Sain kunnian tänä vuonna juontaa Tamk-25 vuotta päivän ja aion tässä esseessä reflektoida päivää ja oppimaani.

Alkukesästä minulle tuli sähköposti, jossa kysyttiin, olisinko kiinnostunut tulemaan juontamaan TAMK 25- vuotta päivän. Olin jo alkuvuodesta päättänyt, että tämä on vuosi, jolloin minun on aika tehdä niitä juttuja mistä eniten nautin, eli esiintymistä. Otin tämän tilaisuuden vastaan kuitenkin autuaan tietämättömänä siitä, että tapahtumaa tulisi juontaa kahdella eri kielellä, suomeksi ja englanniksi. Kun ensimmäisen kerran olin palaverissa TAMKIN johdon kanssa, olin aika kauhuissani ja mietin, että tulenko ikinä onnistumaan tässä. Minun englantini on meinaan aivan surkea. Asiaa punnitsiessa hetken aikaa, en kuitenkaan halunnut pilata tätä mahdollisuutta sillä, että pelkäisin, vaan yritän tehdä parhaani. Täytyy kuitenkin myöntää, ettei ollut mikään helppo nakki. Hengissä kuitenkin ollaan, juonnoistani sain todella hyvää palautetta ja olen itse ihan tyytyväinen suoritukseeni. Sitä en voi kieltää, ettei tämä olisi ollut hyppy sinne kuuluisaan syvään päätyyn. Olen kuitenkin aika ylpeä itsestäni, että uskalsin tämän tehdä.

Millainen prosessi oli?

Tälläinen pieni alustus ennen kuin mennään suoraan asiaan. En ole juontanut elämässäni kuin alle 10 kertaa, joten tämä oli senkin takia todella jännittävä kokemus. Olen kyllä elämäni aika esiintynyt todella paljon, mutta juontamisesta minulla ei ole kovinkaan vankkaa kokemusta. Haluan kuitenkin, että juontaminen on minulle uusi tuleva aluevaltaus, jonka parissa tahdon työskennellä vielä pitkään. Mennään kuitenkin itse asiaan.

Palaverit, jossa kävimme läpi tulevaa päivää, oli englanniksi. Toin heti alussa selväksi kaikille, että en ole kovin vahva englannin kielen puhuja.  Asia otettiin ymmärtäväisesti vastaan ja tästä tehtiin minulle kiva ja opettavainen kokemus. Se mikä helpotti huomattavasti itseäni oli se, kun juonnot oltiin kirjoitettu jo valmiiksi. Niin englanniksi kuin suomeksikin. Myös harjoittelussa toistojen määrä tuplaantui, koska jouduin opettelemaan juonnot ensin suomeksi ja sitten englanniksi. Korostan aina kaikessa toistojen määrää ja tässä taas huomasi niiden tärkeyden, sillä juontojen opettelu ei ole muutenkaan aina kovin helppoa.

Sain onneksi hyvissä ajoin materiaalit juonnoistani, joten minulla oli hyvin aikaa harjoitella niitä. Se helpotti kovaa jännitystä ja stressiä. Käännekohta stressiin ja jännitykseen tuli kuitenkin, kun ennen varsinaista päivää meillä oli kenraaliharjoitus, jossa harjoittelemani juontokokonaisuus muutettiin lähes kokonaan. Uskon, että jos juontoni olisi ollut vain suomeksi tämä ei olisi ollut minulle kovinkaan iso asia. Nyt kuitenkin moni valmiiksi opettelemani asia muuttui ja hetken koin tämän aivan katastrofina. Olin kauhuissani siitä, että minun piti sisäistää alle vuorokaudessa uusi kokonaisuus vieraalla kielellä ja voin kertoa, että siinä alkoi neidillä vähän puntti tutista. Seuraava yö menikin lähes kokonaan uuden juontokokonaisuuden opettelussa ja aamulla sitten yritettiin meikata tummia silmänalusia, vähän huonolla menestyksellä.

Kuitenkin tapahtui myös paljon positiivisia asioita. Esitystä muutettiin niin, että juontopäivänä sain lukea juontoni suoraan näytöltä. Tämä oli aika huojentavaa. Näyttö asetettiin niin, että pystyin lukemaan tekstiä ja se näytti aivan siltä, kuin olisin katsonut koko ajan vain suoraan kameraan. Kiitos taitaville media-alan opiskelijoille, jotka tämän tajusivat toteuttaa. Itselleni tämä ei olisi tullut mieleenkään.

Myös nämä media-alan opiskelijat, jotka olivat toteuttamassa tätä päivää, auttoivat minua huimasti englannin kielen juontoni kanssa. Iso kiitos heille siitä. Suurin osa opiskelijoista ei siis puhunut lainkaan suomea. Yksi opiskelijoista lausui ja äänitti minulle koko juonnon englanniksi, jota pystyin kotona kuuntelemaan ja harjoittelemaan juontoa sen pohjalta. Miksi?

