Julkisuudessa esiin nousevat tarinat yrittäjistä ovat mielestäni monesti turhan yksipuolisia. Liian usein esille nousee se lopullinen onnistuminen, joka on vain jäävuoren huippu siinä matkassa, minkä yrittäjä on joutunut menestyksensä eteen tekemään. Nuorena yrittäjänalkuna on aina motivoivaa kuulla onnistuneista yrittäjistä, mutta vielä motivoivampaa se on silloin kun kuulee koko tarinan siitä mitä menestyminen on vaatinut. Kaikki ne vastoinkäymiset ja epäonnistumiset mitkä ovat vain lisänneet yrittäjien nälkää saavuttaa tavoitteet, joiden takia he ovat yrittäjiksi alun perin ryhtyneet. Menestymisen vastakohtana ovat ne tarinat, joissa kaikesta työnteosta huolimatta yrittäjä on epäonnistunut, mutta silti todennut, että elämä jatkuu. Terho Puustisen ja Mika Mäkeläisen kirja Taivas + Helvetti esittelee näitä tarinoita yrittäjien itsensä kertomana.

Kirja on hyvin rehellinen ja melko raadollinenkin kuvaus siitä mitä yrittäjyys todellisuudessa on. Yrittäjänä et saa yhtään enempään kuin mitä olet ansainnut ja vaikka antaisit kaikkesi voi jokin ulkoinen tekijä tuhota vuosienkin uurastuksen hyvin nopeasti. Stressi taloudesta on yritystä rakentaessa jatkuvasti läsnä päivittäisessä tekemisessä, koska rahalla pitää itsensä elättää, vaikka se ei olisikaan ollut syy yrittäjäksi ryhtymiseen. Aikaa yrittäminen vaatii huomattavasti normaalia päivätyötä enemmän, eikä omasta yrityksestä voi oikein kunnolla irrottautua edes loman ajaksi, jos sellaisen pitämiseen on edes mahdollisuutta. Riskien ottaminen on monesti lähes pakollista, koska liian turvallisella toiminnalla on vaikeaa saavuttaa kilpailuetua. Onnistuminen tapahtuu harvoin ensimmäisellä yrittämällä vaan vaatii sitkeyttä kokeilla uudestaan ja uudestaan takaiskujen jälkeen. Kirjassa nousi esille hyvin myös se, että vaikeuksien keskellä monella yrittäjällä on itsensä lisäksi suuri huoli myös henkilöstöstään. Epäonnistumisen ja mahdollisten irtisanomisten hetkellä voi tuntea suurta syyllisyyttä siitä, että olisi pettänyt alaisensa.

Kaiken stressin ja ahdistuksen vastavoimana on kuitenkin se vapaus mitä yrittäjyys tarjoaa. Moni kirjan yrittäjistä kertoo, että vapaus tehdä juuri niin kuin itse haluaa, on jopa taloudellista menestymistäkin suurempi motivaattori. Yrittämisen vapaus tarjoaa tilaisuuden ottaa vastaan kaikki ne mahdollisuudet, joita maailma meille tarjoaa. Kirjan toinen kirjoittaja Mika Mäkeläinen kuvailee omassa tarinassaan yrittäjyyden luonnetta hyvin: ”Yrittäjän tai yrittäjämäisesti ajattelevan ihmisen matka on valtavan rikas niin hyvässä kuin pahassa”.

Vaikka olen täysin varma, että yrittäjyys on se mitä haluan elämässäni tehdä, olen silti välillä miettinyt epäonnistumisen mahdollisuutta ja sitä voisiko, joku turvallinen päivätyö sittenkin olla järkevämpi vaihtoehto. Kirjan tarinat kuitenkin vahvistivat ajatustani siitä, että olen matkalla juuri sinne, minne haluan. Epäonnistumisen pelko on turhaa ja mahdollisuus päästä toteuttamaan itseään ja luomaan omaa polkua yrittäjänä antaa rohkeutta lähteä kohti omia tavoitteita kaikesta epävarmuudesta huolimatta. Enkä tietenkään voi edes etukäteen tietää miten selviytyisin mahdollisten vastoinkäymisten koittaessa, mutta on jo tässä vaiheessa lohduttavaa tietää, että vaikeuksien keskeltä voi todellakin nousta vielä voittoon. Kirja vahvisti myös ajatuksiani siitä, että yksin en halua lähteä yrittämään. Haluan ympärilleni luotettavan tiimin, jonka kanssa jakaa niin onnistumiset kuin epäonnistumiset. Aika näyttää löytyykö se tiimi Kajosta.

