Tampere
28 Mar, Thursday
4° C

Proakatemian esseepankki

Tampere Päiväkirja



Kirjoittanut: Iiris Sorri - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Olin töissä, kun tarkistin varmaan tuhannetta kertaa opintopolusta olinko päässyt useiden välivuosien jälkeen kouluun. Tänä vuonna tilanne oli eri, kuin edellisinä, sillä todella halusin tähän kouluun. En voinut uskoa silmiäni, kun luin tekstin: ”Sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa”. Rupesin vollottamaan, kuin pieni vauva. Olin niin onnellinen ja ylpeä, mutta samalla aivan shokissa tulevasta muutoksesta. Minun tulisi muuttaa pois rakkaasta kotikaupungistani Turusta. Matka Turun ja Tampereen välillä ei ole todellakaan pitkä, mutta on vaikeaa ajatella, että perhe, ystävät ja poikaystävä, eivät enää olisi muutaman kilometrin säteellä minusta. Loppupäivä menikin itkeskellessä kavereitten kanssa sekä ilosta, että surusta.

 

Kun olin muutaman päivän sulatellut asiaa, oli aika ryhtyä etsimään asuntoa Tampereelta. Olin käynyt Tampereella elämäni aikana ehkä neljä kertaa, enkä todellakaan tiennyt, miltä alueelta kämppää tulisi etsiä. Noh, keskusta oli varma valinta, olihan uusi koulunikin keskustassa upealla Finlaysonin alueella. Parin päivän jälkeen olin järjestänyt kaksi potentiaalista asuntonäyttöä Tampereen keskustasta. Lähdimme parhaan ystäväni kanssa katsomaan asuntoja. Vaatimuslistallani oli parveke ja astianpesukone. Valitsemassani asunnossa ei ollut kumpaakaan, mutta sen sijainti oli loistava ja pieni kaksio oli jo parannusta Turun yksiööni.

 

Aika kiisi, kuin siivillä ja kohta olikin muuton hetki. Muuttoon sain avuksi vanhempani ja ihanan ystäväni. Halusin mennä Tampereelle yksin viikoksi ennen koulun alkua. Ajattelin tutustuvani alueeseen ja laittavani kämppääni kuntoon, mutta toisin kävi. Ahdistuin ihan valtavasti. Olin tottunut Turussa tapaamaan ystäviäni joka päivä, nyt olin täysin yskin. En tuntenut Tampereelta ketään ja kun vihdoin koitti odotettu terassi-iltama uusien koululaisteni kanssa, alkoi jo tuntua siltä, etten enää osannut edes puhua. Oli kuitenkin koitettava tsempata ja lähteä ikuisuudelta tuntuneen viikon jälkeen tutustumaan uusiin ihmisiin.

Ensimmäinen ihminen kenelle puhuin Kaijakan edustalla oli toinen Turkulainen, Petra. Hän vaikutti heti todella mukavalta ja viikossa kangistunut olemuksen alkoi pikkuhiljaa muuttua omaksi rempseäksi itsekseni. Sinä iltana tapasin paljon hienoja tyyppejä, sekä tuttuja kasvoja haastattelustani.  Se oli kuitenkin vain pieni pintaraapaisu. Olin edelleen todella ahdistunut.

 

Ensimmäisenä oikeana koulupäivänä olin niin jännittynyt, että jos Erika ei olisi tullut hakemaan minua olisin varmaan jäänyt kotiin tärisemään. Aluksi meille oli tietenkin järjestetty erilaisia tutustumisleikkejä ja aloin hahmottaa niitä tyyppejä kenen kanssa tunnen oloni mukavaksi. Koulu itsessään tuntui pitkästä aikaa melko mukavalta. Vaikka tehtäviä riitti, tuntui siltä, että olin perillä asioista ja hoidin ne hyvissä ajoin. Arvosanat, joita sain olivat poikkeuksetta hyviä, mikä nostatti itsevarmuuttani. Suurin osa tehtävistämme oli ryhmätöitä. Välillä se oli pelastus toisinaan se taas tuntui melkein rangaistukselta. Viikon parhaat tunnit olivat Akatemialla, jossa harjoittelimme pajassa toimimista. Oli niin mielenkiintoista kuulla ja nähdä tulevia tiimiläisiäni Tirrin luodessa innostavaa ilmapiiriä. Olisin halunnut jo hypätä täysillä Proakatemian maailmaan ja jättää TAMK:in taakseni. Se saisi kuitenkin odottaa tammikuuhun asti.

