikä tekee tunnekokemuksista tietoisempia, jolloin tunteita on helpompi tunnistaa, käsitellä ja työstää. Liike antaa mahdollisuuden tunteiden turvalliseen ilmaisuun, ja myös sanattomat, vain kehossa tuntuvat kokemukset voivat tulla liikkeen kautta helpommin näkyväksi ja siten paremmin tietoiseksi mielelle. (Suomen tanssiterapiayhdistys ry.)

 

Tanssi koukuttaa flow-tilallaan, lisää itseluottamusta uuden oppimisen yhteydessä ja vie uusien tuttavuuksien äärelle. On olemassa paljon eri tanssityylejä, mutta jokainen tanssin muoto on yhtä hyödyllinen kuin toinenkin kun vain löytää sen omansa, josta pitää eniten. Tanssin hauskuuteen hurahtaminen vie jo itsessään tuon aktiviteetin äärelle säännöllisesti. Tanssilla on kuitenkin todettu lukuisia terveyshyötyjä, joita en itsekkään tullut ajatelleeksi ennen asiaan syvempää perehtymistä. Kaikki tässä esseessä esiintynyt tieto tanssin vaikutuksista hyvinvointiin vahvistaa sitä, että ainakin omalla kohdallani tanssiharrastus tulee näkymään sekä pysymään mukanani koko loppuelämäni ajan ainakin jollakin tavoin.

 

 

 

Lähteet:

 

 

Fancourt, D.& Finn,  S. 2019. World Health Organization. A scoping review. Luettu 13.10.2022.

https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/329834/9789289054553-eng.pdf

 

Karpati, F.,  Giacosa,C., Foster, N., Penhune,V. & Hyde, K. 2015. Dance and the brain:  a review. Luettu 13.10.2022.

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/25773628/

 

Keränen, T. 2018. Kaikki liikunta hellii aivoja, mutta yksi saattaa olla ylitse muiden: Tanssi. Yle Uutiset. Verkkosivu. Luettu 13.10.2022.

https://yle.fi/uutiset/3-10198012

 

Mielen ihmeet. Tanssin viisi psyykkistä hyötyä. Artikkeli. 30.7.2022. Luettu 13.10.2022.

https://mielenihmeet.fi/tanssin-viisi-psyykkista-hyotya/

 

Poikonen, H. 2017. Tanssijan aivot kehittyvät ainutlaatuisella tavalla. Helsingin yliopisto.  Luettu 13.10.2022.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveempi-maailma/tanssijan-aivot-kehittyvat-ainutlaatuisella-tavalla

 

 

Suomen tanssiterapiayhdistys ry. Mitä tanssi-liiketerapia on? Tanssiterapia.net. Luettu 14.10.2022.

https://tanssiterapia.net

 

Tanssi hoitaa aivoterveyttä. Aivoliitto. Artikkeli. Julkaistu 11.1.2019. Luettu 14.10.2022.

https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/artikkelit/tanssi-hoitaa-aivoterveytta/#277b1fb7

 

Tehy-lehti. Tanssi hoitaa aivoja, kuntoa ja mieltä, mutta lisäksi siinä on taikaa. 5/2019. Luettu 13.10.2022.

https://www.tehylehti.fi/fi/keskustelua/tanssi-hoitaa-aivoja-kuntoa-ja-mielta-mutta-lisaksi-siina-taikaa

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close