Tampere
26 Nov, Thursday
0° C

Proakatemian esseepankki

Taivas + helvetti 1+2



Kirjoittanut: Jesse Eskelinen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Jesse Eskelinen, Jyri Lempinen, Karel Tagel

JOHDANTO

Soluesseemme keskeinen ajatus aivan aluksi oli lähteä selvittämään, minkälaisia asioita nuoret, uransa alkutaipaleella olevat tiimiyrittäjät voisivat oppia kokematta niitä välttämättä itse kantapään kautta. Suomesta löytyy tukuittain yrittäjiä, joiden määrä vain kasvaa vuosi vuodelta yrittäjyyden muuttuessa hyväksytymmäksi ja arvostetummaksi, ja sitä myöten yleisemmäksi elinkeinoksi. Kirjoiksi valikoituivat Terho Puustisen ja Mika Mäkeläisen Taivas + Helvetti sekä Mäkeläisen ja Karo Hämäläisen tekemä jatko-osa, Taivas + Helvetti Vol. 2. Sittemmin kirjasarjaa on jatkettu vielä Vol. 3. -kirjalla ja erityisesti urheilijoille suunnatulla Taivas + Helvetti -kirjalla, jossa suomalaiset urheilijat kertovat oman tarinansa. Kirjojen ympärille on luotu oma yhteisönsä, jota kutsutaan Oranssiksi vallankumoukseksi. Kirjan taustalla toimivilla ihmisillä on kunnianhimoinen tavoite levittää yrittäjyyden sanomaa, ja he jakavatkin jokaista myytyä T + H -kirjaa kohti yhden ilmaisen kirjan valmistuvalle nuorelle.

Molempien meidän käsittelemiemme kirjojen keskeinen idea on sama: niissä on haastateltu kattavasti suomalaisia yrittäjiä heidän elämästään, urastaan, vaikeuksistaan ja onnistumisistaan. Jokainen yrittäjä on päässyt vuorotellen kertomaan oman tarinansa ja tapahtumat niiden taustalla. Lisäksi kirjoissa on esitelty jokaisen yritys tai yritykset, liikevaihto ja -voitto. Koimme tämän konseptin sopivan meidän tarkoitusperiimme ja löysimmekin melkoisesti pieniä asioita, joiden tekemisestä jokaisen yritystoimintaa suunnittelevan on syytä huolehtia omassa toiminnassaan. Yhtä lailla listaan kertyi myös virheitä, joita on luvattoman helppoa erehtyä toistamaan myös itse. Kirjan yhtenä tavoitteena todennäköisesti onkin auttaa tulevia yrittäjiä välttämään virheitä, jotka joku on jo tehnyt.

Isona elementtinä Taivas + Helvetti -kirjojen suosion taustalla on tarinoiden rehellisyys ja se, miten inhimillisesti yrittäjiä on kuvailtu. Tarinoiden tapahtumista löytyy yllättävänkin paljon mahdollisuuksia vetää suoria suuntaviivoja, jotka ovat johtaneet nykyiseen menestystarinaan. Siinä missä kirja jakaa jopa suoraan käytäntöön vietäviä tietoja, se myös innostaa ja tukee ajatusta, että kenestä tahansa voi tulla menestyjä, yrittäjänä tai muuta kautta. Jokaisesta tarinasta on tiivistetty lyhyet iskulauseet, jotka jäävät mieleen ja antavat yllättävänkin paljon ajateltavaa vaikkapa siihen hetkeen, kun lukija päättää päivän askareet ja rauhoittuu yöpuulle.

KESKEISIÄ TEEMOJA

Hyvin keskeisenä teema molemmissa kirjoissa vaikutti olevan ”asenne ratkaisee”. Lähes jokaisessa yrittäjätarinassa päähenkilöt kohtasivat haasteita matkalla kohti unelmaansa, mutta kyltymättömän asenteensa, innostuksensa ja vahvan uskonsa omaan tekemiseen avulla he selvittivät vaikeudet ja pääsivät tavoitteeseensa. Tarinoissa vallitsi lähes yksinomaan positiivinen tsemppi ja yrittäjät elivät vahvalla tunteella. Poikkeuksen teki Vol. 2. -kirjaan tarinansa saanut Lapland Hotels -ketjun yrittäjä Pertti Yliniemi. Hän on koulutukseltaan ja aikaisemmalta ammatiltaan kirurgi, mikä on opettanut häntä sulkemaan tunteet pois työnteosta. Kirjassa Yliniemeltä kysytäänkin, onko hänen ensimmäinen hotellinsa erityisen rakas paikka, johon tämä toteaa ”Tämä on bisnestä. Ei näitä tunteella tehdä.” (T+H Vol. 2. s. 273). Tämä osoitti, että ihmiset ovat erilaisia, eikä yhtä oikeaa tapaa myöskään menestyvään yritystoimintaan ole olemassa.