 

Tulihan sitä muutamissa opiskelijabileissäkin käytyä. Hämyrallissa saimme pidettyä Proakatemian hallitsevana mestarin, johon koin olleeni merkittävässä roolissa heittäytymällä kirjaimellisesti mukaan tehtäviin. Oli mukava huomata, että minulla alkoi olla elämää myös Tampereella, vaikka ravasinkin todella aktiivisesti Turussa. Muutamien ihmisten kanssa olin lähentynyt sen verran, että pystyin avoimesti puhumaan omista tuntemuksistani.

 

Joulun jälkeen palasimme lomalta takaisin kouluun ja tiesimme kaikki, että tiimijako olisi käsillä todella nopeasti. Ja niin siinä kävi, että tiimit jaettiin ja melkein kaikki läheisimmät kaverini olivat toisessa tiimissä. Olin surullinen ja hieman pettynyt. Sama fiilis huokui koko tiimistä. Onneksi Lauriina ehdotti rehellistä fiiliskierrosta. Puhuimme avoimesti ja rehellisesti tiimijaon tuomista fiiliksistä  ja aloitimme puhtaalta pöydältä. Päivän tehtävänanto suoritettiin omalla hauskalla tyylillämme ja heti ensimmäisen päivän jälkeen tiesin, että meillä on loistava tiimi.

 

Aloimme pikkuhiljaa pääsemään sisään Proakatemian syövereihin, mitä olimme kaikki jo odottaneet. Ystävänpäivänä meillä olikin jo firma pystyssä ennätyksellisen nopeasti kiitos tehokkaan hallituksemme. Tässä kohtaa tiimissämme Empiriassa oli jo useita projekteja vireillä ja ne etenivät lupaavaan tahtiin. Löysin itseni jopa niin monesta projektista, ettei aika riittänyt kaikkeen. Aloin myös ymmärtää valmentajien paasaaman yhteisö-sanan merkityksen. Koulussa tuli vietettyä monta tuntia päivässä ja oman tiimin lisäksi alkoi muittenkin aksulaisten kasvot näyttää jo tutuilta. Muutenkin koko Proakatemia konseptina alkoi selkeentyä sen ollessa aluksi täyttä hepreaa.

 

Tämänhetkinen tilanne Tampere-elämässäni on todella hyvä. Minulla on ihana tiimi ja ystäviä.  Mökkipaja lähensi tiimiämme, kun me kaikki uskalsimme rohkeasti kertoa elämistämme vaikeitakin asioita. Minulla on jännittävä projekti MM-kisoihin huipputyyppien kanssa. Erityiskiitos tästä Mariannelle, joka on vienyt projektia huimasti eteenpäin minun ollessa lomamatkalla. Pientä stressiä on havaittavissa itse kullakin, kun osa projekteista on saavuttamassa maaliviivaa, mutta eiköhän asiat saada järjestymään. En malta odottaa, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan tiimissämme!

 

Ja mitä Tampereeseen tulee, jos Turusta on pakko lähteä on Tampere oikein hyvä valinta.

 

Kommentit
  • Elmeri Sikala

    Oli mielenkiintoista lukea fiiliksistäsi ensimmäisen vuoden ajalta. Kuvaat taitavasti hetkittäisiä olotiloja ja päästät lukijan rohkeasti omaan maailmaasi. Essee etenee loogisesti ja kannustaa jatkamaan lukemista. Muutaman kirjoitusvirheen tekstistä havaitsin, mutta kokonaisuudessaan kielellinen ulkoasu on suhteellisen hyvä.

    12.10.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close