Tampere
23 Jan, Saturday
2° C

Proakatemian esseepankki

Syksyn paketointi ja katse kohti kevättä



Kirjoittanut: Kukka-Maaria Halme - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Tämän esseen inspiraationa toimii tiimimme Jarkon essee: ’’Johda ihmissuhteita, älä tiimiä’’ ja on samalla jatkoa omalle esseelleni nimeltä tiimilupaus. Tiimilupaus on essee, jossa kerron lukuvuoden alussa asioita, joita lupaan Revenalle kuluneen syksyn aikana. Tiimimme on kehittynyt paljon puolen vuoden aikana ja halusin kirjoittaa auki, miten haluan jatkossa toimia Revenassa ja minkälaisia haaveita minulla on vuodelle 2021. Samalla pohdin omia onnistumisiani ja kehittymiskohteita syksyn ajalta.

 

Aikaisemmassa esseessäni lupasin osallistua aktiivisemmin tiimin ja yhteisön kehittämiseen ja tapahtumiin. Mielestäni olen onnistunut tässä hyvin. Revenassa olen ollut mukana oppimistiimissä, joka on vastannut Revenan pajoista, tiimiytymisestä, yleisestä ilmapiiristä ja oppimisesta, esim. seurannut kirjapisteitä ja tehnyt erilaisia kyselyitä pajojen laadusta ja työilmapiiristä. Oppimistiimi on mielestäni luotu juurinkin Revenan tarpeita varten ja koen, että se on ollut yksi toimivimmista pikkutiimeistä yrittäjyys taipaleellamme. Mm. onnistuneen mökkipajan suunnittelu ja varaaminen sekä tiimiytymispajat ovat olleet omia onnistumisiani tiimissä. Toivonkin, että voisin jatkaa vielä kevätkauden tässä tiimissä, mahdollisesti johtajana ja saisimme yhtä motivoituneen porukan siihen. Olen myös ollut aktiivisesti mukana yhteisön tapahtumissa sekä harjoitellut omaa englannin kieltäni, esimerkiksi teams-postauksien muodossa ja viimeisimpänä Revenan projektorissa.

Olin innoissani, kun pääsin järjestämään projektoria Revenan vuorolla. Toki oli haaveillut perinteisen projektorin järjestämisestä Proakatemilla, mutta nykytilanteeseen täytyi sopeutua. Keskustelimme Revenan pajassa, miten projektoreista saisi mielenkiintoisempia ja sellaisia, joissa jaksaisi olla keskittyneesti mukana alusta loppuun. Tuli ehdotus yhteisestä pajasta. Myös projektorin kesto vaikutti monien mielenkiintoon. Päätimme siis järjestää projektorin, jossa olisi sekaryhmissä pajat. Niihin on sisällytetty pinkkujen kuulumisia, keskustelua etäajasta ja yhteisöllisyydestä. Tämän lisäksi kävimme läpi vain tarvittavat puheenvuorot ja suunnittelimme loppuun joulutervehdyksen, laulun muodossa. Halusimme sisällyttää projektoriin yhteistä jutustelua, koska se on etäilyn takia jäänyt kokonaan pois. Oli ihana huomata, että zoomissa oli koko ajan noin 100 osallistujaa ja moni oli myös samalla ruudulla. Saimme hyvää palautetta pajasta ja rennosta hyvästä fiiliksestä. Vaikka projektorikulttuuri ei tästä suoraan ottaisikaan muutosta alleen, koen, että tämä erilainen projektori sopi hyvin tähän hetkeen. Teimme myös palautekyselyn, jonka välitämme Proakatemia johtoryhmälle, antamaan infoa mihin suuntaa projektoreita halutaan jatkossa viedä. Iso kiitos vielä yhteisölle osallistumisesta <3

 

Toinen Revenalle lupaamani asia oli opetella sanomaan ei. Tässä en sitten onnistunutkaan yhtä vahvasti… Alkusyksystä sanoin kyllä ei asioille, joihin minulla ei oikeasti ollut kiinnostusta tai aikaa. Loppujen lopuksi lähdin kuitenkin mukaan lähes kaikkeen mikä kuulosti kivalta. Minulla on vielä paljon harjoittelemista priorisoinnin kanssa. Tykkään tehdä asioita tiimin ja yhteisön eteen ja auttaa muiden projekteissa (tämä näkyi loppuvuodesta myös ressussa, siellä ei paljoakaan euroja ollut). Minun tulisi oppia sanomaan ei myös joillekin noille kivoille jutuille.

Puhuimme mökkipajassa sekä kehityskeskustelussa valmentajan kanssa Lenchionin hyvän tiimipelaajan kolmesta ominaisuudesta; Älykkyys, nöyryys ja nälkä. Koin, että näistä kolmesta ehdottomasti heikoin oli nälkä. Yleisestikin olen Proakatemialla huomannut, etten ole kovinkaan tavoite orientoitunut ihminen. Koin, että minulta puuttui nälkää, koska minulla ei ole yhtä keihäänkärkeä tai selkeää tavoitetta, jota kohti olen menossa. Tällä hetkellä nälkäni on jakautunut moniin eri asioihin, ehkä jopa tiivistettynä uuden oppimiseen ja kokeilunhaluun.

