Tampere
28 Sep, Wednesday
8° C

Proakatemian esseepankki

Talouspäällikön reflektiota johtamisesta



Kirjoittanut: Axel Wiklund - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Kehnot pomot ympärilläni
Thomas Erikson
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kevät 2021 on ollut aika haipakkaa menoa. Sain osuuskunnassa talouspäällikön roolin, sain uuden markkinoinninkonsultoinnin bisnekseeni ensimmäiset kuukausilaskutusasiakkaat, opetellut tekemään Google mainontaa asiakkaille täysin lennosta, laittanut rattaat pyörimään uuden kiinteistöhuoltobisneksen aloittamisen suhteen ja meinannut vaihtaa pois Proakatemialta. Paljon on tapahtunut, ja ajattelin että olisi hyvä pysähtyä hieman reflektoimaan kevättä ja omia johtamiskokemuksia.

Jouluna 2020 olin ihan valmis lopettamaan Proakatemian. Silloin oli jo pitkään tuntunut siltä, että en saanut mitään lisäarvoa Proakatemialta. Pajat, viikkopalaverit ja osuuskunnan yhteiset jutut tuntuivat turhanpäiväisiltä. Tuntui, että Proakatemian jutut veivät vain aikaa siltä olennaiselta, bisnekseen keskittymiseltä. Ajattelin, että en voi roikkua Proakatemialla tähän tyyliin, pelkästään jo oman mielenterveydenkin kannalta, mutta myös tiimin hyvinvoinnin ja ilmapiirin kannalta.

Tein päätöksen, että ennen kuin heitän hanskat tiskiin, kokeilen tietoisesti panostaa osuuskuntaan ja tiimiin hieman enemmän kuin normaalisti. Yritin muuttaa hieman asennettani ja ottaa vastuuta asioista, jotta kokisin enemmän merkityksellisyyttä ja omistajuutta osuuskunnan asioista. Päädyin lopulta Revenan talouspäälliköksi syksyn ajaksi. Voisi ehkä jopa sanoa, että se oli ihan hyvä juttu, vaikka hieman vastahakoisesti vastuuroolin otinkin vastaan.

Aikaisempi johtajakokemukseni oli aikaisemmalta työpaikaltani liittymämyyjänä, kun olin myyntitiimin vetäjänä Pori Jazzeilla 1,5 viikon ajan. Sieltä sain hieman esimakua vastuunkannosta johtajana, mutta toki kokemus jäi kohtuullisen pinnalliseksi lyhyen ajan vuoksi.

Sain onneksi taloustiimiin huipputiimin kasaan, Miisan, Kaisan, Sannin ja Saharin. En ollut vielä kertaakaan toiminut taloustiimissä edes jäsenenä, joten talouspäällikön roolissa oli luonnollisesti hieman hakemista. Entiseltä talouspäälliköltä, Jonilta sain kuitenkin hyvää sparrausta tehtävään. Iso apu oli siitä, että Kaisa ja Sanni olivat olleet taloustiimissä aikaisemminkin.

Ensimmäisenä tehtävänä taloustiimillä vuoden alussa oli uuden ressun sisään ajaminen tiimiin. Kaisa oli hienosti suunnitellut ja toteuttanut uuden ressun, mutta ressun hallinnointi-, tarkastus ja ohjeistuskäytännöt täytyi luoda kokonaan uudestaan. Aikaisemman syksyn aikana ressun hallinnointi oli ollut kokonaan Kaisan vastuulla, ja se oli osoittautunut todella raskaaksi työtaakaksi. Lisäksi systeemissä oli aukkoja siinäkin määrin, sillä ressuun tehtäviä merkintöjä ja suoritteita ei koskaan tarkastettu. Ressumerkinnät ja niiden ylläpito perustui siis tiimiläisten väliseen kirjeenvaihtoon, joten riski inhimillisille virheille oli suurehko. Ressumuutoksen tavoitteena oli sujuvoittaa ressun hallintaprosessia, ja jakaa vastuuta ressun täyttämisestä kaikille tiimiläisille niin, että jokainen hoitaa omat merkintänsä. Taloustiimin rooli ressun suhteen olisi siis enää tehdä kuukausittaiset tarkastukset, että tulot ja kulut vastaavat pankkitilin tiliotteen kanssa.

Toisena isompana projektina taloustiimille tuli lainahakemusten käsittely. Revenalla on siinä mielessä onnellinen rahatilanne, että Revenan yhteiseen kassaan on päässyt kertymään hyvä yhteisiin menoihin käytettävä pesämuna. Ongelmaksi lainahakemuksen käsittelyssä muodostui, kun uuden ressun täyttämisen käytännöt eivät vielä olleet ehtineet täysin vakiintua tiimissä, ja tilin tilannetta täytyi selvitellä yksittäisten tiimiläisten kanssa. Toisena ongelmana lainahakemusten käsittelyissä oli se, että kenelläkään ei ole täyttä käsitystä ja varmuutta siitä, mistä Revenan yhteiset rahat ovat muodostuneet, tämä siksi, koska Revenassa ei oltu pidetty kirjaa Revenan oman kassan suoritteista kunnolla missään vaiheessa, vaan Revenan kassaksi muodostuivat vuoden vaihteessa ressun uudistuksessa ne rahat, jotka eivät kuuluneet yksilöiden eikä projektien ressuihin.

