Mitä tarkoittaa systeemi?

Osallistuin tämän vuoden alumniviikolla systeemiajattelun pajaan, jonka vetäjänä toimi Ville Parkkila. Tarkemmin sanottuna pajan aiheena oli; Kuinka menestyä tiiminä erilaisissa systeemeissä. Systeemiajattelu oli terminä entuudestaan tuttu käsite, mutta en ollut syventynyt aiheeseen sen tarkemmin. Onneksi paja lähti käyntiin systeemiajattelun perusasioista, jotta kaikilla olisi samat lähtökohdat ja ymmärrys siitä mistä on kysymys. Itse ainakin opin pajasta paljon, vaikka kyseessä olikin vain pintaraapaisu systeemiajatteluun. Systeemi sanana on jo hyvin mähmäinen ja sen tarkoitusta on vaikea määritellä. ’’Systeemi koostuu rajatusta määrästä erillisiä tekijöitä, jotka ovat usein myös määriteltävissä omiksi, pienemmiksi systeemikseen eli alasysteemeiksi. Näiden tekijöiden tai alasysteemien välillä on jännitteitä ja toiminnallisia tai elimellisiä yhteyksiä, jotka samalla erottavat ne ympäristöstä omaksi kokonaisuudekseen.’’ (Rubin, luettu 2022) ’’Systeemiin kuuluu näiden osien lisäksi myös prosesseja niiden välillä, kuten vuorovaikutusta, yhteisvaikutuksia, informaation ja energian siirtoa. Tämän vuoksi systeemiä kutsutaankin emergentiksi eli omin ehdoin kehittyväksi.’’ (Rubin, luettu 2022)

Systeemiajattelu pyrkii ymmärtämään kokonaisuuksia ja syy- seuraussuhteita. Esimerkiksi kuinka Proakatemialla yksilö vaikuttaa tiimissään, tiimi koko yhteisössä ja yhteisö vaikkapa kunnassa vice versa, ja niiden syy- seuraussuhteita toisiinsa. Systeemiajattelija osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja ymmärtää mitkä tapahtumat vaikuttivat siihen, että asia X tapahtui. Systeemiajattelua voidaan käyttää myös työkaluna ja sillä pyritään vaikuttamaan haluttuun lopputulemaan.

Systeemiajattelun ja analyyttisen ajattelun ero

Kuinka onnistua kokonaisuuksissa systeemiälyä hyödyntäen.

1. Systeeminen havaintokyky

Mikä tilanteessa on oikeasti olennaista, keskitynkö oikeaan asiaan, osaanko nähdä kokonaisuuden?

2. Aikaansaavuus

Tartun toimeen, vaikka en ymmärrä kaikkea. Aina ei tarvitsekaan ennestään tietää kuinka asiat toimivat vaan paras tapa oppia on tekemällä ja kokeilemalla.

3. Asenne

Selitän epäonnistumiset, osaan nähdä kompastuskivet ja tiedostan missä mentiin pieleen. Näen mahdollisuudet.

4. Sanaton yhteys

Lähestyn tilanteita lämmöllä ja annan tilaa. Kun tilanteisiin menee avoimin mielin antaa samalla sattumuksille mahdollisuuden tapahtua.

5. Viisas toiminta

Minun ei tarvitse itse osata kaikkea vaan osaan ottaa myös apua vastaan. Hyväksyn hitauden ja siedän keskeneräisyyttä.

6. Kekseliäs mieli

Leikittelen ajatuksilla ja otan luovia riskejä

7. Heittäytyvä osallistuminen

Autan muita onnistumaan ja luon hyvää tunnelmaa. Kun autat muita onnistumaan, on hyvin todennäköistä, että myös sinua autetaan. On hyvä kysyä itseltään mitä tuon tilaan, kun saavun paikalle.

8. Pohtivuus

Huomioin eri näkökulmat. Tarkkailen mielenmallejani.

(Saarinen, Hämäläinen, Törmäinen: systeemiäly, aalto.fi)

Lähteet:

Rubin A. SSM:n perusteet. Tulevaisuus.fi. Luettu 2022

https://tulevaisuus.fi/menetelmat/pehmea-systeemimetodologia-ssm/ssmn-perusteet/