Tampere
02 Dec, Wednesday
1° C

Proakatemian esseepankki

Syvällinen ajattelu työkaluna arkisessa puurtamisessa



Kirjoittanut: Matias Savo - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Olen katsonut jokaisen tämän syksyn Vain Elämää jakson. Jakso toisensa perään hämmästyn Mikko ”Pyhimys” Kuoppalan älykkyydestä ja siitä, kuinka syvälle hän pystyy kaivautumaan aiheisiin ja ajatuksiin. En tiedä onko kukaan aikaisemmin kirjoittanut esseetä Spotifyn biisien ja tv-sarjan perusteella ja onko tämä edes ”sallittua”, mutta koen tässä kohtaa tämän olevan aiheena itselle niin ajankohtainen että haluan saada tämän oksennettua tekstinä pihalle.

Näkemykseni on se, että mitä syvemmälle ajatuksissa pääsen, sitä useamman asian osaan ottaa huomioon. Kuvitellaan asia vaikka näin, että jos syvällisyys määritettäisiin tasoissa, toisi aina yksi taso yhden osatekijän lisää ajatteluun. Ensimmäisenä näen jonkin pienemmän kokonaisuuden ja osaan määrittää siihen toiminnan, sille syyn ja seuraukset. Mennään vielä syvemmälle. Seuraavaksi pääsen ajatuksissa ajallisesti pidemmälle, eli mitä tulee tapahtumaan pitkässä juoksussa. Tästä syvemmällä osaan ottaa lukuisat asiat huomioon pitkällä aikatähtäimellä ja näen, miten nämä useat asiat vaikuttavat toisiinsa ja osaan nähdä sen mukana tulevat skenaariot ja vaihtoehdot ja ehkä vielä syvemmällä pystyn myös analysoimaan tarkkaan, että miksi näin tulee tapahtumaan.

Arkisten asioiden ja tehtävien syvällinen pohdinta vaatii paljon analysointia, vaihtoehtojen vertailua ja todennäköisyyksien punnitsemista. Arkisissa asioissa saatat joutua ottamaan huomioon lukuisia eri asioita, jotka voivat olla hyvinkin vaikeasti tulkittavia muuttuvia tekijöitä.

Vielä vuosi sitten syksyllä käsitykseni syvällisestä ajattelusta oli todella erilainen kuin nyt. Ne liittyivät aina johonkin tunne puolen asioihin. Tietynlaiset tunteet ovatkin varmasti hyvä ”herätevirta” syvällisille ajatuksille. En ole asiaa itse opetellut/tutkinut mistään, vaan tämä seuraavaksi tuleva osuus on lähinnä omaa tulkintaa. Koen että tunteet ovat lähtökohtaisesti ihmisellä herättääkseen aistit täyteen valppauteen maksimaalista reagointia varten. Itselle merkitykselliset asiat herättävät tunteita jotka taas auttavat aivoja toimimaan valppaammin. Jos ystävälläni on jotain mielenpäällä, herää minulle vahva halu auttaa häntä ja löytämään ratkaisu helpottaakseni ystävän taakkaa. Tässä kohdassa alkaa aivoni tekemään töitä löytääkseen ratkaisuja tilanteen selvittämiseksi. Näissä tilanteissa tulkitsen ajatteluni syvälliseksi. Kaivelen ja käännän oman kokemuksen kiviä, yritän tulkita ystäväni tuntemuksia ja miettiä hänen silmin asiaa löytääkseni erilaisia vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.

Tämän perusteella päättelinkin, että jos pystyn tunteiden vaikutuksen alaisena pohtimaan syvällisesti ratkaisua, niin uskon pystyväni harjoittelemalla valjastamaan aivoni myös arkisten asioiden syvälliseen pohdintaan. Ja arkisilla asioilla tarkoitan nimenomaa nimenomaa tilanteita ja tehtäviä, jotka eivät herätä minussa erityisen vahvoja tunnetiloja, vaan päivittäin toistuvia neutraaleja toimintoja, työntekoa, keskustelua ja vaikka tv:n katsomista.

Koen kehittyneeni viimeisen vuoden aikana ajatustyössäni aivan valtavasti. Ensin opin tulkitsemaan itseäni ja omia tunteita paremmin. Löysin syitä omiin toimintatapoihin ja tajusin, kuinka tärkeää on analysoida omaa toimintaa ja sen kautta kehittää sitä. Seuraavaksi aloin ymmärtämään paremmin muita. Toki aina se ei näy ja varsinkin puolustautumisen ja ärtymyksen tunneryöpyissä en vielä hallitse itseäni ja muiden ihmisten mielipiteiden ja tekojen ymmärtäminen on silloin merkittävästi heikompaa. No mut anyway. Siitä seuraava steppi oli kun huomasin pystyväni ajattelemaan paljon moniulotteisemmin vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja asioiden kehittämiseen kuin ennen. En osaa sanoa mitään yksittäistä suurta tekijää kehitykseeni, mutta varmasti opiskeluympäristö ja ympärilläni olleet ihmiset ovat saaneet minussa vähän huomaamattakin nämä ”taidot” kehittymään. Ajatteluni ei ole kuitenkaan vielä niin hyvällä tasolla jotta kykenisin arkisten asioiden syväluotaavaan pohdiskeluun lähes missä tilanteessa tahansa vaan se tulee ilmi  vielä harvoissa ja ehkä jokseenkin erikoisissakin tilanteissa. Kehitystä tapahtuu kuitenkin jatkuvasti. Kehitys tuo myös valmiudet ottaa enemmän vastuuta ja tehdä uusia isompia asioita.

