Talousjohtaminen tarkoittaa prosessia, joka auttaa organisaation tavoitteiden saavuttamista. Talousjohtamisessa kyse on rahasta ja johtamisesta, jossa arvon luominen tapahtuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Strategia ja organisaatiorakenne toimivat talousjohtamisen kannalta perustana budjetoinnille ja tuloserojen tarkkailulle. Talousjohtamisen osa-alueita ovat innovaatiotoiminta, tuotekehitys, palkitseminen, riskienhallinta ja yritysvastuu. Talousjohtamisen avulla voidaan esimerkiksi pohtia talouden ohjauskeinoja ihmisten ja organisaatioiden johtamisessa sekä tehokkuuden ja luovuuden tasapainottamisessa. Jukka Pellinen, 2017).

”Kassatilanteen tulevaisuutta voidaan myös itse rakentaa ja ohjata liiketoiminnan suunnittelulla.” (Toivo Koski, s. 9.)

Talousjohtamisessa tulee huomioida liiketoiminnan ja talouden dynaamisuus aikasarjamaisena tilanteiden johtamisena ja talouden arvioina. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää varmistaa maksuvalmius ja varallisuuden rakenne, ei tarkastella omavaraisuuden tunnuslukua. Osana liiketoiminnan suunnittelua käytetään erilaisia talouslaskelmia, jotka elävät sen mukaan mihin tarkoitukseen suunnitelmia tehdään. Esimerkiksi rakenteeseen vaikuttavat liiketoiminnan toimiala ja kehitysala. Liiketoiminnan johtaminen ja suunnittelu sekä talousjohtaminen ovat rinnakkain kulkeva prosessi. (Toivo Koski).

Mistä aloittaa talousjohtaminen?

Mielestäni tärkeintä on aloittaa reaalisesti vertaillen ja katsellen lukuja, ei haaveilla ja kuvitella vaan pohjauttaa luvut tekemiseen ja markkinoihin. Koen, että kannattavuuslaskelmat ja budjetointi ovat isossa osassa liiketoiminnan aloittamisessa ja kasvattamisessa. Talousjohtamisen terävöittämisessä yrityksen työyhteisölle konkreettiseen tekemiseen kannattaa pohtia esimerkiksi myyntiprosesseja ja -tavoitteita, jotka tukevat liiketoiminnan myyntiennusteita ja tulevaisuuden kassavirtalaskemia.

Ensimmäisenä kirjan mukaan tulee tunnistaa liiketoimintamahdollisuus, eli tuotteet tai palvelut ja niihin liittyvän teknologian muoto, tuotteen lisäarvon määrittäminen, tuotteen asemointi kilpailukykyisenä, ansaintalogiikka sekä reaaliset optiot. Talousjohtamisen tukena tehdään investointilaskelmia ja kannattavuuslaskelmia liiketoiminnan riskit huomioiden. Tuotteen tarjoamien reaalisten optioiden tunnistamisen jälkeen voidaan arvioida asemaa markkinoilla suhteessa kilpailijoihin. (Toivo Koski).

Tuotteen segmentointi eli markkinoiden jakaminen mahdollisimman yhtenäisiin ryhmiin asiakkaiden tarpeiden mukaisesti mahdollistaa tarkemman taloudellisen ennustamisen. Tarkempi segmentointi antaa talousjohtamiselle mahdollisuuden pohtia tuotteen skaalautuvuutta ja lisäarvon puntaroimista myyntiennusteissa. Myyntiprosessin tunnistaminen eli miten tuote myydään segmenteittäin auttaa tekemään myyntiennusteita ja yrityksen kassavirtalaskelmaa. Kassavirtalaskelman ja rahoituksen avulla voidaan laatia tuloslaskelmia ja tase-ennusteita yrityksen liiketoiminnan tueksi. (Toivo Koski).

Tiivistys

Talousjohtamisessa mitataan ja tarkastellaan kassavirtalaskelmia, tuloslaskelmaa ja tasetta. Ne ovat pohjana liiketoiminnalle ja auttavat taloudellisissa toimintaedellytyksissä yritystä kehittymään ja kasvattamaan liiketoimintaa. Aikasarjamaisena ennustamisena tulevaisuuteen käytetään yrityksen maksuvalmiutta, kannattavuutta ja vakavaraisuutta. Niiden tavoitteena on johtaa operatiivista toimintaa taloudellisen informaation avulla. Yrityksenä näitä on tärkeää prosessoida missä mennään ja mihin ollaan menossa. Niistä voidaan analysoida, onko jossain osa-alueessa parantamisen varaa tai syytä toimia eritavoin. Yrityksenä pitää muistaa, että talousjohtaminen ei ole hetken tilinpäätöksen analysoimista vaan kokoaikaista, jatkuvaa tulevaisuuden ennustamista ja liiketoiminta prosessien kehittämistä talouden johtamisen avulla.

Lähteet:

Jukka Pellinen. Talousjohtaminen. 2017.

Toivo Koski. Pk-yrityksen strateginen talousjohtaminen. 2017.