Niin kuin jo aikaisemmin mainitsin, en ole kovinkaan taitava englannin kielen puhuja. Koen kuitenkin osaavani lausua tasooni nähden yllättävän hyvin, mutta englanniksi juontamisessa on hyvin paljon sellaisia asioita, joita ei suomenkielisessä juonnossa ole. Ääntäminen ja sanojen painottaminen ovat ihan eri luokkaa ja siksi opiskelijat halusivatkin opettaa ja neuvoa minua tässä. Se helpotti minua huomattavasti ja tällä oli valtava ero kenraaliharjoituksen ja juontopäivänä juontamaani juontoon. Opiskelijat olivat itsekin juontopäivän aamuna aivan hämmästyneitä siitä, mitä minulle oli yön aikana tapahtunut. Tämä oli aivan älytön oppi. Myös sen opin, että suomeksi ja englanniksi juontaminen ovat kuin yö ja päivä.

 TAMK Päivän toteutus

Niin kuin jo aikaisemmin mainitsinkin, TAMK päivä toteutettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti etänä ja se striimattiin Mediapolikselta. Media-alan toisen vuoden opiskelijat olivat tämän tuotannon takana. Oli hieno kokemus päästä osaksi tätä prosessia ja nähdä pienimuotoisuudessaan se, miten ”tv tuotantoa” tehdään. Minä innostuin itsekin paljon media-alasta ja toivon myös, että vielä jonain päivänä olen mukana ihan oikeassa TV tuotannossa!

Jo TAMK päivän suunnittelupalavereissa minulle valkeni se, että tulen tekemään töitä aivan älyttömän taitavien ihmisten kanssa ja se konkretisoitui vielä näinä päivinä. En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi sitä, kuinka monta eri vaihetta tuollaisen tuotannon järjestämisessä on. Tai montaako ihmistä se oikeasti työllistää. Tai sitä kuinka monta näyttöä ja kameraa edessäni voikaan olla. Hurjaa, mutta hurjan siistiä!

Kaikki myös minun kohdallani oli mietitty valmiiksi, ja minun ei tarvinnut, kun vain istua penkkiin ja hoitaa oma hommani. Aina välillä joku kävi korjaamassa paidassani kiinni olevaa mikrofonia tai siirtämässä hiuksiani mikrofonin edestä pois.

Juonto tapahtui poikkeuksellisesti istuen. Tässä oli tavoiteltu samanlaista kokonaisuutta, kun Ylen Aamu Tv:ssä, jossa juontajat istuvat kahvikupposten ääressä rennosti jutustellen ja haastatellen vierailijoita. Tämä oli mielestäni hyvä toteutus ja teki tilaisuudesta rennon, mutta samalla ammattimaisen.

Lisää roolistani  

Sain myös juontajanroolissani kunnian haastatella TAMKIN uusia avain jäseniä. Esitin jokaiselle neljälle haastateltavalle kolme kysymästä. Osa oli suomeksi ja osa englanniksi. Haastatteleminen oli mielenkiintoista ja pääsin tutustumaan syvemmin TAMKISSA työskentelevien ihmisten roolituksiin ja työtehtäviin.

Haastatteleminen on hyvin erilaista, kuin pelkkä juontaminen. Haastattelussa pitää olla vielä enemmän läsnä ja kuunnella tarkasti mitä sinulle vastataan. Reagoida ja havainnoida tilannetta ja tarvittaessa esitettävä lisäkysymyksiä tai muutettava kysymyksiä tilanteen mukaan. Koin, että tämä luonnistui minulta hyvin ja sain hyvää palautetta aitoudesta ja siitä, että osoitin hyvin mielenkiintoni vastaajalle.

Yhteenvetoa projektista

Tämä oli hyvä tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin, TAMKIN johdosta eri alan opiskelijoihin. Sain valtavan määrän kannustusta ja apua sekä  uskalsin ottaa sitä myös rohkeasti vastaan. Sain paljon lisää kokemusta ja hurjan paljon itsevarmuutta englannin kielen puhumiseen.

Olen ihan tyytyväinen omaan suoritukseeni ja siihen, miten sain itsestäni niin paljon irti. Se mikä minua jäi eniten harmittamaan, oli että juontopäivänä minua jännitti niin paljon, että oli vaikea pysyä rentona. Kenraaliharjoituksissa olin rento ja spontaani, ja siitä sainkin hyvää palautetta. Toivon, että kokemuksien kautta varmuutta tulee lisää, sillä haluan pitää rennon ja spontaanin persoonani esiintymistilanteissa jännityksestä huolimatta. Sain kuitenkin ylipäätään hyvää ja rakentavaa palautetta juonnostani ja oli hienoa kuulla, kuinka kehitykseni näkyi niinkin pienessä ajassa. Minua pyydettiin jatkossakin juontamaan TAMKIN tapahtumia ja olen siitä erittäin otettu ja aion ottaa haasteen tietysti vastaan!

Olen erittäin kiitollinen siitä, että sain kunnian juontaa tämän tapahtuman ja olla mukana luomassa TAMK 25-vuotta päivää. Tämä kokemus vahvisti sitä, että tulevaisuudessa halua esiintyä ja olla kameran edessä. Olen myös kiitollinen siitä, että vaikka aluksi minua pelotti se, että joudun juontamaan englanniksi, se ei estänyt minua lähtemään tähän kokemukseen. Mikään ei kehitä niin paljon, kun epämukavuusalueelle hyppääminen. Täytyy uskaltaa ja olla rohkea.