Toinen keskeinen asia oli muiden ihmisten tuki. Toisen kirjan nimikkolausekin kuuluu ”Ilman toista ei ole toisen menestystä”, mikä realisoitui tarinoita lukiessa entistä enemmän. Oikeastaan jokainen kirjaan haastateltu yrittäjä oli saanut haasteidensa keskellä apua puolisolta, vanhemmilta, sisaruksilta, ystäviltä tai jopa vuokranantajalta. Jotkut toimivat yrittäjinä yksin, mutta myöskään he eivät selviä ilman omaa tukiverkostoa. Apua voi olla monenlaista: taloudellista, esimerkiksi lainan takaamista, käytännöllistä, esimerkiksi talkootyötä tai vaikkapa saunan lauteilla huolien kuuntelemista ja ajatusten vaihtamista.

Yrittäjien tarinoita yhdistäneiden tekijöiden lisäksi ison kuvan teemaksi muodostui yrittämisen raadollisuus, mutta myös sen hienous. Kirjoissa hehkutettiin erityisesti yrittäjän vapautta. Yrittäjälle jokainen päivä on erilainen, mikä voi olla sekä hyvä että huono asia. Koskaan ei voi tietää, saako seuraavan asiakkaan seuraavana päivänä vai vaikka vasta kuukauden kuluttua. Useammankin yrittäjän tarinaan sisältyi sairastumista, pääosin burnoutia, mutta lisäksi myös Sampo Kaulanen kärsi alkoholismista ja Mikko Wiren deliriumista, eli juoppohulluudesta, joka oli kuitenkin aiheutunut tässä tapauksessa stressistä, unenpuutteesta ja vastuusta, eli yrittämisestä, alkoholin liikakäytön sijasta. (Hämäläinen K. & Mäkeläinen M. 2014.)

Hyvä onni ja oikea ajankohta olivat monessa tarinassa olennainen menestystekijä, tämä ei olisi kuitenkaan ollut mahdollista ilman sitä, että yrittäjä ei olisi tarttunut toimeen ja jaksanut väsymättömästi painaa eteenpäin. Jackpot voi osua kohdalle kuukauden, vuoden tai kymmenen vuoden uurastuksen tuloksena. Näin kävi esimerkiksi Supercell-yrittäjä Mikko Kodisojalle, joka lähti yrittämään vuonna 1997, mutta onnistui maailmanvalloituksessaan vasta 13 vuotta myöhemmin, vuonna 2010. (Puustinen T. Mäkeläinen M. 2013.)

Lisäksi useamman yrittäjän kohdalla toistuva teema oli hänen koulutuksensa ja yrityksensä toimialan täydellinen ero toisistaan. Kansakoulu tai tohtori, yrittäjä voi olla millä koulutuksella tahansa. Aktiivinen elämäntyyli ja aikaansaava luonne ovat niitä piirteitä, joita voidaan katsoa, kun on kyse yrittäjistä. Moni ajattelee, että ei voi pärjätä, jos ei ole riittävää ammattitaitoa. Yrittäjän elämä on päiväpäivältä uuden oppimista. Omasta mielestämme tekemällä oppii parhaiten ja siksi olemmekin nykyisessä koulussamme, Proakatemiassa. Moni yrittäjä on aloittanut toiminnan ilman minkäänlaista kokemusta koko alasta. Esimerkiksi Juhani Lehti, joka on koulutukseltaan diplomi-insinööri, mutta osti konepajoja ja perusti Tampereen konepajat Oy:n. Työntekijät epäilivät hänen osaamistaan, mutta niin vain hänen liikevaihtonsa kohosi vuonna 2012 peräti 20 miljoonaan euroon.

KIINNOSTAVIMMAT YRITTÄJYYSTARINAT

William Wolfram, DealDash (T+H Vol. 2.)

