Teet töitä yötä päivää. Kehität ideoita ja malleja, miten yrityksesi tulee rakentumaan. Kehität strategiat ja niiden tueksi toimintamallit. Yritys kasvaa, liikevaihto kehittyy ja asiakkaita saadaan lisää. Asiakkaiden ostovoima heikkenee, joku muu myy halvemmalla. Työntekijät sairastelevat. Juhlapyhät ja sukujuhlat vilisevät ohi. Suurin tuottajasi kertoo lopettavansa toimitukset. Pankkilaina näyttää edelleen viisinumeroista lukua miinuksella. Käyt hermoromahduksen partaalla. Soitat kymmeniä puheluita. Muutat strategiaa. Lisäät uuden tuoteryhmän. Löydät tuottajat. Teet sopimuksen. Myyntikäyrä kääntyy nousuun. Palkkaat lisää työvoimaa. Avaat uuden toimipisteen. Selvisit hengissä. Yrittäjän arkea.

Kirjan nimi ei voisi aihettaan paremmin kuvailla. Toisaalta yrittäjyys on pala taivasta, missä voit tehdä ja luoda käytännössä mitä haluat. Voit herätä töihin aamukymmeneltä, jos siltä tuntuu. Voit tehdä sen myös aamuviideltä. Saat seurata, miten omat ideasi ja haaveesi rakentuvat joksikin konkreettisesti ja toimivaksi. Yrittäjyys tarjoaa siis myös liekityksen helvetissä. Ideat ja haaveet pitää nimittäin tehdä todeksi. Stressi yrityksen tulevaisuudesta, asiakassuhteiden säilyvyydestä (ja ylipäätään niiden hankkiminen), unettomat yöt, pitkät päivät ja siinä sivussa itsestään huolen pitäminen tuovatkin omat mausteensa tähän soppaan, jossa yrittäjiä keitellään.

Yksi merkittävämpiä yhteisiä tekijöitä yrittäjien luonteessa ja toimintatavoissa on se, että jopa oman terveyden uhalla halutaan luoda jotain uutta tai kehittää vanhaa. Usein henkilö ei edes sitä itse huomaa, vaan signaali tulee ulkopuolelta. Oman fyysisen ja henkisen hyvinvointinsa rajojen venyttäminen on vähintäänkin kaksipiippuiseksi luonnehdittava asia. Toisaalta, ahkeruus usein palkitaan mahdollisesti parantuneena tuloksena tai muulla kehityksellä tai menestyksellä. Mutta voidaanko sitä ihmiseltä vaatia? Onko oikein vaatia ihmiseltä 14 tunnin työpäivää 4 tunnin yöunien jälkeen? Yhä uudestaan ja uudestaan? Itseltään yrittäjät sitä usein vaativatkin, elleivät jopa enemmänkin. Tämä johtuu siitä, että tehdessään sitä, mikä on lähellä sydäntä ja mikä sytyttää yrittäjänä, ei juurikaan tule kelloa katsottua. Taivas + Helvetin toisen osan yhtenä kantavista tekijöistä tulee esiin selkeästi yksilön oman sitkeyden lisäksi yrittäjäksi haluavan lähimmät sidosryhmät. Monissa kirjan tarinoista juurikin läheinen on ollut vaikuttavana tekijänä siihen, että alkaa tapahtua. Usein se on perheenjäsen tai ystävä, joskus joku johon on sattumalta yhteisten mielenkiinnonkohteiden takia tutustuttu. Sen lisäksi, että läheinen on ollut läsnä, kun kaikki on alkanut, ovat he usein olleet mukana toiminnassa. Ehkä juuri tästä syystä nämäkin yrittäjät ovat jaksaneet puurtaa läpi raskaiden vuosien. On ollut joku mukana uskomassa yhteiseen asiaan.

Kirjan päähenkilöt ovat päätyneet yrittäjäksi hyvinkin erilaisia teitä pitkin; Marjo Miettinen päätyi muutaman mutkan kautta takaisin perheyritykseensä omistajaksi, Pertti Yliniemi kirurgin päivätyöstä hotelliyrittäjäksi ja Mohammad Darwich rakennusinsinööriopinnoista kirpputoriyrittäjyyden kautta ulkomaan tuonnin kaupan pariin. Toisinaan elämä tuo eteen myös tilanteita, joihin ei itse voi juurikaan vaikuttaa, ja jotka taas vaikuttavat elämään valtavasti. Esimerkiksi kuolemaa silmiin katsominen. Näin kävi Pekka Hyysalolle, nuorelle laskettelijalle hänen epäonnistuessaan hypyssä lasketteluelokuvan kuvauksissa. Oltuaan puolisen vuotta lääkehuuruissa ja kooman partaalla, Hyysalon päässä selkeni sen verran, että hän pystyi hoitajalta kysymään, että koska pääsee taas laskemaan. Hoitajan mukaan nyt ei ajatella laskettelua, vaan ollaan kiitollisia siitä, että ollaan ylipäätään hengissä. Hyysalo lanseerasikin oman vaatemerkkinsä nimellä FightBack. Hyvin erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista, mutta yhdistävänä tekijänä halu menestyä ja kyky reagoida elämän eteen tuomiin haasteisiin.

Edellä mainitut polut kohti yrittäjyyttä kertovat yksiselitteisesti, että käytännössä kenestä vain voi tulla yrittäjä, kunhan asenne on oikea. Hyysalon tapauksessa asenne ja sitkeys liittyy paljon muuhunkin kuin liiketoimintaan. Se näkyy jokapäiväisessä elämässä valintoina ja tekoina. Usein syy yrittäjyyteen ryhtymiselle on myös ollut se, että tehdessään töitä toisille ei pääse tarpeeksi toteuttamaan itseään.

Olen itse tällä hetkellä opintojen ohella myös palkkatöissä, ja tuntemukseni ovat hyvin samanlaiset. Toki työ takaa kuukausittaisen palkkanauhan, mutta unelmani olisi saada se tekemällä jotain, josta todella välitän, ja joka olisi mahdollisesti omien käsieni aikaansaannosta. Uskon myös todella pääseväni tähän tavoitteeseen, sillä jo Proakatemialla viettämäni reilun puolen vuoden aikana olen saanut tekemistäni asioista ”fiiliksen”, että tätä minä haluan. Haluan viljellä ideoitani ja haluan toteuttaa niitä. Olen elämäni aikana myös tottunut työntekoon, välillä hanttihommiinkin. Haluan todella löytää sen oman ”juttuni”, jonka parissa saa viettää monia mielekkäitä työtunteja. Haluan tavoitella taivasta, mutta en pelkää etsiä sitä helvetistä.

Kirjaa lukiessani en saanut valtavaa kasaa ahaa -kokemuksia. Maailmankatsomukseni ei kääntynyt päälaelleen, enkä kokenut tyhjää oloa sen luettuani. Erilaisten tarinoiden lukeminen oli äärimmäisen mielenkiintoista ja tuki niitä ajatuksia, mitä minulla aikaisemmin jo oli. Kirja toi myös elämääni lisää esikuvia ja siinä sivussa vahvisti lisää ajatustani siitä, että minusta tulee yrittäjä. Haluan nimeni olevan seuraavan jatko-osan sisällysluettelossa. Tai sitä seuraavan. Tai sitä seuraavan.