Tampere
15 Jan, Friday
-17° C

Proakatemian esseepankki

Talousjohtaminen Revenassa



Kirjoittanut: Jarkko Suojanen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Menestyksen pelikirja
Jukka Jalonen
Ilkka Lampi
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Talousjohtaminen Revenassa.

Johdanto

Miksi talousjohtaminen Revenassa on vaikeaa? Miksi talousjohtaminen joissakin muissa yrityksissä voikin olla helppoa tai ainakin helpompaa? Tässä esseessä käydään pintapuolisin läpi mitä ensinnäkin tarkoittaa talousjohtaminen, miksi se on Revenan tasolla todella vaikeaa ja miksi jossain toisessa yrityksessä helppoa. Lopussa käydään läpi mitä pitäisi tehdä, jotta talousjohtaminen helpottuisi, vai voiko se edes helpottua?

Talousjohtaminen käsitteenä

”Talousjohtamisen tehtävänä on varmistaa taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen”, (Lestinen Riina, 2008, 15–16.). Talousjohtamisen perustan muodostavat yrityksen perustehtävät, taloudelliset tavoitteet ja niiden ymmärtäminen. Lisäksi myös tunnuslukujen tunteminen ja hyväksikäyttö lisäävät talouden ymmärtämistä ja helpottavat talousjohtamista.

Talousjohtaminen Revenassa

Olin ensimmäisen kevään talouspäällikkönä Revenassa, joten jotain kokemusta minulla on talousjohtamisesta, vai onko sittenkään? Lasketaanko esimerkiksi ihmisten ohjaaminen ja neuvominen taloudellisesti talousjohtamiseksi? Suoranaista ohjausta lukujen perusteella ei tapahtunut yleisesti firman tasolla, mutta miksi? Revenan tasolla ei voida tulkita lukuja ehkä samalla tavalla kuin normaalin yrityksen liiketoiminnassa. Talousjohtaminen Revenassa tapahtuu suoranaisesti ja pelkästään yksittäisten projektien sisällä. Projektien tulee itse laskea omat arvioidut kulut, tulot, palkat työntekijöillensä ja voitto-osuutensa yms. Tunnuslukuja voidaan hyödyntää tämän jälkeen näiden projektien sisällä esim. omavaraisuusaste, liikevoittoprosentti yms.

Revenassa talousjohtaminen koko yrityksen tasolla tapahtuu laskemalla yrityksen budjetti ja valvomalla, että jokainen osuuskunnan jäsen tuottaa oman osuutensa kuluihin. Sillä ei ole merkitystä tekeekö yksittäinen ihminen voittoa, mutta sillä on, että ei ainakaan tappiota. Eli jokaisella Revenalaisella on minimi budjetti, joka tulee täyttää kalenterivuoden aikana. Jokainen osuuskunnan jäsenhän itse vastaa ja määrittää paljonko haluaa projekteillaan tienata. Joku on koulussa vain oppimassa liiketoiminnasta, kun taas joku toinen on ”koulussa” tekemässä liiketoimintaa. Esimerkkeinä Revenan tasolla voisi olla, vaikka Tönö kesäkahvila, joka oli ja on suoraan liiketoiminnan pyörittämistä, missä toteutui kaikki katteiden laskennasta liikevoiton selvittämiseen. Kun taas joku innovointi, joka ei välttämättä onnistunutkaan on vain suoranaista oppia innovoinnista välittämättä niinkään rahasta.

Revenassa pyörii tälläkin hetkellä useita liiketoimintoja, joten kirjanpidollisesti tuloslaskelma ei anna suoraa kuvaa koko Revenan toiminnasta. Se on totta, että meidän tilikautemme tulos tulee olemaan loistava, mutta kertooko se esimerkiksi siitä, kuinka paljon, tönö tuotti voittoa, tai kuinka paljon herkällä on kuluja ja mikä heidän liikevoittoprosenttinsa on? Ei kerro, vaan se kertoo koko yrityksen liiketoiminnan kannattavuuden. Tätä ei kuitenkaan kannata huomioida eri projektien kannattavuudessa. Miksi sitten Revenan talousjohtaminen pelkästään tunnuslukujen avulla ei onnistu? Tässä alla esimerkki normaalista yritystoiminnasta, ja sen ”helppoudesta”, jotta saa käsityksen miksei.