DealDashin perustaneen William Wolframin yrittäjyystarinan mielenkiintoisuudelle oli useampia eri syitä. Ensinnäkin, hän on onnistunut valtaamaan Euroopasta käsin Yhdysvaltain markkinat, mitä pidetään yleisesti haastavana. ”Todennäköisyydet ovat kirkkaasti sitä vastaan, että Euroopasta ponnistaisi yhtiö, joka pystyisi tekemään menestyksellistä bisnestä yhdysvaltalaisille kuluttajille suunnatussa sähköisessä kaupassa.” (Hämäläinen K. & Mäkeläinen M. 2014.) Tässä Wolfram kuitenkin onnistui, senttihuutokauppansa DealDashin avulla. Toiseksi kiinnostusta herätti Wolframin nuori ikä. Kirjan kirjoitushetkellä, vuonna 2014, hän oli vain 21-vuotias. Häntä kuvataan tästä huolimatta johtajaominaisuuksiltaan leaderiksi, joka johtaa esimerkillään kasvavaa yritystään. Wolfram on lähtöisin Englannista, joten myös kielitaito tukee kansainvälistä kauppaa. Ensimmäisen yrityksensä hän perusti yläkouluikäisenä ja 15-vuotiaana hän lähti nettibisnekseen. Läpi on käyty nettifoorumit, Youtube-videot ja verkkomarkkinointi. (Hämäläinen K. & Mäkeläinen M. 2014.)

Yrittäjälle tarpeellista outside of the box -ajattelua kuvasti Wolframin ratkaisu matkustaa Yhdysvaltoihin tapaamaan ”haita”, miestä, joka oli kehittänyt ohjelmiston analysoidakseen ja rahastaakseen DealDashin heikkojen kohtien kautta. Lopulta Wolfram palkkasi miehen töihin yritykseensä, tuottamaan analytiikkaa ja tuiki tärkeää tietoa omasta, ja kilpailijoiden toiminnasta. (Hämäläinen K. & Mäkeläinen M. 2014.)

Wolframin tarina opetti erityisesti, että todennäköisyyksienkin murskaaminen on mahdollista, kunhan vain tekee asioita uudella tavalla ja kilpailijoita paremmin. Tämä on mahdollistanut yli 43 miljoonan euron liikevaihdolla toimivan, yksinomaan Yhdysvaltain markkinoilla toimivan yrityksen pyörittämisen Suomesta, Helsingin Kampista käsin.

Mikko Kodisoja, Supercell (Taivas + Helvetti)

Supercell tunnetaan parhaiten maatalousaiheisesta Hay Day-, sekä strategiatyylisistä Clash of Clans ja Boom Beach peleistä. Supercell oli näiden pelien ansiosta vuoden 2015 tuottavin mobiilipeliyritys maailmanlaajuisesti. Liikevaihtoa saatiin kerrytettyä pelin sisäisillä maksuilla, joilla pelaaja pystyi tehostamaan omaa pelaamistaan.

Kodisojan ensimmäinen kosketus yritysmaailmaan tapahtui jo vuonna 1997, kun hän perusti Kota Interactiven. Tästä noin 13 vuotta myöhemmin perustettiin Supercell. Moni varmasti uskoo, että Supercellin menestystarina on syntynyt pienellä vaivalla. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ennen todellista ”timanttia” Kodisoja on ollut mukana lukuisissa yrityksissä ja pieleen menneissä projekteissa. Varmasti moni yrittäjä olisi saattanut jo luovuttaa tässä vaiheessa, mutta Kodisojalla oli usko ja asenne omaan tekemiseen kunnossa. Hän ei nimittäin luovuttanut missään vaiheessa. Lopputulos on jokaisen tiedossa.

Keskeisiä teemoja Supercellin yhä vain menestystä niittävässä organisaatiossa ovat erinomainen työilmapiiri. Pelejä hiotaan kovasti aivan viimeiseen asti, jotta niiden täysi potentiaali saadaan valjastettua.

Mikon isä oli grillikioskin yrittäjä ja hän yritti kovasti kasvattaa myös pojastaan yrittäjää, joka jatkaisi hänen uraansa. Se ei kuitenkaan poikaa kiinnostanut. Mikko huomasi olevansa asiakkaiden edessä ujo ja tiedosti itselleen, että hän ei vain sopisi grilliyrittäjäksi, sillä joutuisi ihmisten kanssa paljon tekemisiin. Armeijan jälkeen Kodisoja lähti yrittäjäksi pelialalle ajatellen, että siellä hänen ujoudellaan ei ole niinkään väliä. Toisin kuitenkin kävi, nimittäin sielläkin tuli sama ongelma vastaan. ”Jumaliste mulla kesti kauan tarttua siihen puhelimeen ja soittaa ensimmäinen myyntipuhelu”. (Puustinen T. Mäkeläinen M. 2013.) Ujous on osa-alue, joista jokaisen tulisi päästä pois tai kehittää itseään paremmaksi, varsinkin yrittäjyydessä. Se ei liity välttämättä mitenkään jännittämiseen tai pelokkuuteen, mutta se voi ilmetä vaikkapa itsensä ilmaisemisessa tai aloitteessa. Liiketoimintaan kuuluu aina myynti ja jos ei myy, niin yritys ei myöskään tee tulosta.