Lainahakemukset saatiin kuitenkin käsiteltyä, ja pinkkutiimeille saatiin lainattua rahat vuosigaalamaksuihin ja yhdelle Revenan projekteista starttirahaa projektiin. Jotta tähän tilanteeseen päästiin, täytyi taloustiimin tehdä kassavirtalaskelmia kaikki kulut, lainat ja lainan takaisinmaksut huomioon ottaen, jotta Revena ei vahingossakaan ajautuisi kassakriisiin ja olemassa olisi vielä järkevä puskuri.

 

Näistä kaikista asioista selvittiin taloustiimin kanssa yhdessä hyvin, ainakin näin talouspäällikön näkökulmasta. Tiimiläiset olivat motivoituneita ja lähtökohtaisesti viikottaisen palaverin järjestämisen kanssa ei ollut ongelmia. Ajoittaisista vaikeuksista ja haasteista huolimatta saatiin pidettyä positiivinen meininki toiminnassa, jota kuvaa lentävä lausahdus usein palaverien päätteeksi: ”Revenalla on huhujen mukaan edelleen rahaa tilillä”.

Thomas Eriksonin kirjoittamassa kirjassa ”Kehnot pomot ympärilläni”, kuvataan johtamisen perimmäistä luonnetta mielestäni osuvasti: ”Hyvä johtajuus perustuu siihen, että esimies ja alaiset ymmärtävät keskinäisen symbioosinsa ja käsittävät tarvitsevansa toisiaan, jotta kokonaisuus toimii.” Väitän, että osa syy siihen, miksi taloustiimi toimi mielestäni niin hyvin on se, että jokaista tarvittiin taloustiimin arjesta selviytymiseen. Ressun tarkastaminen yksin tai kaksin olisi hyvin raskasta, mutta koko taloustiimin voimin homma sujui kädenkäänteessä. Tuntui siltä, että asioista päätettiin yhdessä ja kaikkien mielipidettä arvostettiin. Toki tätä pitää kysyä tiimiläisiltä, tämä on vain oma näkemykseni.

Huomasin, että talouspäällikön roolin ehdottomasti tärkein tehtävä oli viestintä. Viestintä taloustiimin sisäisesti ja taloustiimistä muille osapuolille, kuten lainan hakijoille tai tiimiläisille. Jotta johtajalla voisi olla visio käytännön toteutuksesta, täytyy johtajan osata myös kuunnella ja kysyä. Kun tiimin kommunikaatio toimii, ei tule väärinymmärryksiä ja päätettävät asiat saadaan käsiteltyä tehokkaasti ja monipuolisesti.

Suurin kehityskohtani johtajana onkin juuri viestintä, ja se, että pidän tiimiläiset selkeästi ajan tasalla meneillään olevista asioista. Jotta asioita ja niiden hoitoa voisi jakaa ja delegoida eteenpäin, täytyy käsillä oleva asia pystyä viestimään selkeästi ja ymmärrettävästi. Helposti sorrun siihen, että noh, ehkä on helpompi hoitaa homma itse kuin alkaa ohjeistamaan muita. Vaikka useinhan asia ei todellakaan näin ole. Pidemmän päälle tämä ei ole hirveän tehokas johtamisen strategia, sillä näin asioiden hoitaminen kasaantuu johtajan harteille ja tiimiläiset jäävät pimentoon kokonaisuudesta. Tämä johtaa ennen pitkää tiimin passivoitumiseen ja merkityksettömyyden tunteeseen tiimin asioista.

Viestintä on tärkeää myös siksi, jotta johtaja voi tehokkaasti motivoida ja sitouttaa tiimiläisiä käsillä olevaan tehtävään. Kun tiimi on motivoitunut ja sitoutunut ratkaisemaan käsillä olevan tehtävän, hoituu homma yleensä käden käänteessä. Näkisin, että aloittelevan ja nuoren johtajan kannattaa keskittyä ennen kaikkea oman viestintänsä ja kommunikaationsa tehostamiseen ja terävöittämiseen, sillä johtajan viestinnän keinoja on monia: tiedottaminen, palautteen anto, kehuminen, innostaminen, innovointi, kysyminen, palautteen vastaanottaminen jne.

Toivon, että pääsen hyödyntämään näitä johtamisessa opittuja taitoja viimeistään silloin, kun palkkaan omaan projektiini työntekijöitä.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close