Tampere
28 Sep, Tuesday
6° C

Proakatemian esseepankki

Synnynäinen lahjakkuus vai treenattu timantti?



Kirjoittanut: Mikko Mäki - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Suoraan sanottuna
Hjallis Harkimo
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Monet ovat varmasti olleet joskus kysymyksen edessä, että synnytäänkö johonkin tiettyyn? Yrittäjäksi? Huippu-urheilijaksi? Myyjäksi? Bloggaajaksi? Koomikoksi?  Hjallis Harkimon, yhden suurimmista idoleistani, kirjaa Suoraan sanottuna lukiessani aloin tätä asiaa miettiä. Mistäköhän mahtaa johtua, että AINA, kun joku pärjää ja menestyy, otetaan puheeksi ensimmäisenä lahjakkuus, äidinmaito sekä kultalusikka siellä. Unohdetaan kova työ. Eli se asia, joka oikeasti on tie menestykseen. Syy siihen, miksi Hjalliksesta kirjoitetaan ei ole hänen vanhempansa, ei hänen lahjakkuutensa. Hjallis on tehnyt töitä, tehnyt virheitä, yrittänyt ja lopulta onnistunut. Kaikista liikemiehistä ei tietenkään kirjoiteta niin aktiivisesti kuin Hjalliksesta. Hjalliksen oma mentaliteetti on niin paljon mediaseksikkäämpää. Puhutaan kuitenkin Hartwall Areenan rakentamisesta, maailmanympäri yksinpurjehtimisesta. #Suuruudenhulluus. Vaatii todella paljon panoksia, että pystyt ampumaan samalla tavalla.

Hjallis perusti ensimmäisen yrityksensä opiskeluaikoinaan. Firma oli mattoja ja kalusteita pesevä toiminimi. Ensimmäisen yrityksen vaikeimpia asioita oli yllätys yllätys myyminen. Ujo Hjallis ei edes uskaltanut mennä sisään Hotelli Helsinkiin, vaikka oli huolella tehnyt myyntiesityksen ja harjoitellut sitä. Hjallis lähti rapakon taakse Amerikkaan asti matonpesufirman myyntikoulutukseen. Hjalliksen yksinkertainen oppi oli se, että ensimmäiseen kysymykseen ei saa pystyä vastaamaan ei. Pakotettuna Hjallis heitettiin susille, raakaan ovelta ovelle- myyntiin. Oma katu ja kaikki asunnot piti koluta läpi ja käydä myymässä. Toistojen kautta homma alkoi luonnistua. Tämän jälkeen olikin helpompaa myydä Suomessa, kun kauppa oli käynyt myös jenkkilän kaduilla. Suomessa päivät myytiin ja illat sekä yöt pestiin mattoja.

Yksinpurjehdusideansa jälkeen Hjalliksen piti toden teolla ruveta myymään. Piti pystyä haalimaan kasaan avustajat, vene ja veneen huolto. Myös haasteena oli se, ettei kukaan ollut ennen tämän kaltaista temppua Suomessa myynyt. Hankkeen arvo oli noin 5,5 miljoonaa markkaa. Kun rahat olivat kasassa, piti vielä tehdä itse purjehdus. Purjehtimisen aikana oli vaaraa, hankaluuksia ja ongelmia. Tämä oli Hjalliksen hetki tajuta, että ihminen pystyy ihan mihin vain, jos tahtotila on kunnossa. Samaan projektiin kuului vielä myös Hjalliksen oma henkilökohtainen miljoona. Veneestä tehdyn sopimuksen mukaan vene jäi Hjalliksen omistukseen. Myyntihinta Hjalliksen myydessä veneen purjehduksen jälkeen oli 1,2 miljoonaa markkaa.

Kolme maailmanympäripurjehdusta lisää, jonka jälkeen hän osti Jokerit. Sekin vaati myymistä. Pankinjohtajat piti suostutella. Monet muut piti suostutella. Hjalliksen bisnekset ovat aina olleet sellaisia, joihin ei olla uskottu. ”Yrittäjän pitää itse tartuttaa muihin se usko”. Muidenkin pitää uskoa, että projekti viedään maaliin, ei vain yrittäjän itse. Muuten ei tapahdu myyntiä. Sammon pääjohtajalle aitiota Hartwall Areenalle myymässä ollut Hjallis myi 1,1 miljoonalla aition yhdeltä istumalta paperilapulle siinä hetkessä piirtämillään kuvilla. Usko on kaikki kaikessa.

Hjallis on aina rahoittanut itse omia projektejaan ja ansainnut kasvun omalla työllään ja riskinotollaan.

”Tavallaan on sama rakennatko nakkikioskia vai urheiluareenaa.” – Harry Harkimo, Suoraan sanottuna

Tuolla mentaliteetilla asiat tapahtuu ja niitä voi tehdä. Mikään ei estä. Hjalliksen sanoin kaikki perustuu samaan. Ensin pitää laskea menot ja tulot ja hankkia sitten rahoitus. Simple as that, eikö vain?

Hjallis on toteuttanut hienolla tavalla mentorointia. Jokerit ostaessaan Hjallis lähti USA:an. Tapasi NHL-seurojen omistajia. Kun Hjalliksen toimintaa oman areenan puutteen vuoksi kummasteltiin, Hjallis päätti sellaisen rakentaa. Hjallis selvitti kysymällä, että miten hallit oltiin rahoitettu ja rakennettu ja kopioi ideat. Hjallis on aina ollut omien sanojensa mukaan hyvä kopioimaan muiden ideoita ja muuntamaan niitä oman näköisiksi. Juuri niin kuin hyvä yrittäjä tekee.