Ihailimme Mikon tapa haastaa itseään, esimerkiksi yksi tavoite oli saada miljardin euron liikevaihto. Kun ollaan tarpeeksi sitkeitä, innokkaita ja uskotaan omaan tekemiseen, niin tuloksia syntyy. Ennen kaikkea myös asenne ratkaisee todella paljon. Supercellin liikevaihto vuonna 2012 oli 78 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 liikevaihto oli peräti 2,1 miljardia euroa, eli tavoite on ylittynyt jopa kaksinkertaisesti. (Lappalainen E. 2016.)

Moni multimiljonääri varmasti ei tekisi töitä enää tässä vaiheessa. Kodisoja on kuitenkin päättänyt, että Supercell ei tule olemaan hänen viimeinen yrityksensä. Jos miehen sanoihin on uskomista, niin häntä tullaan ehkä tulevaisuudessa näkemään pääoma- ja enkelisijoituksen saralla. Pelimies haluaa nähdä lisää yrittäjyyttä ja lisää suomalaisia yrittämässä.

Jukka Jokiniemi, Innojok Oy (Taivas + helvetti)

Innojok Oy perustettiin 1993 lamavuosina ja on siitä lähtien kohonnut liikevaihdossa huipputuloksiin. Yrityksen avain menestykseen oli Innojokin kehittämä kirkasvalolamppu, jota myydään ympäri Suomea ja maailmaa terveyttä parantavan ominaisuuden takia. (Innolux. Kirkasvalohoito. 2017)

Se, miksi Jukka on niin merkittävä ja ajatuksia herättävä persoona, on hänen elämän asenne ja positiivisuus yleensä. Perus stressinsietokykyä hän sanoi vertaavan normaaliin ihmiseen. Pelko jäädä pois yhteiskunnasta sairastumisen takia, ja lentävä lause: ”Mikään fyysinen vamma ei ole yhtä vakava kuin asennevamma.” Jukka Jokiniemen ajatusmaailma on lähellä omaamme.

”Sokea mies näkee auringon ja pimeässä loistavat ulkovalot. Hän pystyy suunnistamaan valoa kohti, mutta sitä hän ei näe, jos joku hahmo livahtaa hiljaa hänen edestään.” (Puustinen T. Mäkeläinen M. 2013) Lausahdus toi monella tapaa mielenkiintoisia ajatuksia Jukka Jokiniemen ajattelutavasta. Ajatus siitä, että jää pohtimaan lähellä olevia asioita, ei välttämättä tuota asianmukaisia ja toivottavia tavoitteita. Tavoitteet on asetettava riittävän korkealle, jotta oma mielenkiinto säilyy.

Näkövamma toi paljon rajoitteita Jukalle. Selvää oli, että hän ei voi kaikkia yrityksen prosesseja millään tehdä itse, esimerkiksi hän ei voinut tehdä kirjanpitoa tai maksaa palkkaa, siksi hän ulkoisti ne muille ja keskittyi nimenomaan hallitsemaansa osa-alueeseen. Jukka oli sitä mieltä, että keskity siihen, mitä itse haluat tehdä. Tärkeitä tehtäviä, jotka eivät niin itseä kiinnosta kannattaa tarjota sellaiselle henkilölle, jolla on mielenkiinto tehdä niitä. Samalla voit ruokkia ympärillä olevaa yrittäjäyhteisöä. Organisointi on näin ollen tullut luonnostaan. Jukka oli erittäin taitava deskriptiivisessä geometriassa eli kolmiulotteisessa hahmotuskyvyssä. 3D oli Jukan juttu. ”Kun perusasiat on kunnossa, kasvua on vaikea estää” (Puustinen T. Mäkeläinen M. 2013)

”Vihollisia en näe missään, enkä petollisia ihmisiä, vain positiivisia ja rehellisiä ihmisiä.” (Puustinen T. Mäkeläinen M. 2013)

On fiksua olla perus positiivinen ja uskomme optimisteina siihen, ettei epäily vie ihmistä eteenpäin. Täytyy ottaa asiasta kiinni riskin uhalla ja antaa virran viedä. Jos olet itse rehellinen ja positiivinen, pystyt samalla inspiroimaan ihmisiä toivottuun suuntaan ja innostamaan kaikkia yhteisen hyvän eteen. Yrittäjän on hyvä myös muistaa arvostaa itseään. Ei ole järkevää jatkuvasti raataa niin kovaa, että aivot menevät lukkoon, silloin työn tekemisestä ei tule mitään. Itsekäs saa olla ja ottaa aikaa itsellesi.