Olen myös huomannut tämän syvällisen pohdinnan tuomat ongelmat. Ajattelutyö on yllättävän raskasta. Jos pohdiskelua vaativia asioita ja tehtäviä on paljon, kuormittaa se samalla aivoja aivan järkyttävällä tavalla. Palautuminen vaatii normaalia enemmän lepoa. Keskustelin tuossa taannoin tiimiläiseni Tommin kanssa asiasta kuinka koen, että minulla olisi halu ja kyky päästä hieman syvemmälle työnalla olevan projektin mekanismeihin jotka projekti vaatii toteutuakseen. Mutta en vain pääse. Ymmärrän kyllä pääpiirteittäin asioita ja miksi niin tehdään, mutta en osaa ottaa huomioon lähellekkään kaikkia tarpeita, joita projekti vaatii toteutuakseen. Tai tuntuu että on jokin muuri, joka aina blokkaa ajatukset juuri kun oon pääsemässä niihin kunnolla kiinni ja sitten joku toinen asia pompsahtaakin jo mieleeni. Tommi kysyi työn alla olevia hommiani ja aloin laskemaan niitä: Portaalin myyntipäivät (jännitän paljon asiakastapaamisia ja jalkauduin yrityksiin kolmena päivänä), Akatemian myyntipäivät (yksi vastuuhenkilöistä), Squad (osa projektiryhmää), Vaatebrändi (oma unelmaprojekti jota aloittelemme Ingan kanssa nyt syksyllä), Olen vastuuhenkilönä tiimimme pikkujoulujen järjestämisessä, olen yksi vetovastuussa olevista esipinkkupäivässä, jossa me kummitiimit tutustumme paremmin tuleviin pinkkuihin. Näiden lisäksi on mielessä vielä useita pienempiä asioita, kuten kirjapisteet, treenit, rahatilanne, kaverit, yksittäiset akatemian vaatimat satunnaiset tehtävät jnejne.

Tästä voi jokainen tulkita meillä olevan valtava määrä hommia, jotka vaativat paljon ajattelua. Ja ei ole ihmekään, jos en pääse jossain tietyssä tehtävässä ajatuksissa syvälle, kun mielessä on samaan aikaan muutama muu yhtä tärkeä tehtävä. Itseasissa tykkään pohtia asioita paljon ennen nukkumaanmenoa, sillä tuntuu että silloin aivoni toimii parhaiten syvälliselle ajattelulle. Viime aikoina ajatusmyrsky on kuitenkin ollut valtava ja meneillään olevat tehtävät mennyt päässä sekaisin. On ollut niin sanotusti vaikea kohdentaa ajatuksia kerralla vain yhteen asiaan. Tulee vähän sellainen fiilis kuin minulla olisi kädessä juustopaketti, jonka suojamuovin liima on niin pirun tiukkaa että en saa muovia revittyä auki ja pääse sisältöön käsiksi. samaan aikaan pannulla ruskeakastike on palamassa pohjaan, puhun puhelimessa, radio huutaa täysillä taustalla ja tiskivuori on niin valtava, etten mahdu keittiössä tekemään mitään. Ratkaisu ajatuksien kohdentamiseen on se, että pitäisi vain enemmän delegoida. Oppia määrittämään ne tärkeimmät tehtävät joihin kohdentaa energia ja jättää muut asiat pienemmälle huomiolle tai parhaimmassa tilanteessa karsia vain tehtävälistalta kokonaan pois. Helposti sanottu, mutta yllättävän vaikea toteuttaa.

Haluan vielä loppuun sanoa sen ettemme kaikki voida olla syvällisiä pohdiskelijoita, sillä ne jotka ovat ajatuksissa kaikista syvimmällä, eivät usein saa käytännön tasolla niin paljon aikaiseksi. Joten niitäkin ihmisiä tarvitaan jotka osaavat tuoda käytäntöön toisten ihmisten syvät ajatukset. En usko että kenellekkään meistä kuitenkaan on haittaa siitä, jos löytää keinon päästä hieman syvemmälle mielen perukoille. Löytää sieltä uusia puolia itsestä ja saa tuotua sitä samaa ajattelua myös arkisiin asioihin.

Kello on nyt 00:08 ja eilinen Hämeenkadun appro painaa aika kovana väsymyksenä mielessä. Ajatuskaan ei enää ihan kauhean hyvin lennä joten koen että tähän on hyvä lopettaa tämä essee. Tässä oli joitain pohdintoja mitä minulla ollut mielessä. En oikein saanut täysin välitettyä viestiäni kuin itse nämä asiat tällä hetkellä koen, mutta itselle näitä kuitenkin pääasiassa tehdään ja tämä auttoi minua huomattavasti. Ajatustyö ja sen kehittäminen ei kuitenkaan tähän lopu. Tai oikeastaan nyt se vasta kunnolla alkaa. Hommiin siis!

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close