Olenkin suureen haasteen edessä, sillä keväällä haluaisin jatkaa oppimistiimissä, olla Revenan joryssa, panostaa projektiimme Heemiin, tehdä Herkän markkinointia, aloittaa yhden uuden projektin, josta olen haaveillut sekä lähteä mukaan lukioiden mentorointiohjelmaa. Tämän lisäksi tietysti osallistun yhteisön tapahtumiin ja teen kirjaesseet. Minun on ollut vaikea arvottaa ja priorisoida näitä asioita. Onneksi olen päässyt keskustelemaan tästä tiimikavereiden ja kyseisten projektien päälliköiden kanssa ja uskon, että saan vielä selkeän suunnitelman tehtyä ensivuodelle. Puhuimme Annikan ja Matildan kanssa, että nyt minulla olisi hyvä mahdollisuus pyrkiä oppimistiimin leaderiksi. Olen miettinyt, että haluaisin sen kokea, ja projektimme on nyt siinä vaiheessa, että tämä olisi ensi keväänä mahdollista. Revenan lisäksi panostan Heemi projektiimme sekä jatkan Herkän markkinointia. Ajan ja jaksamisen puitteissa voin ottaa tähän rinnalle pienempiä juttuja. Työkaverini sanoi kerran, että olen kuin pikkulapsi: käytän kaiken energiani ja sitten se yhtäkkiä loppuu. Tämä tapahtuu minulla niin päivä, viikko kuin lukukausitasollakin. Päivätasolla olen oppinut jo paremmin säätelemään energiaani, mutta edelleen huomaan esimerkiksi viikonloppujen menevän lähes kokonaan viikosta palautumiseen. Myös nyt loppuvuodesta ja huomaan jo yleisesti voimieni olevan loppu ja kaipaan lomaa. Tähän halua opetella tasapainoa, ettei kaikki lomat ja vapaapäivät menisi pelkkään voimien keräilyyn. Uskon juurikin asioiden priorisoinnin vievän minua lähemmäs tätä tavoitetta.

 

Jarkon esseessä puhuttiin yksilöiden johtamisesta, siitä miten yksiöiden välisiä suhteita tulisi kehittää, jotta kehittyisimme tiiminä. Tiimin sijaan tulisi kehittyä yksilöiden välisiin henkilökemioihin ja tiimin syvempi luottamus kasvaisi tätä kautta. Voin itse samaistua tähän. Jo viime keväänä, mutta erityisesti tänä syksynä olen panostanut omiin ihmissuhteisiini Revenassa. Ei pidä olettaa, että ihmissuhteita muodostuu automaattisesti. En toki tiedä, tulisiko tämä ottaa tiimin tavoitteksi vai olla yksilön vastuulla. Olen tietoisesti tutustunut Revenalaisiin yksilöinä ja koen, että hyvä luottamus yksilöiden välillä on nostanut omaa luottamustani myös koko tiimiä kohtaan. Mitä enemmän ympärilläni on ystäviä, joihin voin luottaa, sitä paremmin pystyn olemaan oma itseni koko tiimin ja myös Proakatemian yhteisön edessä.  Mikäli keväällä jatkan oppimistiimissä, haluan panostaa henkilöstöasioihin; yksilöiden välisiin kohtaamisiin, esimerkiksi henkikohtaisten kehityskeskusteluiden muodossa, joita Jarkon esseessä mainittiin.

Olen mielestäni rohkaistunut hyvin tiimissä sanomaan oman mielipiteeni ja ottamaan riskejä. Keväällä haluaisin oppia myös ottamaan riskejä ja hypätä tuntemattomaan yrittäjyyspuolella. Olen mukavuudenhaluinen ja kaipaan turvallisuuden tunnetta. Siksi olen usein kannattanut projekteissa ’’pienemmän riskin’’ ideoita. Heemi Design projektimme yhteinen haave on päästä toimeksiantajaksi myyntipäiville 2021. Tiedostan, ettei tämä tule olemaan helppoa ja riskejä on otettava, mutta olen siihen nyt valmis. Oma henkilökohtainen tavoitteeni on myös kehittyä valokuvauksessa, Heemi sekä Herkkä projektit molemmat tukevat tätä tavoitetta. Uskon myös, että kuvaustaidoista voi olla hyötyä muillekin Revenan projekteille ja pääsen näin ollen auttamaan muita ja samalla kehittämään itseäni.

 

Kevään tavoitteet varmasti selkeytyy, kun pääse hetkeksi tuulettamaan aivoja lomalle, mutta palaan näihin ajatuksiin vielä ennen koulun alkua tammikuussa.

 

Lähteet:

Jarkko Suojanen – Johda ihmissuhteita, älä tiimiä

Johda ihmissuhteita, älä tiimiä.

Kukka-Maaria Halme – Tiimilupaus

Tiimilupaus

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close