Innojok oli hyvä esimerkki siitä, miten näkökyvyttömyyttä voitiin pitää kilpailuetuna, ja miten ei ole mahdollista visuaalisesti seurata kilpailijoita ja ideoita nykyhetken muodista. He keskittyivät suoraan omaan tekemiseen ja tahtoivat luoda omannäköisensä yrityksen ja designin.

MITÄ OPIMME?

Tarkastelemme tulevaisuudessa tiimimme dynamiikkaa tarkemmin ja pyrimme hyödyntämään monipuolisesti jokaisen ammattitaitoa ja mielipiteitä asioista. Muistamme toimia yhteisen edun hyväksi käyttämällä opittuja menetelmiä ja runkoja keskustelun hedelmällisyyden tavoittelemiseksi. Lisäksi jaamme rooleja ja toimimme entistä enemmän kiinnostus, edellä. Kuten kirjakin opetti, ammattitaitoa ei välttämättä tarvitse ennestään olla niin paljoa, jos palo tekemiseen ja uuden oppimiseen on riittävän vahva.

Koimme nimenomaan soluesseemuodon erittäin hedelmälliseksi tämän aiheen tiimoilta. Kaikki olivat kiinnittäneet luku-urakassa huomiota hyvin erilaisiin asioihin, joten keskustellessamme aiheesta saimme kukin laajennettua näkemystämme ja uusia ajatuksia ilmoille, jopa omaan tiimiyrittäjyystoimintaan asti.

Konkreettisempina esimerkkeinä opimme esimerkiksi yrityksen organisaation toimintamallista. Esimerkiksi Nokialla käytössä ollut siilomainen toimintatapa oli hyvin kankea, ja siitä olisikin syytä päästä pois. Perinteisessä mallissa hyviä ideoita voi herätä ihan pyramidin pohjalla, mutta lopulta ne eivät pääse johtajien korviin siilon läpi. Joustavuutta on loppujen lopuksi mahdollisuutta lisätä hyvinkin pienillä toimenpiteillä lyhyessä ajassa.

Lisäksi mieleen jäivät lukuisat keinot, joiden avulla voi välttää loppuun palamista ja ottaa taukoa yrittäjän arjesta ja työelämästä. Harrastukset, ystävät, perhe… mikä tahansa saa ajatukset pois töistä edes hetkeksi.

Eniten inspiroiduimme asenteesta, ja sen tärkeydestä. Työstä on hyvä saada tavoitteellista ja unelmia pitää olla, ei saa rajoittaa itseään ja toimiaan, vaan antaa virran viedä. Tarkka suunta tulee vastaan jossakin vaiheessa. Elä, tunnustele ja tee päätöksiä, oli ne sitten päättömiä tai ei. Kuuntele ystäviä ja ympärillä olevia, pidä huolta verkostoistasi, ikinä ei tiedä milloin niitä saattaa tarvita. Hyvä esimies tai päällikkö on myös hyvä alainen.

LÄHTEET

Puustinen T. Mäkeläinen M. 2013. Taivas + helvetti

Hämäläinen K. & Mäkeläinen M. 2014. Taivas + helvetti Vol. 2.

Lappalainen E. 2016. Supercell ei petä: Pelitalo takoi 2,1 miljardin liikevaihdon. Luettu 17.9.2017. Talouselämä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/supercell-ei-peta-pelitalo-takoi-2-1-miljardin-liikevaihdon-6391684

Innolux. Kirkasvalohoito. Luettu 17.9.2017.
http://www.innolux.fi/fi/kirkasvalohoito

Kommentit
  • elina merviö

    Miten kehitätte tiimin dynamiikkaa?
    Miten voisitte tehostaa ja parantaa verkostoitumista? Mistä aloittaa?
    Hyvä valinta lähteä tekemään soluesseetä tämäntyyppisistä kirjoista. Kekusteluissakin varmasti heräsi paljon ajatuksia.

    26.10.2017
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close