Olen usein kuullut erityisesti miespuolisten henkilöiden tarinoita syväjohtamisesta ja halusin siksi perehtyä aiheeseen tarkemmin Puolustusvoimien Johtajan käsikirjan pohjalta. Puolustusvoimien Johtajan käsikirjassa kerrotaan, että kirja on tarkoitettu puolustusvoimien henkilöstön johtaja- ja kouluttajakoulutuksen sekä esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen tueksi ja oppimateriaaliksi. Käsikirjalla halutaan edistää varusmieskoulutuksen hyväksi luettavuutta siviiliopinnoissa ja varusmiesaikana hankitun osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnassa. Kirjan tavoite on olla varusmiesten johtaja- ja johtajakoulutuksen mahdollisimman ymmärrettävä kokonaisuus aiempiin alan tutkimuksiin perustuva peruslähde.

Mitä on syväjohtaminen?

Syväjohtamisessa sana syvä viittaa syväoppimiseen ja johtaminen ihmisten johtamiseen. Syväjohtaminen on osa transformationaalista johtamista, joka lisää näkökulmaan kaksi merkittävää ulottuvuutta. Nämä merkittävät ulottuvuudet ovat syväoppimisen ja suomalaisen kulttuurin erityispiirteet. Tutkimuksissa johtamisen käytännöllisen lähestymistavan rinnalle nousi yhä voimakkaammin johtajana kehittymisen kytkentä ihmisenä kasvamiseen. Syväjohtamisessa täytyy siis hyväksyä pysyvä epätäydellisyys, joka tuo mukanaan persoona- sekä yksilölähtöisen oppimisprosessin vaatimukset.

Syväjohtamisella tarkoitetaan siis ihmisen syväoppimista ja ihmisten johtamista. Ihmisten johtaminen viittaa myös itsensä johtamiseen, koska voimme muuttaa vain omaa käyttäytymistä. Oppimalla taas voimme auttaa muita oppimaan, miten muuttaa omaa käyttäytymistään. Syväjohtaminen perustuu tavoitteelliseen vuorovaikutukseen johtajan ja johdettavan välillä.

Syväjohtamisen johtamisen kulmakiviä ovat luottamuksen rakentaminen ja ihmisen yksilöllinen kohtaaminen. Oppimisen kulmakiviä ovat älyllinen stimulointi ja inspiroiva tapa motivoida. Näitä johtamisen kulmakiviä pidetään tukirakenteena, jotka tarvitsevat tuekseen oppimisen kulmakivet. Keskenään tasapainoisina nämä elementit tukevat toisiaan ja pitävät prosessin toiminnassa.

Tavoitteellinen vuorovaikutus

”Tavoitteellinen vuorovaikutus liittyy käsitteenä kiinteästi kaikkiin sellaisiin tilanteisiin ja tehtäviin, joissa on tarkoitus kasvattaa, ohjata, suunnata tai muuten vaikuttaa muiden ihmisten käyttäytymiseen ja toimintaan.”

Tällaisena käsitteenä tavoitteellinen vuorovaikutus on toimiva perusta hyvin toimivalle työyhteisölle. Puolustusvoimat tarvitsevat toimivaa työyhteisöä ja kouluttautuminen ja kouluttaminen puolustusvoimissa nousee suureen arvoon. Tavoitteellinen vuorovaikutus on puolustusvoimissa merkittävä syväjohtamisen perusta, jossa yhdessä tekeminen on tavoitteellista ja vuorovaikutus toimii kehittävästi aidossa dialogissa. Vuorovaikutuksen tulee kyetä kriittiseen keskusteluun sekä luovaan ongelmanratkaisuun.

Kirjassa korostetaan, että johtajaksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Kasvamisprosessi on elämän mittainen jatkuva prosessi, jossa pelkkä käytännön harjaantuminen johtamistehtävissä ei riitä. Johtajaksi kasvamisen prosessi edellyttää myös lukeneisuutta ja ihmistuntemusta, jotta johtaja osaisi erilaisissa toimintaympäristöissä käyttää kyseisissä toimintaympäristöissä niihin soveltuvaa johtamistyyliä. Ihmistuntemusta ei puolestaan voi kehittää, ellei pysty kriittisesti arvioimaan ja kehittämään itseään.

Pohdintaa

Johtamisen ja oppimisen sitoutuminen toisiinsa ovat mielenkiintoinen yhdistelmä, joka tarjoaa ihmiskeskeisyyttä, yksilönä arvostamista, luottamuksen rakentamista ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Puolustusvoimien vuorovaikutuksen tavoitteet olivat helposti ymmärrettäviä, miksi tämmöisiä tavoitteita tarvitaan vuorovaikutukselle ja huomaan kuinka puolustusvoimissa olleet ystäväni ovat oppineet jämäkkään, mutta arvostavaan vuorovaikutukseen.

Koen, että tavoitteelliseen vuorovaikutukseen voisi työyhteisöissä perehtyä enemmänkin. Olisi tärkeää, että koko henkilöstö tietäisi, mitä pyrkimyksiä tavoitteellisella vuorovaikutuksella on, jotta ne voitaisiin tuoda lähemmälle tasolle jokaista yksilöä organisaatiossa. Työyhteisön tavoitteellinen vuorovaikutus voisi pitää sisällään esimerkiksi kasvattamisen, ohjaamisen ja toiminnan. Kasvattamisella ja ohjaamisella voitaisiin tarkoittaa tavoitetta toisilta oppimisesta vuorovaikutuksessa ja saumattomasta yhteistyöstä ja toiminnalla taas rutiinimaisiakin asioita ja työtehtäviä.

Lähde:

Johtajan käsikirja. 2012. Tommi Kinnunen, Janne Herrala, Christian Perheentupa, Janne Aalto, Pekka Intke, Olli Ohrankämmen, Pekka Halonen, Pauli Pukaralammi, Rami Collin, Hannu Hyppönen, Jukka Pesonen, Jyrki Horila, Yrjö Lehtonen, Jukka Leskinen, Mikko Westersund, Juha Jokitalo. (https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2258487/PEVIESTOS-Johtajan-kasikirja.pdf/a2e5cfd6-b385-4893-87a4-dbb72a2ce1a9/PEVIESTOS-Johtajan-kasikirja.pdf)