Osa 1

Oona Salo 2 pisteen yksilöessee.

Olen osallistunut filosofian systeemiajattelun soluun kevään aikana. Solusta on noin puolet jäljellä. Kurssi kertoo systeemiajattelusta, ja olin muutaman kerran kuullut sanan entuudestaan. Kurssin aikana on jo herännyt erilaisia ajatuksia ajattelusta sekä paljon muusta. Tavoitteeni oli muuttaa ajattelua kurssin aikana. Koen, että ajatteluni on muuttunut jo jonkin verran. Jokaisella kerralla olen jäänyt ajattelemaan asioita, ja yrittänyt viedä niitä ajatuksia vielä enemmän eteenpäin.

Reunalta keskiöön

Kun katsot esimerkiksi elokuvan, niin tiedostamattomasti kiinnität huomiota asioihin, joita sinua kiinnostaa. Jos katsotkin saman elokuvan toisen kerran voit huomata, että tällä kertaa olet kiinnittänyt asioita eri asioihin. Itse pohdin asiaa, ja pystyn samaistumaan asiaan. Aloin miettimään Proakatemian tasolla reunalta keskiöön, ja ymmärsin, että uusi neljäs kerros on herättänyt minulle tämän kaltaisen asian. Ennen kerros neljä on ollut pelkkä kerros, enkä ole edes tietoisesti ajatellut sen olemassaoloa. Kuitenkin nyt, kun Proakatemia laajeni kerros neljään, niin se on avannut silmäni. Kerros, joka on ennen ollut reunalla enkä ole oikein asiaa pohtinut. Niin nyt se on mukana arjessa.

Aina on mahdollisuus

Miten voi päätytä, että on aina mahdollisuus? Avaimet tähän ovat ajattelun ajattelu sekä ajattelun ajattelun ajattelu. Hyväksi ajattelijaksi voi opetella, mutta se on pitkä prosessi. Kuitenkin ajattelua voi alkaa kehittämään kerroksien avulla. Kaikissa asioissa on kerroksia, ja niihin voi päästä positiivisella ajattelulla. Työskentely ajatusten kanssa positiivisesta ajattelusta ja tämä vie positiivisempaan elämään.

Kaksi periaatetta ajatteluun:

1. Meissä on enemmän hyvää kuin mitä päälle päin näkyy.
2. Parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää.

Säilytä itsesi avautuvana vt. siinä se oli- ajatusilmiö. Useimmiten olemme törmänneet tuohon ajatusilmiöön, ja ajatelleet, että asia oli siinä, eikä sitä voi enää muuttaa. Kuitenkin tässä on iso muutosmahdollisuus nimittäin ajattelussa. Säilytä itsesi avautuvana, ja ajattele. Mitä muita vaihtoehtoja on tai mitä olen jättänyt reunalle, jonka voisin nostaa keskiöön? Ajattelun ajattelu voi siis vaikuttaa muutokseen ja erilaiseen toimintaan. Itse opin tästä, että älä vastaa aina heti, vaan jätä itsellesi aikaa ajatteluun itsesi näkökulmasta kuin toisten. Mitä vaihtoehtoja herää pienen ajattelun avulla kuin se, mitä vastaat heti.

Työmenetelmät ajatteluun:

1. Henkilökohtainen työskentely omien ajatusten, muistikuvien ja hahmotusten kanssa.
2. Tariallisuudet, avainsanat ja majakkamääreet ajatusten tukena.
3. Eri käsitteiden hyödyntäminen oman ajattelun ja kokemusten jäsentelyn tukena.
4. Mielen vaeltelu ja sivupolut.

Vaikka olen joskus ajatellut filosofin olevan huuhaata, niin nyt kuitenkin tilanne on toinen. Tällä systeemiajattelulla on oikeasti merkitystä, ja se ohjaa meitä eteenpäin, jos osaamme käyttää sitä oikein. Kevään aikana aion syventyä vielä enemmän systeemiajatteluun ja löytää omia kerroksia, jotka vievät minua eteenpäin kohti positiivista elämää.