Esimerkki

Normaalisti yritys koostuu karkeasti ns. yhdestä liiketoiminnasta tai toimialasta. Otetaan esimerkiksi, vaikka lapioita valmistava yritys. Heillä on kuluina esim. tehtaan ylläpitoon liittyvät kustannukset, tuotteen valmistuksessa käytettävät materiaalit ja koko yrityksen työvoima. Myyntituotot yritys saa vain ja ainoastaan lapioista, joita valmistaa.

Näin ollen yritys voikin hyödyntää tuloslaskelmasta selviäviä tunnuslukuja helpommin kuin Revena. Yritys voi suoraan katsoa paljonko on myynyt lapioita tilikauden aikana, mikä on yhden lapion valmistushinta, paljonko maksaa ylläpitää tehdasta ja työntekijöitä ja paljonko materiaaleja he tarvitsevat. Yritys pystyy suoraan selvittämään lapion katteen, montako lapiota tulisi myydä, jotta tulos olisi 0 yms. Selvittämään oman omavaraisuusasteensa, liikevoittoprosenttinsa yms. Yritys harjoittaakin talousjohtamista esimerkiksi. vertaamalla tämän vuoden budjettia edellisvuoteen, tai yrittämällä ennustaa seuraavan vuoden budjettiaan edellisten perusteella.

”Ennustettavuus on osa hyvää johtamista”, (Jukka Jalonen, 2012, 44). Koenkin, että johtamisen pohjana toimii kyky ennakoida tulevaa ja ymmärtää kokonaiskuvaa. Ennustettavuudella voidaan todeta se, että onko pelkästään lapioiden valmistaminen tehtaassa kannattavaa vai kannattaisiko myös valmistaa muita oheistuotteita. Tätä ei taas voida koko Revenan tasolla toteuttaa läheskään niin tehokkaasti kuin ehkä haluttaisiin. Revenan kassavirran ennustaminen tai projekteista saatavan liikevaihdon ennustaminen tapahtuu käytännössä aina ilman sen suurempia suunnitelmia. Tämä olisikin yksi kohta johon yrityksessä tulisi panostaa, siihen että osataan ennakoida paremmin. Vaatii parempaa viestintää ja suunnittelua, mutta ei ole ylitsepääsemätön ongelma.

 

Mielestäni Fiskars on hyvä esimerkki siitä, että heillä ei riittäisi tuotot millään valmistamalla pelkkiä lapioita, joten he valmistavat tuotteita veitsistä – saksiin ja lapioista – lumikoliin, jotta maksimoivat omien tehtaidensa hyödyt, materiaalien kulutuksen ja tilikauden tuloksen. Ei myöskään ole talousjohtamisen kannalta sattumaa, että yrityksellä on tiettyjä markkinointi kampanjoita tai muita myyntiä edistäviä tempauksia tilikauden aikana. Näiden tempausten avulla päästään eroon tuotteista, jotka esimerkiksi poistuvat valikoimista. Yritys minimoi tällä hävikkinsä ja materiaalin tuhlauksen.

 

Talousjohtaminen ei ole helppoa, mutta tällaisessa tilanteessa se on ainakin helpompaa kuin Revenassa. Talousjohtamista Revenan tasolla voikin opetella hallitsemaan omaa projektiaan ja sen laskelmia, luoda budjetteja, miettiä vuosikellon avulla myyntisuunnitelmia yms. Kuitenkin näen, että koko paletin johtaminen tällä opetus ja koulutusmäärällä talousjohtamiseen ei ole mahdollista koko yrityksen tasolla. Talousjohtamisessa kuin muussakin johtamisessa ”johtajan kyky laittaa itsensä likoon”, (Jalonen, 2012, 55), on merkittävässä roolissa.

 

Lähteet:

Jalonen J ja Lampi I, Menestyksen pelikirja, 2012, Docendo

Lestinen R., Opinnäytetyö – Taloushallinto ja johtaminen, 2008, Jamk

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close