Erityisen hienoa oli huomata, miten monista eri lähtökohdista kirjan esittelemät yrittäjät olivat yrittäjiksi päätyneet. Osalle yrittäjyys on ollut kutsumus, kun taas toiset ovat päätyneet yrittäjiksi sattuman kautta. Joillakin heistä oli jo aloittaessaan lähtökohdat, jotka moni olisi kokenut rajoitteiksi edes lähteä yrittämään. Esimerkiksi minua itseänikin nuoremmalla Teemu Nikkasella on paha lukihäiriö, jonka takia peruskoulunkin suorittaminen vaati häneltä suuria ponnisteluja. Siitä huolimatta hän on jo nuorena onnistunut luomaan itselleen menestyvän yrityksen, jolla pystyy elättämään itsensä. Yksi kirjan inspiroivimmista tarinoista on Jukka Jokiniemen, joka sokeutumisestaan huolimatta onnistui kasvattamaan kirkasvaloja valmistavasta yrityksestään miljoonabisneksen. Normaalissa päivätyössään hän ei olisi voinut enää jatkaa, mutta löysi suunnan sieltä missä rajoitteita ei ole, eli yrittämisestä. Oli myös hienoa lukea, että Supercellin ja Rovion kaltaisten menestystarinoidenkin taustalla on ihan tavallisia jätkiä, jotka ovat onnistuneet muuttamaan kunnianhimoiset unelmansa todellisiksi määrätietoisuuden ja loputtoman työn teon avulla. Mieleeni heräsikin heti ajatus, että jos nämä ihmiset ovat saavuttaneet tavoitteitaan, miksi minä en pystyisi saavuttamaan omiani.

Olen monesti miettinyt omia lähtökohtiani yrittäjänä ja sitä mistä olen itse edes saanut valtavan innostuksen lähteä yrittäjäksi. Lähipiirissäni ei ole ikinä ollut yrittäjiä, joiden esimerkki olisi kannustanut minua samalle tielle. Toisaalta samasta syystä en ehkä ole aina ymmärtänyt myöskään yrittäjyyden negatiivisia puolia, kuten sitä kuinka paljon se vaatii aikaa, joka on pois jostain muusta kuten vaikkapa perheen parissa olemisesta. Minulla on kuitenkin ollut jo pitkään halu luoda jotain uutta ja olla oman itseni herra. Uskon, että yrittäjyys on se asia missä voin parhaiten saada selville oman potentiaalini. Testata mihin asti rahkeeni todella riittävät. Yksi hienoimmista asioista yrittäjyydessä onkin, että menestyksen ainoa rajoite on yrittäjä itse. Sitä on juuri niin hyvä tai niin huono kuin päättää olla.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa paljon uusia rohkeita yrittäjiä, jotka luovat vaurautta ja työpaikkoja. Yrittäminen tuntuu silti edelleen olevan hieman mystinen asia suurelle osalle kansaa. Yrittäjien tarinoita pitäisi saada enemmän esille, jotta etenkin yhä useammat nuoret ymmärtäisivät, että kenestä tahansa voi tulla yrittäjä, ja vielä menestynyt sellainen, kunhan on valmis tekemään sen eteen tarpeeksi töitä. Luettuani tämän kirjan mieleeni heräsi ajatus, että tästähän saisi, vaikka aivan mahtavan televisioformaatin. Musiikki- ja urheilutähtien tarinat kaikkine vastoinkäymisineen on jo moneen kertaan esitetty, joten voisiko joskus saman arvostuksen suoda myös yrittäjille. Nämä tarinat pitäisi kaikkien kuulla. Nämä ovat niitä todellisia supertähtiä. Yrittäminenkin on vain elämää.