Vähän laajempi ajatus

Kuten muistiinpanoissani on kuva yksittäisistä nuoteista, joka vie nuottikirjaan. Tämä kuvaa itselleni selkeästi, kuinka pienet ajatus nylanssit vie ajatusten kokonaisuuteen. Tässä taustalla on ajatuksen kautta etsimät uudet näkökulmat, ajatusrypäs sekä toiminta. Tässäkin avainsanana on ajatuksen ajattelu. Vähän laajempaan ajatteluun liittyy myös erilaiset kahvakäsitteet sekä majakkamääreet, jotka ohjaavat ajattelun toimintaa. Kun toiminnassa käyttää erilaisia käsitteitä tai määreitä, avaavat ne oven laajempaan ajatukseen jo heti kättelyssä. Esimerkiksi Proakatemian visio: Uuden yrittäjyyden esikuva. On lause, joka ohjaa ihmisen ajattelua heti eteenpäin. Lause sisältää hienosti asian ytimen sekä kahvakäsitteet yrittäjyys sekä esikuva.

Arvokkaan kolme tasoa

Ajattele kyseinen jääkiekon hyökkäyspään tilanne. Mustat nappulat edustavat joukkuetta, joka on ylivoimalla, ja siniset ovat vastustajat, jotka ovat alivoimalla. Kiekko pelaajalla kohdassa 2. Hyökkäys on lähtenyt liikkeelle, ja pelaaja 3. tekee viivalta luistelun vastustajan pelaajan eteen ja näin ollen blokkaan hänet. Näin pelaajalle 2. avautuu syöttömahdollisuus ja hän käyttää sen hyväksi ja syöttää maalille pelaaja 1. Pelaaja 1. tekee suoraan syötöstä maalin ja tuuletus alkaa.

Tilanteessa näkyy hyvin arvokkaan kolme eri tasoa. Arvokkaan kolme eri tasoa ovat:

1. Ilmeinen, kaikille näkyvä, josta pidetään kirjaa ja sitä juhlitaan. Tässä jääkiekkotilanteessa maali.
2. Maaliin johtaneen syötön antava pelaaja, lähes yhtä ilmeinen taso. Tästä pidetään myös kirjaa(syöttöpiste).
3. Taso, joka mahdollistaa toisen arvokkaan toimimaan, jossa (1 ja 2) toteutettavat. Usein jää huomaamatta eikä tästä pidetä kirjaa. Eli tässä tilanteessa pelaaja 3, joka tekee luistelun ja blokkaa vastustajan. Tämän takia syöttösuunta avautuu maalille.

Arvokkaan kolme tasoa näkyy niin tiimissä kuin Proakatemialla. Ideoiden tai projektien takana on pelaaja 3, joka tekee taustatyön, ja ohjaa projektin alussa oikeaan suuntaan. Näin pelaajalle 2 avautuu mahdollisuus viedä projekti komeasti eteenpäin. Näin ollen pelaaja 1 tekee esimerkiksi todella hyvän myynnin tai loistavan tapahtuman, joka saa näkyvyyttä.

Ihmisen pluskohta

Ihmisen pluskohta on ihmisessä oleva, jokin kohta, johon välillä kommentti tai palaute osuu todella hyvin. Pluskohta voi olla tiedostamaton tai tietoinen. Esimerkiksi pienikin palaute, voi tuntua todella hyvältä toiselle. Miten löytää ihmisen pluskohta Proakatemialta? Tätä jäin pohtimaan. Useimmiten akatemiaisilla on useampia projekteja samaan aikaan. Kuitenkin projektit ovat erilaisia, ja ihmiset hakeutuvat niihin eri syistä. Yhteiset projekteihin hakeudutaan kiinnostuksen vuoksi, mutta yleensä yksilöprojekteissa on kyseessä rakkaudesta lajiin. Joten pohdin, että onko yksilön pluskohta helpompi löytää yksilöprojekteiden kautta.

Kirjoitin ensimmäisen esseeosan 4. ensimmäisen kerran pohjalta. Toisen osan kirjoitan loppu solun yhteydessä. Loppu yhteenvedon kirjoitan toiseen osaan.

E.Saarinen. 2022. Filosofia ja systemaattinen ajattelu luennot. Aalto yliopisto.

17h.