Hjallis on myös hävinnyt. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä jalkapallobisneksen harmillisuus. Siihen Hjalliksella ”paloi monta kymmentä miljoonaa”. Kun hän myi Töölön stadionin ja antoi joukkueen ilmaiseksi pois, ostaja vaati kilpailukieltoklausuulia sopimukseen viideksi vuodeksi. Hjallis ei suostunut vaan tahtoi kilpailukiellon olevan vähintään kymmenen vuotta. Perusteli sitä sillä, että virheistä täytyy oppia. Silloin hän näki kymmenen vuotta olevan vähintään se aika, jossa pääsee prosessoimaan virheitään. Kalliita sellaisia.

Hjalliksen tilanteessa yrittäjyydestä on tehty varmasti vielä paljon haastavampaa kuin muille yrittäjille tai varsinkaan meille akatemialaisille. Hjalliksen jokainen pettymys bisneksessä käsitellään lööpeissä. Muut pääsevät niitä piilossa potemaan ja ratkomaan ja niistä oppimaan. Hjalliksen asenne kuitenkin ollut se, että virheiden jälkeen mennään peilin eteen.

Johtajuudessa Hjallis puhuu siitä, että mikään ei ole yksin helppoa tai välttämättä edes mahdollista. Oikeat ihmiset ympärillä ja hyvä ihmisten luku ja – ymmärrystaito on erittäin suuressa osassa johtajuutta. Hjallis on aina ollut hyvä johtaja ja tiimipelaaja. Hän on onnistunut johtajana rakentamaan Suomen kirkkaimman ja tunnetuimman monitoimiareenan. Johtanut omistamansa seuran lukuisiin Suomen mestaruuksiin kuningaslaji jääkiekossa. Johtanut seuransa myös ensimmäisenä – ja toistaiseksi ainoana pohjoismaalaisena seurana KHL:ään, joka on NHL:n jälkeen seuraavaksi tasokkain ja rahakkain sarja maailmalla lajille nimeltä jääkiekko.

Mitä kysyinkään alussa? Syntyykö ihminen johonkin tiettyyn? Vaikka Hjallis kirjassaan sanookin, ettei itse osaa tätä kertoa, minä osaan.

Ei synnytä. Kaikki vaatii töitä. Olit sitten huippu-urheilija, yrittäjä tai vaikkapa toimittaja. Et sinä syntyessäsi osaa asioita. Totta kai lahjoja on monella erilaisiin asioihin. Pelkkä lahjakkuus ei kuitenkaan tuo menestystä. Aina täytyy olla työnteko mukana, jos oikeasti tahdot olla supertähti. Oli ala mikä hyvänsä.

Niin kuin Hjalliksen tarinassakin tulee ilmi. Ujous ei ole yleensä myyntimiehen halutuin luonteenpiirre. Hidastaahan se myyntityötä ja siinä kehittymistä hurjasti. Hjallis taklasi ujoutensa pois kunnianhimollaan. Hyvät myyjät menestyvät. Hjalliksen bisnesideoihin ei ole koskaan uskonut kukaan muu kuin Hjallis itse ennen kuin hän onnistui myymään ideansa ja ajatuksensa muille. Periksiantamattomuus ja liike-elämää varten harjoitetut temperamenttipiirteet auttoivat tähän. Kukaan ei taaskaan tuonut mitään lautasella nenän eteen, vaan työ piti tehdä itse. Ja töitähän hän teki. Kasvun alkaessa ja omien taitojen ja osaamisen huomaaminen ja terve yliarvioiminen sekä suuruudenhulluus tuo rohkaisun ottaa isoja riskejä. Kärjistettynä, jos Hartwall Areenan rakentamisesta voi edes mainita samassa lauseessa nakkikioskin rakentamisen kanssa, niin on silloin yrittäjällä viritetty mindset hyvinkin oikeille taajuuksille. Mikä voisi mennä vikaan? Ja mitä sitten vaikka menisikin. Hjalliksen upea tapa hallita pettymyksiä ja epäonnistumisia on hänen ehdottomia vahvuuksiaan. Vaikka bisneksiä kaatuu ja menee pieleen, osaa löytää itsensä peilistä ja oikeasti pohtia virheet ja oppia niistä. Tähän lisäksi itseopiskelemat ja tekemällä opitut johtajan taidot, jotka kaikki tietää ja tuntee. Ne ovat tässä maassa harvinaisen hyvät. Ja vaikka Hjallis itse onkin jo suhteellisen iällään oleva mies, hänen johtamistapansa ovat todella modernit ja tehokkaat, joissa useamman aikakauden bisnesmaailman oppeja.

Täydellinen paketti yrittäjäksi, mutta itse luotu. Edes Hjallis ei ole syntynyt yrittäjäksi. Se lohduttaa varmasti monia, jotka miettivät etteivät ole tarpeeksi lahjakkaita johonkin. Teit mitä vain, voit työnteolla saavuttaa unelmasi. Hjalliksesta tuli maan menestyneimpiä ja tunnetuimpia yrittäjätarinoita työnteolla, ilman tajutonta lahjakkuutta. Hänellä löytyi kuitenkin se tärkein ase, halu tehdä töitä ja kehittyä. Sillä hän on raivannut itsensä sinne, missä tällä hetkellä on.

 

LÄHTEET:

Harkimo, H. & Siivonen, R. 2018. EU:WSOY

 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close